3.1.2011

Ajankohtaista, Niiralan raja

Niiralassa kasvua 9,5 prosenttia

/ / Kommentoi

Pohjois-Karjalan rajatilanne säilyi vuonna 2010 edelleen rauhallisena. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan liikenne kasvoi 9,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kerrotaan P-KR:n tiedotteessa. Miljoonan rajanylittäjän määrä kalenterivuodessa saavutettiin jouluaattona ensimmäisen kerran rajatarkastusaseman historiassa. Rajavartioston organisaation kehittämistä jatkettiin. Sisäasiainministerin päätöksen mukaisesti rajavartioalueet ja niiden johtopaikat Lieksassa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä lakkautettiin 1.1.2011 lukien. Samoissa kiinteistöissä toimivat Tohmajärven, Ilomantsin ja Lieksan […]

Paikallista

Latuselle

/ / 7 kommenttia

”Värtsilässä on Pohjois-Karjalan kauneimpiin lukeutuvia kuntohiihtolenkkejä”, vakuutti Erkki Kinnunen, joka on jälleen avannut ladut. Ne ovat vapaasti kenen hyvänsä käytettävissä. Reitit kiertelevät mm. Uudenkylänlammen tienoilla ja Jänisjoen rantamilla. Ladulle pääsee monesta paikasta. Jos urheilutalolta lähtee ja Niiralassa käy, tulee matkaa 15 kilometriä. Lyhyempiäkin mahdollisuuksia on, esimerkiksi kolmen kilometrin mittainen. Keskustastakin pystyy aloittamaan kätevästi. Auton voi

Luonnollista

Vuoden julkkis

/ / 6 kommenttia

On harvinaista, että ruisrääkkä tulee näkösälle. Viime kesänä se eräänä kauniina iltapäivänä nökötti ikkunan alla ihmettelemässä kahvittelupaikkaa ja kesti tyynesti kameran raksutuksen, kunnes arvokkaasti asteli takaisin heinikon suojiin. Narinaa kuului pelloilta kuukausimäärin. Olkoon se siis viime vuoden julkkis Värtsin palstoilla. Värtsi valitsee ruisrääkän mieluusti myös nimikkolinnukseen, on sillä niin kuuluva ääni.  Toivomuksena olisi myös, että

Ajan patinaa

Tältä näytti 1950

/ / 1 kommentti

Värtsilän kunta oli tammikuun 1. päivänä 1950 toiminut itsenäisenä 30 vuotta. Millaiset kunnan näkymät olivat tuolloin, siitä teki selkoa silloinen kunnansihteeri Ilmari Rantanen pitkähkössä lehtikirjoituksessaan, josta Värtsi julkaisee lyhennelmän. ”Perintönä sotaa edeltäneeltä ajaltaan sai kunta neljä kansakoulua, noin 100 ha viljeltyä ja 700 ha metsämaata rakennuksineen, entisen kunnalliskotirakennuksen, saha- ja myllyrakennuksen, vähäisen määrän rahasäästöjä sekä

Scroll to Top