Kuukausi: tammikuu 2011

Ruumishuone kuntoon

Värtsilän hautausmaalla on ruumishuone, jota ei ole voinut käyttää moneen vuoteen, koska sen katto vuotaa. Saataisiinkohan se yhteisvoimin ja talkootyöllä kuntoon? Asiantuntijoitten mukaan kallein hankinta olisi kylmälaitteisto. Erilaisia talkootyömuotoja löytyisi varmaankin ja tekijöitä samoin. Puutavaraa saataisiin myös kenties lahjoituksina. Näitä…

Share

Patsola-Savikolle viemäri?

Tohmajärven haja-asutusalueen jätevesisuunnitelmissa on esitetty viemärin rakentamista Patsolan-Savikon alueelle Värtsilässä. Kunta ei ole vielä tehnyt tältä osin päätöksiä. Asia on tulossa alkuvuodesta kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Alustavien suunnitelmien mukaan liittyjiä olisi noin 35. Ajankohdaksi on kaavailtu vv. 2016-17. Akkala-Riikolan suunnalla…

Share

Teatteriperhettä

Värtsilän näyttämöllä oli monia mieleen jääneitä näyttelijöitä. Kotkasta oli tullut osuusliikkeen lihamieheksi Eugen Kurvi, jolla oli jo tullessaan näyttelijäkokemusta. Näyttelemisen lisäksi hän hurmasi Värtsilän tytöt erinomaisella steppitaidollaan. Eeva Vallius teki Canthin Anna-Liisasta unohtumattoman, eli sen jokaisella solullaan alusta loppuun. Olin…

Share

Katse piikkilankojen taa

Kaustan kierros, osa 3. Lähdimme kuvitteelliselle Kaustan kierrokselle Varpasalmen sillalta. Olemme soutaneet myötäpäivään Kaustajärven rantaviivaa Varpasalmelta Kukkolahteen. Olemme nyt aivan valtakunnanrajan tuntumassa ja olemme pysähtyneet syömään eväitämme Lammassaaren rantakalliolle. Tässä levähtäessämme voimme katsella monikertaisten piikkilankojen taakse ja muistella, mitä siellä…

Share

Historiaviihdettä nuorille

Raili Mikkanen: Hopearenkaan taika, Tammi 2010. Raili Mikkanen on taitava historian elävöittäjä. Tässä neliosaiseksi laajenneessa sarjassaan hän kertoo 1600 -luvun oloista Ruotsi-Suomessa. Mukaan kertomukseen tulee myös mytologiaa, kun Kirstin, Margareetan ja Annan äiti on tunnetusti taitava parantaja. Sarjan ensimmäisessä osassa…

Share

“Mielensä pahoittaja”

Kyllä minä niin mieleni pahoitin – kirjailija Tuomas Kyröä siteeraten – kun en saanut nimeäni Karjalantalon seinälaattaan. Tarina on seuraavanlainen: “Kansakoululaisia velvoitettiin keväällä 1953 keräämään tukimarkkoja Joensuun Ilosaareen rakennettavaa Karjalantaloa varten. Keräyksen organisoijana oli talousneuvos Kosti Aaltonen”, kertoo sanomalehti Karjalainen…

Share

Kakun pyhäkoulussa

Oheisen kuvan lähetti Paavo Immonen, jota värtsiläinen Kalervo Mantsinen “etsintäkuulutti”. Kuvassa on Kakun pyhäkoululaisia 1940-luvun alkupuolelta. Immonen asuu Olarissa, joka on Espoon kaupunginosa. Värtsi julkaisee mielellään vastaavanlaisia kuvia ja asioita. Eihän koskaan tiedä, milloin tärppää eli löytää vuosikymmenien takaisen ystävän.…

Share

Kuva-arvoitus

Värtsissä julkaistiin 3.12.2010 lähettämäni kuva ja siihen liittyvä tarina Wärtsilän 100-vuotisjuhlista 12.4.1934. Kuva on peräisin kummitätini jäämistöstä. Sieltä ovat peräisin myös nämä kaksi kuvaa. Olisiko mahdollista, että ne ovat samasta tapahtumasta? Kovin juhlavalle meno noissa kuvissa näyttää. Isommassa kuvassa liput…

Share

Missä olet, naapuri?

Tämä vuonna 1944 Kakun kylässä otettu kuva tuo mieleeni monta tarinaa. Isäni Nikolai Mantsinen istuu talonsa edustalla vierellään sisareni Helli ja minä. Vasemmalla on vuonna 1939 syntynyt Paavo Immonen. Missä lienet nykyisin, naapurin Paavo? Olin kuvan ottohetkellä noin nelivuotias. Muistan…

Share

MegaFon vahva Värtsilässä?

Hei! Olen kuullut, että joillain on Värtsilässä käytössään Venäjältä hankittu Megafonin 3G-mobiililaajakaistaliittymä. MegaFonin 3G-verkon kerrotaan olevan vahvan ja kattavan täällä. Suomi -operaattoreiden 2G-verkossa surffailu on hidasta, mutta kyllä silläkin toki pärjää. Kuitenkin esimerkiksi DNA:lla pelkän 2G-verkon kattavuus on surkea ainakin…

Share

Leppoisaa

Voiko talvipäivä enää leppoisampi olla kuin tänään täällä itärajan pinnassa. Lämpötila lähellä nollaa ja puitten hartioilla huurretta, kunnes iltapäivän tuuli sitä pudotteli. Ihmiset kampeutuivat latusille, teille ja kujille, sikäli kuin töiltänsä joutivat. Metsän elävät lähtivät liikkeelle polkujansa tallaamaan, olihan jo…

Share

Missin mitoilla ja muutenkin

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä lähemmäksi nousevat mieleen lapsuus- ja nuoruusvuodet! Näin nytkin ja tietysti vielä Vanhasta Värtsilästä. Naisena lisäksi mikäs muu kuin muoti ja siihen liittyvät asiat! Kolmekymmenluvun puolivälissä päästiin hiljalleen silloisen laman kourista ja uskallettiin jo uhrata rahaa vaatteisiinkin.…

Share

Onko sinua kiusattu?

Marcus Pfister: Pieni kuukorppi, suom. Johanna Förster, Lasten Keskus 2010. Joskus sadun aihe vaikuttaa pienen pieneltä. Tuntuu kuin tuosta pikkuruisesta tarinan pätkästä ei saisi aikaiseksi satua ollenkaan. Mutta kukapa sen tietää, mihin mittoihin pienikin satu voi kasvaa, kun se saa…

Share

Onks tietoo 2

Onko värtsiläisillä tietoa Kuhilasvaaran Heiskasista? Keijo Santasalo on Pälkjärven pitäjäseuralta pyytänyt tietoja Kuhilasvaaran Heiskasista. Kun meidän tietomme olivat jokseenkin olemattomia, niin siirrän Värtsin välityksellä tiedustelun värtsiläläisille. Kysymys on Juho Heiskasesta, s. 5.10.1810 ja hänen perheestään. Heiskaset ovat asuneet aikavälillä 1845…

Share

Rahastossa 2 000 euroa

Otto Rummukaisen onnittelurahastoon on tähän mennessä kertynyt noin 2 000 euroa. Stipenditili perustettiin viime vuoden lopulla kirjailijan 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Varoja hallinnoi Värtsilän pitäjäyhdistys yhdessä Oton lasten kanssa. Vuosittain kokoontuu toimikunta päättämään stipendien jakamisesta ensisijaisesti kirjallisesti lahjakkaille värtsiläisille opiskelijoille. Varoja stipenditilille…

Share

Jäsenrekisteriä päivitetään

Värtsilän pitäjäyhdistys päivittää jäsenrekisteriään ja aikoo aloittaa tämän vuoden aikana tapahtumista yms. tiedottamisen myös tekstiviesteillä. Aiemmin yhdistys on tiedottanut nettisivuillaan sekä postilaatikoihin jaetulla tapahtumakalenterilla, jotka säilyvät jatkossakin. Jäseneksi voivat liittyä kaikki Värtsilässä vakituisesti asuvat ja loma-asukkaat. Yhdistys lupaa, että jäsenmaksua…

Share

“Äitinkieli”

Pian on se aika vuodesta, jolloin abiturientit ahertavat kirjoitusten parissa. Äidinkieli taitaa olla niitä aineita, jotka käsitellään ensimmäisenä. Lueskelin Joensuun Seutukirjaston varastossa vanhoja asiakirjoja. Käteeni osui Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1907 – 1908. Kaikki tässä kirjoituksessa esiin tuomani seikat…

Share

Onks tietoo?

Värtsilän kyläraitin historiaan kuuluu olennaisesti Malvelan Tyynen baari, joka vuosikymmeniä sitten vaikutti nykyisen Majatalo Sinilinnun vastapäätä, ensimmäisessä talossa Tikan kaupalta heti Savikolle päin. Minulla itselläni on muutamia muistikuvia nuoruusvuosiltani silloisesta Tyynen baarista – ainakin kuppilan omenaporeen maku maistuu suussani edelleen.…

Share

Värtsilän teatteri-ihme

Kalle Viherpuun oltua jonkin aikaa ohjaajana alettiin puhua Värtsilän teatteri-ihmeestä, ja sitähän se olikin. Kunnassa oli noin 5 000 asukasta ja ensimmäisellä näytäntökaudella katsojia yli 10 000. Innostus tarttui näyttelijöihinkin, haluttiin aina vain täysipainoisempia esityksiä. Valaisintekniikkaa paranneltiin arpajaisten turvin. Teatteriin…

Share

Nuorilta ikinuorille

Harvoin tulee niin ilahduttavaa uutista kuin eilen Värtsissä: nuorisoseura opettaa seniorikansalaisia tietokoneen käyttöön. Nuorilta siirtyy tietoa ikinuorille. Tällaisen opetuksen soisi vakiintuvan ja jatkuvan. Nuoret hallitsevat näitä vempaimia, joita tulee jatkuvasti uudenlaisia. Tekniikka edistyy sellaista vauhtia, ettei meikäläisen kaltainen fossiili millään…

Share

Papin ajatuksia

Risto Kormilainen: Myötäkäymisiä, Kirjapaja 2010. Risto Kormilainen kertoo ihmepelastumisesta, kun joutui myrskyn armoille, vanhusten suhtautumisesta hälytyssireenin ulvontaan kesken hartaushetken, kirkkaan tähtitaivaan ihmeistä, joulusaunan merkityksestä, uskosta ja epäuskosta, jne… Lääninrovasti Kormilainen on joutunut pappina ja kirjailijana tutuksi elämän ilmiöiden kanssa. Siksi…

Share

Tietokonekerho jatkuu!

Kansalaisopiston viime syksyn “Sähköiset palvelut senioreille” internet-kurssille on toivottu jatkoa Värtsilässä. Aikuisväen tietokonekerhoa jatketaan Nuorisoseuran toimesta! Tietokonekerho on tarkoitettu kaikille ikinuorille, jotka haluavat tutustua tietokoneen ja internet-palveluiden käyttöön. Kerho voi toistaiseksi kokoontua entisen kunnanviraston tiloissa, Hopeakalliontie 1. Aloitusilta on jo…

Share

Värtsilä läsnä runoissa

Erkki Lintunen: Kuin surusaatto, runoja, 2001, Seppeleen aika, runoja 2002. Papin kirjoittamat runot ovat harvinaista herkkua. Ortodoksipappi Aari Surakka tulee lähinnä mieleen ja luterilaiselta puolelta Jaakko Haavio, P. Mustapään veli. Värtsilän entinen kirkkoherra Erkki Lintunen on koonnut runojaan kahteen kirjaan.…

Share

Keskustelua tarvitaan

Värtsilä-säätiöstä ja paikkakunnan kehittämisestä yleensä puuhattiin keskustelutilaisuutta viikko sitten. Alustaja oli valmiina ja muutamat ilmoittautuivat jo etukäteen mukaan. Jotain jäi kaiketi puuttumaan, koska tilaisuus ei toteutunut. Julkinen keskustelu ei olisi koskaan pahitteeksi, ja sitä kannattaa käydä mieluummin etu- kuin jälkikäteen.…

Share

Arkiston aarre

Olin tässä päivänä muutamana Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (ent. sota-arkisto) penkomassa Pälkjärven Aseveliyhdistyksen arkistoa. Tositenipussa huomasin tämän Värtsilässä kirjoitetun laskun ja sehän oli tietysti kuvattava Värtsiä varten. Pälkjärven kunnan metsäpäällikkö Halmetoja on asioinut Värtsilän Yhteishyvässä toukokuun 14. päivänä 1943. Hän on…

Share

Rautatie-elämää

Niiralan raja-asema rautatieliikenteessä Venäjän (Neuvostoliiton) kanssa on sotien jälkeen ollut paitsi Pohjois-Karjalan myös koko Suomen kannalta tärkeä. Tulin nuorena miehenä valituksi Valtionrautateiden palvelukseen 1.11.1947. Silloin olivat alkaneet Neuvostoliittoon ns. sotakorvauskuljetukset. Ne käsittivät aluksi lähes pelkästään raakapuuta. Tavaran paperisota ja kuormien…

Share

Kaustajoki

Kaustan kierros, osa 2. Kaustajärveläisillä on luettelo lukuisista alueella sijaitsevista lammista: Emännän-Pitkä-Väärä-Kaita-Musta-Syvä-Pykälä … ja onhan niitä vielä monta muutakin. Mutta missä on Kaustajoki? Jossainhan sen on oltava, koska Suomenmaa -teoksessa kerrotaan seuraavaa: “Kaustajoki virtaa useiden järvien – Pitkäjärven – Kaustajärven…

Share

Nyt ihmettelen tässä…

Eräs tunnettu laulu alkaa noilla sanoilla. Nyt = aika jota parhaillaan elän. Tässä = paikka tällä planeetalla jota tallaan. Elän nyt ja tällä paikalla. Kuolen joskus jollakin paikalla. Ihmettelen, en niin paljon kuin tähtitieteilijä. Mutta minun vähäinen tietonikin riittää ihmettelyyn.…

Share

Talkooväkeä tarvitaan

Muutama vuosi sitten virisi idea ”raikastaa” Värtsilä-päiviä rakentamalla 30-vuotisen perinnejuhlan yhteyteen luontotapahtuma, jonka sisältö tukeutui vahvasti paikkakuntamme vahvuuksiin. Työryhmämme paneutuikin innolla tapahtuman suunnitteluun. Saimme kasaan poikkeuksellisen monipuolisen ohjelmasisällön sekä runsaan määrän tuotemyyjiä, joista etäisimmät saapuivat aina Kemistä saakka. Ensimmäisenä vuonna…

Share

Nokkelia eläimiä

Sally Boysen: Maailman älykkäimmät eläimet, Readme.fi 2010. Luomakunnan herralla, ihmisellä olisi paljon opittavaa eläimistä. Eläimet eivät nimittäin ole niin tyhmiä kuin luulemme. Ne pystyvät jopa loogiseen ajatteluun. Kapusiiniapinat käyttävät työkaluja ja osoittavat merkkejä oikeudenmukaisuudesta. Afrikkalaiset harmaapapukaijat pystyvät käyttämään ja ymmärtämään…

Share