tammikuu 2011

Lukijoilta

Ruumishuone kuntoon

Värtsilän hautausmaalla on ruumishuone, jota ei ole voinut käyttää moneen vuoteen, koska sen katto vuotaa. Saataisiinkohan se yhteisvoimin ja talkootyöllä kuntoon? Asiantuntijoitten mukaan kallein hankinta olisi kylmälaitteisto. Erilaisia talkootyömuotoja löytyisi varmaankin ja tekijöitä samoin. Puutavaraa saataisiin myös kenties lahjoituksina. Näitä ajatuksia on siivittänyt se, että vainajan kuljettaminen Tohmajärveltä Värtsilän hautausmaalle on melko kallista, maksaa pyöreästi […]

Ajankohtaista

Patsola-Savikolle viemäri?

Tohmajärven haja-asutusalueen jätevesisuunnitelmissa on esitetty viemärin rakentamista Patsolan-Savikon alueelle Värtsilässä. Kunta ei ole vielä tehnyt tältä osin päätöksiä. Asia on tulossa alkuvuodesta kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Alustavien suunnitelmien mukaan liittyjiä olisi noin 35. Ajankohdaksi on kaavailtu vv. 2016-17. Akkala-Riikolan suunnalla työt ovat jo meneillään. Värtsilän edelle menevät suunnitelmissa Onkamo ja Kaurila. Viemäröintiä on suunniteltu lisäksi

Ajan patinaa

Teatteriperhettä

Värtsilän näyttämöllä oli monia mieleen jääneitä näyttelijöitä. Kotkasta oli tullut osuusliikkeen lihamieheksi Eugen Kurvi, jolla oli jo tullessaan näyttelijäkokemusta. Näyttelemisen lisäksi hän hurmasi Värtsilän tytöt erinomaisella steppitaidollaan. Eeva Vallius teki Canthin Anna-Liisasta unohtumattoman, eli sen jokaisella solullaan alusta loppuun. Olin mukana näytelmässä Anna-Liisan nuorempana sisarena, ja muistan, kuinka ensi-illan kiitosseremonioiden jälkeen Eevan oli vaikea irrottautua

Ajan patinaa

Katse piikkilankojen taa

Kaustan kierros, osa 3. Lähdimme kuvitteelliselle Kaustan kierrokselle Varpasalmen sillalta. Olemme soutaneet myötäpäivään Kaustajärven rantaviivaa Varpasalmelta Kukkolahteen. Olemme nyt aivan valtakunnanrajan tuntumassa ja olemme pysähtyneet syömään eväitämme Lammassaaren rantakalliolle. Tässä levähtäessämme voimme katsella monikertaisten piikkilankojen taakse ja muistella, mitä siellä oli ennen sotia. Kekkiillä paikalla Vanha Korpiselkä – Värtsilä maantie kulki näillä paikkeilla aivan järven

Näkövinkkeli

Historiaviihdettä nuorille

Raili Mikkanen: Hopearenkaan taika, Tammi 2010. Raili Mikkanen on taitava historian elävöittäjä. Tässä neliosaiseksi laajenneessa sarjassaan hän kertoo 1600 -luvun oloista Ruotsi-Suomessa. Mukaan kertomukseen tulee myös mytologiaa, kun Kirstin, Margareetan ja Annan äiti on tunnetusti taitava parantaja. Sarjan ensimmäisessä osassa äiti joutuu syytetyksi taikakeinojen käyttämisestä ja paholaisen juhliin osallistumisesta. Toinen osa liittyy myös parantamisen taitoihin,

Lukijoilta

”Mielensä pahoittaja”

Kyllä minä niin mieleni pahoitin – kirjailija Tuomas Kyröä siteeraten – kun en saanut nimeäni Karjalantalon seinälaattaan. Tarina on seuraavanlainen: ”Kansakoululaisia velvoitettiin keväällä 1953 keräämään tukimarkkoja Joensuun Ilosaareen rakennettavaa Karjalantaloa varten. Keräyksen organisoijana oli talousneuvos Kosti Aaltonen”, kertoo sanomalehti Karjalainen artikkelissaan Uhkarohkea ponnistus 29.1.2011. Tätä velvoitetta noudatettiin myös Värtsilän kouluissa. Tuona keväänä kansakoulumme opettaja Emil

Lukijoilta

Kakun pyhäkoulussa

Oheisen kuvan lähetti Paavo Immonen, jota värtsiläinen Kalervo Mantsinen ”etsintäkuulutti”. Kuvassa on Kakun pyhäkoululaisia 1940-luvun alkupuolelta. Immonen asuu Olarissa, joka on Espoon kaupunginosa. Värtsi julkaisee mielellään vastaavanlaisia kuvia ja asioita. Eihän koskaan tiedä, milloin tärppää eli löytää vuosikymmenien takaisen ystävän. Entisajan riijjuuhommat ne vasta mielenkiintoisia olisivat.

Lukijoilta

Kuva-arvoitus

Värtsissä julkaistiin 3.12.2010 lähettämäni kuva ja siihen liittyvä tarina Wärtsilän 100-vuotisjuhlista 12.4.1934. Kuva on peräisin kummitätini jäämistöstä. Sieltä ovat peräisin myös nämä kaksi kuvaa. Olisiko mahdollista, että ne ovat samasta tapahtumasta? Kovin juhlavalle meno noissa kuvissa näyttää. Isommassa kuvassa liput liehuvat saloissa ja soittokunta soittaa. Pienemmässä kuvassa vedetään kättä lippaan ja pikkupojat seuraavat tapahtumaa sotilaiden

Lukijoilta

Missä olet, naapuri?

Tämä vuonna 1944 Kakun kylässä otettu kuva tuo mieleeni monta tarinaa. Isäni Nikolai Mantsinen istuu talonsa edustalla vierellään sisareni Helli ja minä. Vasemmalla on vuonna 1939 syntynyt Paavo Immonen. Missä lienet nykyisin, naapurin Paavo? Olin kuvan ottohetkellä noin nelivuotias. Muistan tuolta ajalta, kun naapurin tyttö Martta Pakarinen (nyk. Antrela) tuli meillä käymään. Yhdessä Hellin kanssa

Lukijoilta

MegaFon vahva Värtsilässä?

Hei! Olen kuullut, että joillain on Värtsilässä käytössään Venäjältä hankittu Megafonin 3G-mobiililaajakaistaliittymä. MegaFonin 3G-verkon kerrotaan olevan vahvan ja kattavan täällä. Suomi -operaattoreiden 2G-verkossa surffailu on hidasta, mutta kyllä silläkin toki pärjää. Kuitenkin esimerkiksi DNA:lla pelkän 2G-verkon kattavuus on surkea ainakin tässä, missä itse asun. Kenttä katoaa välillä kokonaan, puhelut katkeavat, jne. Niiralassa on 3G-verkon kattavuus,

Paikallista

Leppoisaa

Voiko talvipäivä enää leppoisampi olla kuin tänään täällä itärajan pinnassa. Lämpötila lähellä nollaa ja puitten hartioilla huurretta, kunnes iltapäivän tuuli sitä pudotteli. Ihmiset kampeutuivat latusille, teille ja kujille, sikäli kuin töiltänsä joutivat. Metsän elävät lähtivät liikkeelle polkujansa tallaamaan, olihan jo pari päivää ollut lähes sateetonta. Silti hiljaista. Kaukana kavala maailma.

Lukijoilta

Missin mitoilla ja muutenkin

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä lähemmäksi nousevat mieleen lapsuus- ja nuoruusvuodet! Näin nytkin ja tietysti vielä Vanhasta Värtsilästä. Naisena lisäksi mikäs muu kuin muoti ja siihen liittyvät asiat! Kolmekymmenluvun puolivälissä päästiin hiljalleen silloisen laman kourista ja uskallettiin jo uhrata rahaa vaatteisiinkin. Kankaita oli kaupoissa mistä valita, laatuja sellaisia kuten esim. tyyki (puuvillalaatu, jostakin syystä vähiten arvostettu),

Näkövinkkeli

Onko sinua kiusattu?

Marcus Pfister: Pieni kuukorppi, suom. Johanna Förster, Lasten Keskus 2010. Joskus sadun aihe vaikuttaa pienen pieneltä. Tuntuu kuin tuosta pikkuruisesta tarinan pätkästä ei saisi aikaiseksi satua ollenkaan. Mutta kukapa sen tietää, mihin mittoihin pienikin satu voi kasvaa, kun se saa siivet alleen. Pieni kuukorppi –satu kertoo korpin poikasesta, joka on syntymästään lähtien pienikasvuinen ja toisten

Lukijoilta

Onks tietoo 2

Onko värtsiläisillä tietoa Kuhilasvaaran Heiskasista? Keijo Santasalo on Pälkjärven pitäjäseuralta pyytänyt tietoja Kuhilasvaaran Heiskasista. Kun meidän tietomme olivat jokseenkin olemattomia, niin siirrän Värtsin välityksellä tiedustelun värtsiläläisille. Kysymys on Juho Heiskasesta, s. 5.10.1810 ja hänen perheestään. Heiskaset ovat asuneet aikavälillä 1845 – 1900 Kuhilasvaara 1:ssä. Juho Heiskanen on ollut kahdesti avioliitossa. 1. vaimo on ollut Maria

Ajankohtaista

Rahastossa 2 000 euroa

Otto Rummukaisen onnittelurahastoon on tähän mennessä kertynyt noin 2 000 euroa. Stipenditili perustettiin viime vuoden lopulla kirjailijan 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Varoja hallinnoi Värtsilän pitäjäyhdistys yhdessä Oton lasten kanssa. Vuosittain kokoontuu toimikunta päättämään stipendien jakamisesta ensisijaisesti kirjallisesti lahjakkaille värtsiläisille opiskelijoille. Varoja stipenditilille kerätään edelleen.

Ajankohtaista, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Jäsenrekisteriä päivitetään

Värtsilän pitäjäyhdistys päivittää jäsenrekisteriään ja aikoo aloittaa tämän vuoden aikana tapahtumista yms. tiedottamisen myös tekstiviesteillä. Aiemmin yhdistys on tiedottanut nettisivuillaan sekä postilaatikoihin jaetulla tapahtumakalenterilla, jotka säilyvät jatkossakin. Jäseneksi voivat liittyä kaikki Värtsilässä vakituisesti asuvat ja loma-asukkaat. Yhdistys lupaa, että jäsenmaksua ei heiltä peritä. Kannattajajäseniksi toivotaan muualla asuvia sekä yhteisöjä, joilta jäsenmaksu on omavalintainen. Jäseneksi liitytään

Ajan patinaa

”Äitinkieli”

Pian on se aika vuodesta, jolloin abiturientit ahertavat kirjoitusten parissa. Äidinkieli taitaa olla niitä aineita, jotka käsitellään ensimmäisenä. Lueskelin Joensuun Seutukirjaston varastossa vanhoja asiakirjoja. Käteeni osui Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1907 – 1908. Kaikki tässä kirjoituksessa esiin tuomani seikat ovat lainausta tuosta vuosikertomuksesta, siis ajalta, jolloin Suomi ei ollut vielä itsenäistynyt. Värtsilän suomalainen reaaliyhteiskoulu

Paikallista

Onks tietoo?

Värtsilän kyläraitin historiaan kuuluu olennaisesti Malvelan Tyynen baari, joka vuosikymmeniä sitten vaikutti nykyisen Majatalo Sinilinnun vastapäätä, ensimmäisessä talossa Tikan kaupalta heti Savikolle päin. Minulla itselläni on muutamia muistikuvia nuoruusvuosiltani silloisesta Tyynen baarista – ainakin kuppilan omenaporeen maku maistuu suussani edelleen. Muistan Tyynen olleen minua kohtaan topakka, mutta aina niin ystävällinen täti. Luvattomat mopoajeluni ja Tyyne

Ajan patinaa

Värtsilän teatteri-ihme

Kalle Viherpuun oltua jonkin aikaa ohjaajana alettiin puhua Värtsilän teatteri-ihmeestä, ja sitähän se olikin. Kunnassa oli noin 5 000 asukasta ja ensimmäisellä näytäntökaudella katsojia yli 10 000. Innostus tarttui näyttelijöihinkin, haluttiin aina vain täysipainoisempia esityksiä. Valaisintekniikkaa paranneltiin arpajaisten turvin. Teatteriin oli kiinnitetty lahjakas ja monipuolinen ammattilainen Helvi Andersin-Pulkkinen, jonka kauniisti laulava unkaritar Zsofi jäi mieleeni.

Näkövinkkeli

Nuorilta ikinuorille

Harvoin tulee niin ilahduttavaa uutista kuin eilen Värtsissä: nuorisoseura opettaa seniorikansalaisia tietokoneen käyttöön. Nuorilta siirtyy tietoa ikinuorille. Tällaisen opetuksen soisi vakiintuvan ja jatkuvan. Nuoret hallitsevat näitä vempaimia, joita tulee jatkuvasti uudenlaisia. Tekniikka edistyy sellaista vauhtia, ettei meikäläisen kaltainen fossiili millään pysy perässä ilman nuoren polven antamaa apua. Vastavuoroisuutta tarvittaisiin ehkä silloin, kun aletaan tuottaa tietokoneen

Scroll to Top