Kuukausi: marraskuu 2010

Maailma muuttuu

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja, WSOY 2010 ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”, on toistuva lausahdus Tuomas Kyrön jutuissa. Vanha mies, jolta napataan ajokortti pois ja jonka poika yrittää saada vanhainkotiin, tarinoi omista mieltymyksistään. Useimmiten hän joutuu pahoittamaan mielensä nykyajan kotkotuksia miettiessään. Mitäpä…

Share

Kulttuuria tehtaan varjossa

Vanhan Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja jne. Kulttuuria siis harrastettiin, ja sitä myös tehtiin. Kirjalliselta saralta ei tiedossani ole kuin kaksi nimeä. Hellin Kaikkonen, ”Rämpsän” kasarmeilta lähtöisin oleva…

Share

Värtsi muutti

Värtsilän verkkolehti Värtsi on muuttanut. Verkkolehti siirrettiin Itä-Suomen yliopiston ylläpitämältä palvelimelta uuteen osoitteeseen https://www.vartsi.net. Samalla verkkolehden julkaisualustana toimiva WordPress päivitettiin uusimpaan versioon. Värtsin ylläpito kiittää kaikkia aktiivisia lukijoita ja kirjoittajia – toivottavasti lehti elävöityy entisestään uuden sijainnin ja osoitteen myötä!…

Share

Vanhat valokuvat

Värtsin arkistoissa on koko syksyn pyörinyt pari vanhaa valokuvaa, jotka on tänne lähetetty. Toisen kerrottiin esittävän lastenkotia, toisen vanhaa siltaa. Paikkakunnalle äskettäin muuttaneelle ne eivät paljon kertoneet. Aattelin jo järjestää kuvien tiimoilta lukijakyselyn, mutta sattumoisin tuli lainattua kirjastosta Otto Rummukaisen…

Share

Tassu taivaalla

Kalle M. Väänänen on lähettänyt Värtsille ajankohtaisen kuvan  Luutalahden maisemista. Hän kirjoittaa: “Tämä alkaa tuntua jo talvelta. Taitas alkaa pilkkikausi, mutta ei tuolla siima kestä notkeana eikä taijja ihekkään.” Kuvassa on selvästi kissan tassun kuva taivaan pilvissä (toim. tulkinta). Luutalahti…

Share

Tulkoon valkeus

Pikkujoulusesongin ollessa kiihkeimmillään palaan ajassa reilut kuusikymmentä vuotta taaksepäin, jolloin melkein joka kylässä oli kansakoulu ja koululla pidetyt kuusijuhlat olivat kaikkien yhteinen talven kohokohta. Saverikkoraudan narskeessa Koulun kuuselle menokin oli jo yhtä juhlaa, koska menimme sinne useimmiten talvitietä pitkin eli…

Share

Pikkujoulun juuret

Pikkujoulujen vietto on alkuisin Saksasta. Niin myös joulukalenterin, jollainen nähtiin ensi kerran Munchenissä vuonna 1908. Suomeen ne ehtivät vasta 1930. Suomalaisen pikkujoulun taustana ovat adventin ohella kansakoulujen joulujuhlat, joiden keskeinen ohjelmanumero jouluevankeliumin ja virrenveisuun ohella oli satunäytelmä. Kansakoulujen kuusijuhlat olivat…

Share

Yhdessä hankkeen takana

Kylätaloasia näyttää nousseen vahvasti esille pitäjäyhdistyksen vuosikokouksessa. Se nähdään melko ratkaisevana tekijänä Värtsilän vapaaehtoisessa kansalaistoiminnassa, jolla tulee olemaan yhä suurempi painoarvo kylän vireydelle ja viihtyisyydelle. Ei liene epäilystä, etteivätkö kaikki täkäläiset kuppikunnat olisi pitäjäyhdistyksen takana ajamassa yhteistä hanketta. Kaikkia mahdollisia…

Share

Kylätalosta neuvotellaan

Värtsilän pitäjäyhdistyksen syyskokouksessa käytiin kylätaloasiasta vilkasta keskustelua. Pitäjäyhdistys jatkaa neuvotteluja ja yhteydenpitoa Tohmajärven kuntaan, jotta Värtsilän kyläläiset ja yhdistykset saisivat käyttöönsä oman kokoontumispaikan. Asiaa pidetään tärkeänä. Kunnalla on myynnissä useita kiinteistöjä Värtsilän kylän alueella. Entinen kunnantalo olisi sijainniltaan erinomainen kokoontumispaikka.…

Share

Värtsi kateissa

Värtsiä ei ole voinut lukea lauantaina aamupäivällä. Uutta maailmansotaa ei ole syttynyt, Niiralassa ei ole ollut myrkkyvuotoa, Värtsiä ei ole lakkautettu tuhmien juttujen takia eikä toimitus ole pitänyt pikkujoulua. Syynä oli palvelimen huoltokatko, josta ei ollut tietoa etukäteen. Pahoittelemme, toivottavasti…

Share

Musiikkikoulun juttu

Aika kuluu. En tiedä runojen kirjoittamisesta mitään, mutta joskus aina mieli tekee jotenkin muistella, kuten tämä 10-vuotisen kunniaksi riimitys. Siitäkin on jo aikaa. Esim. Kesäsoittajat on mainio keksintö, suosittelen juhlissa käytettäväksi. Perustettiin musiikkikoulu, jottei loppuis tämä touhu, Helsingistä tuli tieto,…

Share

Pumpattava paloruisku

Arppen aitassa oli kummallisen näköinen härveli. Sain kuulla, että se oli neljän miehen voimin pumpattava paloruisku, joka oli joutunut tositoimiin. Vuoden 1952 heinäkuun alussa syttyi Niiralan Hovin navetta palamaan. Ensi alkuun sitä yritettiin sammuttaa juuri tällä ruiskulla. Kuumuus kuitenkin säteili…

Share

Kunniataulu sotien uhreille

Viime sodissa menetti henkensä yli 400 tohmajärveläistä ja värtsiläläistä. Suurin osa oli sotilaita. Joukossa oli myös lottia, työvelvollisia ja sotilaspoikia. Tohmajärvi-Värtsilän reservinupseerit ja Tohmajärven-Värtsilän reserviläiset ovat käynnistäneet hankkeen Pro Patria -kunniataulusta, joka sijoitetaan Tohmajärven koulukeskuksen juhlasaliin. Tavoitteena on saada kunniataulu…

Share

Kirjoittaminen on kivaa

Katarina Kuick/Ylva Karlsson: Kirjoittamisen ihanuus, nuoren kirjoittajan opas, Karisto 2010 Kirjoittaja on joskus salakuuntelija. Kahviloissa, kaupoissa, bileissä, jopa vessassa voi kuulla tarinoita tai lausahduksia, joissa on jutun ydin. Tietysti vanha keino on kirjata kokemuksiaan ja tunteitaan päiväkirjaan. Pääasia on kuitenkin,…

Share

Markkinarinkeli

Värtsilässäkin pidettiin markkinoita. Lapsuudestani muistan, kuinka tivoli kaikkineen sen ajan ihmeellisyyksineen kuului markkinatunnelmaan. Eläinmarkkinat hevosineen ja lehmineen olivat luku sinänsä. Moni polle ja ynnikki vaihtoi omistajaa tarkan syynäyksen jälkeen. Liekö aina ollut elikoita karvoihin katsomista, no, hampaisiin kuitenkin. Markkinatanssi kuuluivat…

Share

Värtsilän takojat

Värtsilässä on perinteenä nimetä joka toinen vuosi ansioituneita henkilöitä takojiksi. Jossain vaiheessa, kun oli mietitty tuota takoja –nimitystä, oli sellainenkin esitys nimestä kuin Sepän Sälli, mutta se ei kaikkia miellyttänyt, vaikka onhan Värtsilässä elänyt monta seppää. Takoja oli ehken arvokkaampi.…

Share

“Valtava matkainnostus”

Liisa Lehto (toim.): Kaipaus Karjalaan, matkoja kotiseudulle, SKS 2010, 231 s. ” Karjalan kotiseutumatkat ovat 1990-luvun alusta lähtien muuttuneet osaksi karjalaista elämäntapaa. Rajojen avautuminen ja myöhemmin Niiralan raja-aseman käyttöönotto nostattivat valtaisan matkainnostuksen”, kirjoittaa Liisa Lehto teoksen esipuheessa. Matkakuvauksia on kirjoitettu…

Share

Metro kutsuu

Hiihtokausi käynnistyy vähitellen Värtsilässäkin. Urheilutalolta lähtevää valaistua latua on tampattu kelkalla, ja onpa joku jo suksillakin siellä sivakoinut. Tungosta ei vielä ollut, kuten Helsingin laduilla, joille Hesarin mukaan päästiin tänä syksynä epätavallisen aikaisin. Paikkakuntalaiset ovat ristineet tien alitustunnelin osuvasti Värtsilän…

Share

Maalta löytyy kuvattavaa

Antti Koli: Starttiopas digikuvaukseen, Docendo 2010 Kolin kirja on aloittelevalle kuvaajalle todellinen löytö. Kirjan tyyliin kuuluu selkokielisyys sanan hyvässä merkityksessä. Aluksi käydään läpi kameratyypit, joista ensimmäisenä halvin mahdollinen, eli digipokkari. Hintaluokaltaan vähän kalliimpi on kiinteäobjektiivinen kamera, jossa on pitkä zoom-objektiivi…

Share

Räätäleitä ja mannekiineja

Vanhassa Värtsilässä oli muistaakseni ainakin kaksi hyvää ammattiräätäliä ja liikkeenharjoittajaa, Kauppinen ja Tenhunen, joista jälkimmäisellä oli myytävänä myös valmisvaatteita. Pukukankaat olivat laadukkaita. Pukua piti käydä sovittamassa useaan kertaan, jotta siitä tuli istuva. Puvun maksun kanssa oli useinkin ongelmia, maksettiin ”pitkän…

Share

Arppen aitta

Wärtsilän rautatehtaan perustajan vanhin poika ja hänen työnsä jatkaja Edvart (1841-1897) omisti Niiralan Hovin 1880-luvulla. Hovi siirtyi Värtsilän kunnan omistukseen vuoden 1920 alusta. Sen tiluksilla toimi kunnan maatila, ja sotien jälkeen sinne rakennettiin kunnantoimisto. Pihapiirissä on säilynyt hirsirakennus, jota kutsutaan…

Share

Onnen lahjat

Nils Ludvig Arppe (1803-1861) sai senaatilta 20.11.1850 lupakirjan Värtsilän rautatehtaan perustamiseen. Tehdas aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Lupakirjasta on tänään kulunut 160 vuotta. Tasan eivät käy onnen lahjat. Värtsilän rautatehtaasta on kehittynyt menestyvä maailmanlaajuinen yritys, jolla on 160 toimipistettä 70…

Share

Otolle Vuoden Kynä

Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on palkinnut Otto Rummukaisen Vuoden Kynällä. Palkinto ojennettiin torstai-iltana kirjailijamatineassa Kontiolahdella. Yhdistys luonnehtii Ottoa legendaksi. Rummukaista kiiteltiin sinnikkäästä kirjailijantyöstä. Ukrin tiedotteessa lukee näin: “Kaikki teoksensa hän on julkaissut omalla kustannuksella. Tässä hän on tullut samalla vahvistaneeksi omakustantamisen…

Share

Mietteliääksi panee

Kuuntelin juuri radiosta aamu-uutisia, joissa puhuttiin kansalaisten kasvavasta verorasituksesta. Joku asiantuntija oli laskenut, että maan korkeimman tuloverotuksen kunnassa Tohmajärvellä tavallisen omakotiasujan menot nousevat vuodessa 250 euroa, kun lasketaan mukaan energiaverot. Ostovoima on kääntymässä laskuun ensimmäisen kerran 2000 -luvulla, eniten juuri…

Share

Maan korkein

Tohmajärven ensi vuoden tuloveroprosentti 21,5 on maan korkein. Samaan yltää vain Vihanti Pohjois-Pohjanmaalla. Veroprosenttiaan nosti 49 kuntaa ja laski kuusi. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,17.  Alhaisin on Saltvikissa Ahvenanmaalla 16,25. Laskijoita olivat Heinola, Keminmaa, Pelkosenniemi, Puolanka, Eckerö ja Geta.…

Share

Finlandiaehdokas

Mikko Rimminen: Nenäpäivä, Teos 2010 Irma on vähän hurahtanut, elämänuskoinen nainen, joka haluaa tehdä tuttavuutta arkisten ilmiöiden ja toisten ihmisten kanssa. Rimmisen proosaa lukiessa helisevät lukijan mielessä pienet kellot. Hänen proosansa imee voimaa arjen yksityiskohdista ja elämän pienistä iloista. Niinpä…

Share

Otto valmistautuu juhliin

Värtsilän kirjailija ja kotiseutuneuvos Otto Rummukainen valmistautuu satavuotisjuhliinsa, jotka ovat runsaan kuukauden kuluttua. Lähiomaiset ovat suunnitelleet avointa tilaisuutta seurakuntakodilla. Tästä ilmoitetaan aikanaan lehtikutsulla. Julkkis suhtautuu tuleviin “parin päivän kekkereihin” myötämielisesti. Aikansa kuluksi Otto lämmittelee uunia ja tekaisee silloin tällöin oman…

Share

Koiria kylään

Viimeistään tullin huumekoirien esittelyn jälkeen on syytä toivottaa kaiken maailman karvaturrit tervetulleiksi Värtsilään. Ne ovat mainosta ja pr:ää tälle paikkakunnalle. Muistissa ovat hyvin menestyksekkäät ja etevät rajakoirat. Mielenkiintoista oli taannoin lukea Värtsin palstoilta, että ensi lumilla nähdään kenties koiravaljakoita Värtsilässä,…

Share

Veikko hurmasi tullissa

Niiralan uusi huumekoira Veikko hurmasi varsinkin naisväen tullin avoimien ovien päivänä. Sen samettisilmiin ja luppakorviin ei kannata kuitenkaan lumoutua, jos on epärehellisiä aikeita. Veikko paljastaa aikanaan armotta salakuljettajat. Se on harjoitellut jo kymmenviikkoisesta lähtien. Nyt ikää on karttunut puolet lisää.…

Share

Kolme Värtsilästä kirkkovaltuustoon

Entisen Värtsilän seurakunnan alueelta tuli neljästä ehdokkaasta kolme valituiksi juuri päättyneissä kirkollisvaaleissa. Vuoden vaihteessa toimikautensa aloittavassa uudessa kirkkovaltuustossa ovat seurakunnan asioista päättämässä Hannu Kivivuori, Markus Kontiainen ja Eila Kauppinen. Näistä Kivivuori ja Kontiainen olivat kirkkovaltuutettuja ennestään. Eila Kauppinen valittiin uutena,…

Share