tammikuu 2011

Värtsilän hautausmaalla on ruumishuone, jota ei ole voinut käyttää moneen vuoteen, koska sen katto vuotaa. Saataisiinkohan se yhteisvoimin ja talkootyöllä kuntoon? Asiantuntijoitten mukaan kallein hankinta olisi kylmälaitteisto. Erilaisia talkootyömuotoja löytyisi varmaankin ja tekijöitä samoin. Puutavaraa saataisiin myös kenties lahjoituksina. Näitä ajatuksia on siivittänyt se, että vainajan kuljettaminen Tohmajärveltä Värtsilän hautausmaalle on melko kallista, maksaa pyöreästi […]

Kyllä minä niin mieleni pahoitin – kirjailija Tuomas Kyröä siteeraten – kun en saanut nimeäni Karjalantalon seinälaattaan. Tarina on seuraavanlainen: ”Kansakoululaisia velvoitettiin keväällä 1953 keräämään tukimarkkoja Joensuun Ilosaareen rakennettavaa Karjalantaloa varten. Keräyksen organisoijana oli talousneuvos Kosti Aaltonen”, kertoo sanomalehti Karjalainen artikkelissaan Uhkarohkea ponnistus 29.1.2011. Tätä velvoitetta noudatettiin myös Värtsilän kouluissa. Tuona keväänä kansakoulumme opettaja Emil

Oheisen kuvan lähetti Paavo Immonen, jota värtsiläinen Kalervo Mantsinen ”etsintäkuulutti”. Kuvassa on Kakun pyhäkoululaisia 1940-luvun alkupuolelta. Immonen asuu Olarissa, joka on Espoon kaupunginosa. Värtsi julkaisee mielellään vastaavanlaisia kuvia ja asioita. Eihän koskaan tiedä, milloin tärppää eli löytää vuosikymmenien takaisen ystävän. Entisajan riijjuuhommat ne vasta mielenkiintoisia olisivat.

Värtsissä julkaistiin 3.12.2010 lähettämäni kuva ja siihen liittyvä tarina Wärtsilän 100-vuotisjuhlista 12.4.1934. Kuva on peräisin kummitätini jäämistöstä. Sieltä ovat peräisin myös nämä kaksi kuvaa. Olisiko mahdollista, että ne ovat samasta tapahtumasta? Kovin juhlavalle meno noissa kuvissa näyttää. Isommassa kuvassa liput liehuvat saloissa ja soittokunta soittaa. Pienemmässä kuvassa vedetään kättä lippaan ja pikkupojat seuraavat tapahtumaa sotilaiden

Tämä vuonna 1944 Kakun kylässä otettu kuva tuo mieleeni monta tarinaa. Isäni Nikolai Mantsinen istuu talonsa edustalla vierellään sisareni Helli ja minä. Vasemmalla on vuonna 1939 syntynyt Paavo Immonen. Missä lienet nykyisin, naapurin Paavo? Olin kuvan ottohetkellä noin nelivuotias. Muistan tuolta ajalta, kun naapurin tyttö Martta Pakarinen (nyk. Antrela) tuli meillä käymään. Yhdessä Hellin kanssa

Hei! Olen kuullut, että joillain on Värtsilässä käytössään Venäjältä hankittu Megafonin 3G-mobiililaajakaistaliittymä. MegaFonin 3G-verkon kerrotaan olevan vahvan ja kattavan täällä. Suomi -operaattoreiden 2G-verkossa surffailu on hidasta, mutta kyllä silläkin toki pärjää. Kuitenkin esimerkiksi DNA:lla pelkän 2G-verkon kattavuus on surkea ainakin tässä, missä itse asun. Kenttä katoaa välillä kokonaan, puhelut katkeavat, jne. Niiralassa on 3G-verkon kattavuus,

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä lähemmäksi nousevat mieleen lapsuus- ja nuoruusvuodet! Näin nytkin ja tietysti vielä Vanhasta Värtsilästä. Naisena lisäksi mikäs muu kuin muoti ja siihen liittyvät asiat! Kolmekymmenluvun puolivälissä päästiin hiljalleen silloisen laman kourista ja uskallettiin jo uhrata rahaa vaatteisiinkin. Kankaita oli kaupoissa mistä valita, laatuja sellaisia kuten esim. tyyki (puuvillalaatu, jostakin syystä vähiten arvostettu),

Onko värtsiläisillä tietoa Kuhilasvaaran Heiskasista? Keijo Santasalo on Pälkjärven pitäjäseuralta pyytänyt tietoja Kuhilasvaaran Heiskasista. Kun meidän tietomme olivat jokseenkin olemattomia, niin siirrän Värtsin välityksellä tiedustelun värtsiläläisille. Kysymys on Juho Heiskasesta, s. 5.10.1810 ja hänen perheestään. Heiskaset ovat asuneet aikavälillä 1845 – 1900 Kuhilasvaara 1:ssä. Juho Heiskanen on ollut kahdesti avioliitossa. 1. vaimo on ollut Maria