joulukuu 2010

Ajan patinaa

Räiskittiin sitä ennenkin

/ / 2 kommenttia

Räiskittiin sitä ennenkin, vaikka kaupoista ei voinutkaan ostaa ilotulitusraketteja. Juuri päättyneen sodan tähteitä paukuteltiin Lukkarisen Matin kanssa. Kiväärin patruunoita löytyi miltei joka paikasta, ullakoilta, ladoista ja erityisesti Valkoisen talon vintiltä. Patruunalaatikot sullottiin puseron sisuksiin. Sitten lymyttiin peltojen halki sarkaojia hyväksi käyttäen metsään ison kiven luo. Sytytettiin nuotio kiven juurelle. Kiven toiselta puolelta heitettiin kourallinen ammuksia […]

Paikallista

Vuosikatsaus

/ / 2 kommenttia

Takana on mielenkiintoinen vuosi 2010. Värtsilässä tapahtui monenmoista. Värtsissä on tänään ja huomenna kaksiosainen kuvasarja, jossa kertaillaan mennyttä. Vuoden alkupuolella palaamme lisäksi luontotapahtumiin kuvien välityksellä.

Paikallista

Olkaamme värtsiläisiä

/ / 7 kommenttia

Ehdotan, että alkaisimme kirjoittaa: VÄRTSILÄINEN eikä: värtsiLÄläinen. Emmehän ole mitään lällyjä! Onhan Värtsilä alueenakin pienempi kuin ennen vanhaan! On myös Värtsiläisten Seura. Tämä muutos ei ole niin iso kuin se, että Räykystä on tehty Röykky ja Sikkervaarasta Sikkerivaara. Viime mainittu kelvatkoon, mutta Räykky on Räykky vaikka Benecolissa paistaisi. Hyvää Uutta Vuotta, kaikki radikaalit! t. E.L.

Ajan patinaa

Oton ensimmäinen

/ / 2 kommenttia

Lukijamme ovat toivoneet, että Värtsi toisi esiin Otto Rummukaisen ensimmäisen lehdessä julkaistun kirjoituksen. Tässäpä se tulee. Kirjoitus oli vuonna 1948 Opintotoiminnan Keskusliiton ”Opintokerholainen” -lehdessä otsikolla ”Luo päältäsi pienten riitojen riehu”. Lehti ilmestyi Helsingissä ja päätoimittajana oli Olla Teräsvuori. Aihe on ajankohtainen edelleen, yli 60 vuotta myöhemmin. Kirjoitus syntyi Pykälävaaran opintokerhossa samana vuonna ns. prosenttikirjoitusten tuotteena.

Ajankohtaista

Aune Rummukainen väitteli tohtoriksi

/ / 4 kommenttia

Opiskeluinto ja sinnikkyys taitavat olla perinnöllisiä ominaisuuksia, sillä tiistaina 28.12. 100 vuotta täyttäneen Otto Rummukaisen nuorin tytär Aune Rummukainen väitteli viime syksynä tohtoriksi Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa.  Talous- ja kiinteistöoikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassa ”Kiinteistöjä koskevien tietojen saatavuudesta tulevaisuudessa kiinteistötieto-järjestelmän näkökulmasta” on hän loi mallin kiinteistöjä koskevien tietojen saatavuuden parantamiseksi. Suomessa kiinteistöjä koskevat

Ajan patinaa

Junat ei vuottelek

/ / 2 kommenttia

Kyllä saa olla tyytyväinen, kun ei joulun aikaan tarvinnut makoilla lentokentillä eikä seisoskella pakkasessa juna-asemilla, vaan voi etsiä kätköistään vaikka monisteen ”Värtsilä Karjalan Radan jatkon lähtökohdaksi” ja tutkailla sitä. Ensin kerron kuitenkin, mistä tämän jutun otsake on peräisin. Mieheni on kertonut monesti tarinaa, kuinka hän pikkupoikana lähti isänsä kanssa aikaisin aamulla jo hyvissä ajoin odottamaan

Ajankohtaista

Susi päälliköksi

/ / Kommentoi

Niiralassa sijaitsevan rajavartioaseman päälliköksi tulee vuoden vaihteessa yliluutnantti Mika Susi. Aseman nimi muuttuu: Värtsilän rajavartioasema jää historiaan ja tilalle tulee Tohmajärvi. Tohmajärven rajavartioalue lakkaa olemasta. Sen viimeinen päällikkö majuri Simo Purmonen siirtyy Imatralle. Niiralan rajanylityspaikan päällikkönä jatkaa kapteeni Heikki Juntunen.

Näkövinkkeli

Graafikon maailmat

/ / Kommentoi

Kirsti Pusa: Jokohan täällä saisi lentää, Katharos Oy Kirsti Pusa on ansioitunut taidegraafikko, jonka työsarkaan ovat kuuluneet niin kuvakortit kuin kirjastoauton ulkoasu, vain pari työtä mainitakseni. Kirja Jokohan täällä saisi lentää tuntuu puhuttelevan enemmän aikuista kuin lasta. Pusa puhuu elämästä, miten elämän mallit ja normit, niiden saavuttaminen voivat hävittää ihmisen oman äänen. Pusa vastustaa virallisuutta.

Näkövinkkeli

Kirjallinen perinne vahva

/ / 8 kommenttia

Olemme ylpeitä satavuotiaasta kirjailijastamme Otto Rummukaisesta. Samalla värtsiläläisillä on aihetta iloita siitä, että kirjoittamisen perinne on täällä poikkeuksellisen vahva. Värtsiläläislähtöisiä kirjailijoita ovat ainakin Kirsti Pusa, Jouko Varonen, Heikki Kokkonen, Erkki Lintunen ja Juhani Örn. Musiikkipuolelta paremmin tunnettu Teuvo Tikka ammensi varmasti kirjalliseen tuotantoonsa paljon Värtsilän vuosikymmenistä. Harvalla paikkakunnalla, ainakaan Värtsilän kokoisella, on esittää vastaavanlaista luetteloa.

Ajankohtaista

Satavuotiskekkerit

/ / 10 kommenttia

Rummukkalan Oton satavuotiskekkerit oli hyvin lämminhenkinen juhla. Päivänsankari sai varsinkin naisväen halauksia enemmän kuin kenties ikänään ja oli huomionosoituksista otettu. Mielissään hän oli myös Värtsilän pitäjäyhdistyksen stipenditilistä, josta palkitaan  aikanaan nuoria värtsiläläisiä kirjoittajia. Otto sai tietää nimeään kantavasta stipendistä vain viisi minuuttia ennen sen julkistamista, mutta hän oli oitis tilanteen tasalla. ”Tällähän voidaan auttaa nuoria

Lukijoilta

Kotiseutuneuvos Otto Rummukainen 100 vuotta

/ / 7 kommenttia

Vuonna 2000 Otto Rummukainen täytti 90 vuotta. Kävin haastattamassa häntä ja oheinen juttu syntyi vierailun tuloksena. Otsikoin sen 80 ja risat. Siitä taittaja sai syntymäpäiväjuttujen yhteydessä käytettyyn vinjettiin vihjeen käyttää lukua 80, vaikka siis kyse oli 90-vuotispäivästä. Otsikolle löytyy selitys jutusta. Vinjetin virhekin meni läpi kaikista oikoluvuista, mutta eipä tuo haitannut. Ohessa juttu luettavaksi sellaisenaan.

Näkövinkkeli

Hyviä uutisia

/ / Kommentoi

Viime päivinä on saatu Värtsilän kannalta hyviä uutisia. Niiralan raja-asemalla on ollut toista miljoonaa ylitystä vuodessa ja laajennustarpeita aletaan miettiä ensi vuonna. Suunnitelma on hyvä olemassa senkin takia, jos EU:n ja Venäjän viisumivapaudesta tulee totta. Silloin pystytään mahdollisimman nopeasti vastaamaan haasteisiin. Viisumivapauden on ennakoitu kaksinkertaistavan itärajan ylitysliikenteen. Niirala saanee tästä oman osansa. Raja-aseman ohella kaipaavat

Ajankohtaista, Niiralan raja

Yle: Niiralan laajennus esille

/ / Kommentoi

Rajavartiolaitos ja itäinen tullipiiri aloittavat Niiralan rajanylityspaikan laajennuksen suunnittelun ensi vuonna. Näin uutisoi Yle:n Pohjois-Karjalan radio nettisivuillaan. Radio on haastatellut aiheesta P-KR:n apulaiskomentajaa Mikko Karkiaa. Raja-aseman laajennus tulee tarpeelliseksi varsinkin siinä vaiheessa, jos EU:n ja Venäjän viisumivapaus toteutuu. Se saattaisi kasvattaa rajaliikenteen jopa kaksinkertaiseksi. Rajavartiosto arvioi, että laajemmat muutokset ovat ajankohtaisia aikaisintaan vuodesta 2015 alkaen.

Näkövinkkeli

Voi, voi Tuunanen!

/ / 10 kommenttia

Joulunjälkeisen vapaapäivän aloitustunnelmissa ajattelin hieman päivitellä paikallistiedon tasoani tekemällä ns. lehtikierroksen. Olen kirjainmerkkeihini koonnut joukon paperilehtien nettiversioita että pelkästään verkossa ilmestyviä nettilehtiä, joita aika ajoin käyn vilkaisemassa. Sen kummempaa ei tällä kertaa löytynyt, joka olisi henkea nostattanut paitsi Keski-Karjalan nelosten vt/vs/va (jatkossa ilman näitä kirjaimia)  päätoimittaja Tuunasen (ilman i-kirjainta) pääkirjoitus, jossa hän ilmeisesti Hellin jouluhiljaisuuden

Lukijoilta

Savotat tärkeässä roolissa

/ / 5 kommenttia

Värtsin kirjoituksissa on ollut kovasti esillä kirkonkylän tapahtumia, joskin kylätkin ovat tulleet niissä mainittua. Omat muistikuvani ajoittuvat sodan jälkeiseen aikaan. Mitä mahdollisuuksia kylillä oli tuolloin selvitä elinvoimaisina jatkossa? Kun maantiet rakennettiin Kenraalinkylästä Kutsuun päin ja Kaustajärveltä Värtsilään, ei oltu enää jumalanselän takana. Savotat saivat aivan uutta vauhtia sotakorvausten myötä. Kymiyhtiöllä oli suuret metsäalat näillä seuduilla,

Luonnollista

Soidinmenot

/ / 2 kommenttia

Värtsiläläinen Seppo Pusa videoi syksyllä ikkunan läpi pihamaaltaan kaksi pyytä, joilla oli soidinsessiot meneillään. Yleensä pyyt ovat melko arkoja lintuja, joista on vaikea saada kuvaa. Ne liikkuvat tiheissä pöheiköissä ja pyrähtävät nopeasti paikasta toiseen, mutta soidinmenojen aikaan tuntuu joskus siltä, etteivät ne kuule eivätkä näe muuta kuin toisensa. Metsätiellä joutuu autonkin pysäyttämään, ettei ajaisi pariskuntien

Luonnollista

Silmälläpidettävä

/ / Kommentoi

Runsas vuosi sitten lennähti harmaapäätikka ikkunalaudalle ja kurkisteli sisään. Se oli ensimmäinen lintututtavuutemme Värtsilässä, halusi kai varmistaa, millaisissa aikeissa uudet asukkaat olivat tulleet, olivatko vihamielisiä vai ystävällisiä. Vasta nyt se tuli uudelleen, hakkasi talipötköä joulupäivänä. Eihän se joka päiväinen vieras taida olla, parituhatta paria on koko Suomen maassa. Silmälläpidettävä laji, kertovat luontokirjat. Harmaapäätikka on lehtipuuvaltaisten

Paikallista

Auringon noustessa

/ / 1 kommentti

Mutta varhain heräsivät he seuraavana aamuna, heräsivät lähteäksensä loistoisaan kirkkoon, joka tuhansista palavista kynttilöistä kimmelsi kuin taivas tähdessä. Sieltä, koska päivä oli täydeksi valjennut, he palasivat kilvan kiitäen taas, ja viettivät entisessä Jukolassa iloisen joulupäivän. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Ajan patinaa

Sumi söi jouluomenat

/ / 1 kommentti

Siitä joulusta on reilusti neljäkymmentä vuotta, kun isä oli kaupoilla käydessään ostanut meille lapsille kaksi kiloa jouluomenia, ison ruskean paperipussillisen. Siihen aikaan omenat olivat lapsille vielä harvinaista herkkua. Aikaisempina jouluina olimme saaneet Helsingin tädin paketissa tummanpunaisia omenia; nyt ihan oman kylän kaupasta. Isä riisui hevosen valjaista ja päästi pihaan piehtaroimaan. Piehtarointi oli hevosesta mieluista lumipesua

Ajankohtaista, Niiralan raja

Annasta tuli miljoonas

/ / Kommentoi

Lappeenrannassa asuvan venäläisen perheen äiti Anna Smirnova oli vuoden miljoonas rajanylittäjä Niiralassa jouluaattona kello 12.30. Koko perhe, isä, äiti, kaksi tytärtä ja serkku olivat matkalla Petroskoihin isoäidin luokse. Pohjois-Karjalan rajavartioston puolesta ojensivat perheelle maskottinallen vuoropäällikkö Jarno Pölönen ja rajavartiomestari Juha Okkonen. Lapset saivat suut makeiksi joulukaramelleista. Tullipäällikkö Erkki Multamäki muisti miljoonaperhettä kylpypyyhkeellä ja tullimerkein koristellulla

Scroll to Top