Wärtsilän rautatehtaan perustajan vanhin poika ja hänen työnsä jatkaja Edvart (1841-1897) omisti Niiralan Hovin 1880-luvulla. Hovi siirtyi Värtsilän kunnan omistukseen vuoden 1920 alusta. Sen tiluksilla toimi kunnan maatila, ja sotien jälkeen sinne rakennettiin kunnantoimisto. Pihapiirissä on säilynyt hirsirakennus, jota kutsutaan Arppen aitaksi. Sen uskotaan olevan Edvartin ajoilta. Yhteen sen huoneista on kotiseutuyhdistys koonnut museoesineistöä, jota […]
Nils Ludvig Arppe (1803-1861) sai senaatilta 20.11.1850 lupakirjan Värtsilän rautatehtaan perustamiseen. Tehdas aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Lupakirjasta on tänään kulunut 160 vuotta. Tasan eivät käy onnen lahjat. Värtsilän rautatehtaasta on kehittynyt menestyvä maailmanlaajuinen yritys, jolla on 160 toimipistettä 70 maassa ja työntekijöitä 17 000. Sen konsernijohtaja Ole Johansson nousee ensi vuoden alusta Elinkeinoelämän keskusliiton
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on palkinnut Otto Rummukaisen Vuoden Kynällä. Palkinto ojennettiin torstai-iltana kirjailijamatineassa Kontiolahdella. Yhdistys luonnehtii Ottoa legendaksi. Rummukaista kiiteltiin sinnikkäästä kirjailijantyöstä. Ukrin tiedotteessa lukee näin: ”Kaikki teoksensa hän on julkaissut omalla kustannuksella. Tässä hän on tullut samalla vahvistaneeksi omakustantamisen perinteitä, jotka ulottuvat muun muassa kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven tuotantoon. Julkaisihan Kivi useita teoksistaan omalla kustannuksella.
Kuuntelin juuri radiosta aamu-uutisia, joissa puhuttiin kansalaisten kasvavasta verorasituksesta. Joku asiantuntija oli laskenut, että maan korkeimman tuloverotuksen kunnassa Tohmajärvellä tavallisen omakotiasujan menot nousevat vuodessa 250 euroa, kun lasketaan mukaan energiaverot. Ostovoima on kääntymässä laskuun ensimmäisen kerran 2000 -luvulla, eniten juuri täällä päin. Kaikki muutkin menot tuppaavat nousemaan. Mietteliääksi tämä panee. Samaan aikaan kunta ei edes
Tohmajärven ensi vuoden tuloveroprosentti 21,5 on maan korkein. Samaan yltää vain Vihanti Pohjois-Pohjanmaalla. Veroprosenttiaan nosti 49 kuntaa ja laski kuusi. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,17. Alhaisin on Saltvikissa Ahvenanmaalla 16,25. Laskijoita olivat Heinola, Keminmaa, Pelkosenniemi, Puolanka, Eckerö ja Geta. Hesariin haastatellun Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kansalaisten peruspalveluista vastaaminen on kunnille jatkossakin haasteellista. Väestön
Mikko Rimminen: Nenäpäivä, Teos 2010 Irma on vähän hurahtanut, elämänuskoinen nainen, joka haluaa tehdä tuttavuutta arkisten ilmiöiden ja toisten ihmisten kanssa. Rimmisen proosaa lukiessa helisevät lukijan mielessä pienet kellot. Hänen proosansa imee voimaa arjen yksityiskohdista ja elämän pienistä iloista. Niinpä Irmaa askarruttaa kiveen painettu purukumi niin paljon, että hän jyystää sen irti ja vie roskiin.
Värtsilän kirjailija ja kotiseutuneuvos Otto Rummukainen valmistautuu satavuotisjuhliinsa, jotka ovat runsaan kuukauden kuluttua. Lähiomaiset ovat suunnitelleet avointa tilaisuutta seurakuntakodilla. Tästä ilmoitetaan aikanaan lehtikutsulla. Julkkis suhtautuu tuleviin ”parin päivän kekkereihin” myötämielisesti. Aikansa kuluksi Otto lämmittelee uunia ja tekaisee silloin tällöin oman maan mansikoista kiisselin. ”Puurokin syntyy, siitä tulee tosi kypsä. Osaisin tehä sirvelinkin, mutta oon jättänyt
Viimeistään tullin huumekoirien esittelyn jälkeen on syytä toivottaa kaiken maailman karvaturrit tervetulleiksi Värtsilään. Ne ovat mainosta ja pr:ää tälle paikkakunnalle. Muistissa ovat hyvin menestyksekkäät ja etevät rajakoirat. Mielenkiintoista oli taannoin lukea Värtsin palstoilta, että ensi lumilla nähdään kenties koiravaljakoita Värtsilässä, malamuutteja ja muita. Ne olisivat eksoottinen lisä näihin maisemiin. Toivottavasti koiraharrastuksesta kehittyisi osa Värtsilän matkailua,
Niiralan uusi huumekoira Veikko hurmasi varsinkin naisväen tullin avoimien ovien päivänä. Sen samettisilmiin ja luppakorviin ei kannata kuitenkaan lumoutua, jos on epärehellisiä aikeita. Veikko paljastaa aikanaan armotta salakuljettajat. Se on harjoitellut jo kymmenviikkoisesta lähtien. Nyt ikää on karttunut puolet lisää. Kovin paljon huumeita ei ole tosin Niiralassa toistaiseksi liikkunut. ”Käyttöannoksia, nolla pilkku jotain grammaa, hyvin
Entisen Värtsilän seurakunnan alueelta tuli neljästä ehdokkaasta kolme valituiksi juuri päättyneissä kirkollisvaaleissa. Vuoden vaihteessa toimikautensa aloittavassa uudessa kirkkovaltuustossa ovat seurakunnan asioista päättämässä Hannu Kivivuori, Markus Kontiainen ja Eila Kauppinen. Näistä Kivivuori ja Kontiainen olivat kirkkovaltuutettuja ennestään. Eila Kauppinen valittiin uutena, vaikka hänelläkin kirkkovaltuustokokemusta on aiemmilta vaalikausilta, mutta viime vaalikausi jäi väliin. Värtsilän alueen neljäs ehdokas
Sillä aikaa kun entinen Posti, nykyinen Itella selvittelee postinjakeluaan, voinemme tutkailla vanhaa albumia, jonka kannessa on signeeraus ”tuttavaltasi Hilmalta 1925.” Hilja oli koonnut albumiinsa nuoruudessaan saamiaan postikortteja, joita mielelläni katselin hänen luona vieraillessani. Valitettavasti silloin ei ollut mahdollisuus korttien kopioimiseen, mutta tein joitakin muistiinpanoja korteissa olleista värssyistä. Hilja eleli ”sinkkuna” koko elämänsä, vaikka hänen saamistaan
Tohmajärven valtuusto päätti maanantai-iltana nostaa veroprosentin 21,5:een. Se on Keski-Karjalan ja samalla Pohjois-Karjalan korkein. Päätös tehtiin äänin 14-13. Korotus oli 0,75 prosenttia. Kiteen valtuusto nosti puolella prosentilla eli 21,25:een. Kesälahdella ja Rääkkylässä lukema on 21. Kauniaisten tuloveroprosentti on 16,5.
Tohmajärven toisella äänestyspaikalla Värtsilän kirkossa äänestettiin sunnuntai-iltana. Siellä kävi puolensataa seurakuntalaista antamassa äänensä. Vaalitoimitsijat kertoivat ennakkoon äänestäneitä olleen yhteensä 265 eli 7,7 % äänioikeutetuista. Tohmajärven seurakuntatalolla äänestämässä oli käynyt sunnuntaina 122 seurakuntalaista. Siellä voi äänestää vielä maanantaina klo 18 saakka. Vaalien tulokset julkaistaan maanantai-iltana noin klo 22 laskennan valmistuttua seurakunnittain osoitteessa seurakuntavaalit.fi/tulokset.
Netti-Hesarissa on Katriina Pajarin juttu Espoota vaivaavasta lääkäripulasta. Otsikon mukaan Espoon terveysasemilta puuttuu jopa viidesosa lääkäreistä. Ongelmia on siis muuallakin kuin Keski-Karjalassa. Siellä kinastellaan myös syistä suunnilleen samoin perustein kuin täälläkin. Värtsi julkaisee katkelmia Pajarin jutusta sekä kolme kommenttia, jotka edustavat erilaisia näkökantoja. Tuntuuko tutulta? xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pajarin juttu: ”Espoota vaivaa paheneva lääkäripula. Terveysasemilla ei ehditä
Näin isänpäivän aikoihin, kun ravintolat houkuttelevat perheitä toinen toistaan maittavimmilla ruokalistoilla, lienee hyvä muistella aikaa, jolloin isänpäivästä ei ollut vielä tietoakaan. Edessäni on kopio Wanhasta kämppälaista. Se on Yhtyneiden Paperitehtaiden Ukkoherran allekirjoittama ja päivätty 1. syyskuuta 1924, voimassa toistaiseksi… Halukas naiskokki Kämppälakiin on kirjattu kaksikymmentäkolme eri kohtaa, kuinka kämpässä asujan tulee olla ja käyttäytyä. Ensimmäinen
oletko laulellut omatekoisia runoja lapselle oletko joskus hurahtanut katsomaan maailmaa satusilmin poimimaan värikkäitä lehtiä luonnosta kalenterin väliin tutkimaan ötökkää lattialla kun joku pitää kuivaa juhlapuhetta itkemään sitä että maailmassa on niin vähän klovneja ja kylähulluja että äidit katkaisevat nuorimmaistensa puhetulvan ja tuike silmissä sammuu oletko tuntenut hyvää mieltä jumalanlampaan vierailusta puutarhassa valkoisesta hämähäkistä kukassa oletko
Tohmajärven veroprosenttia ollaan korottamassa 21,5:een. Korotus on esillä valtuustossa maanantaina. Jonkin verran yllättävältä tämä tuntuu sen jälkeen, kun vasta taannoin hyvää taloustilannetta hehkutettiin kriisikuntakeskustelun yhteydessä. Tohmajärven tilanteen vielä ymmärtää, kunta ei ole viime vuosikymmeninä ollut taloudellisesti kovin vahvoilla. Kiteellä sen sijaan oli vielä 1970-luvun lopulla vaikeuksia sijoittaa ylimääräisiä kymmeniä miljoonia markkojaan, eikä kovin välttämättömiä investointejakaan
Hirviseurueet selvittävät tänään näkö- ja jälkihavaintojen perusteella hirvien määrää metsästysalueillaan. Samoin tehdään havaintoja susilaumoista ja ilvespentueista. Vuosi sitten maastoarviointi jäi tekemättä Pohjois-Karjalassa huonojen lumiolosuhteiden vuoksi. Nyt lunta näyttäisi olevan riittävästi. Mukava olisi saada arvioinnin tulokset myös Värtsilän osalta julkisuuteen. Hirvenmetsästys päättyy joulukuun lopussa. Eilisellä peninkulman metsälenkillä näin kahdet hirvenjäljet, porukassa olivat taivaltaneet. Lisäksi maasto paljasti
Hilkka ja Aarre Partanen menivät 1948, yli 60 vuotta sitten, vauhdikkaasti naimisiin. Ystävät ja naapurit onnittelivat hääparia von Schillerin sanoin: ”Ystäväksi miehen aimon/ ken on saanut itselleen,/ ken on saanut armaan vaimon/ olkoon myötä riemuineen.” xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Asuimme silloin Kaurilassa. Vaikka jatkosota oli päättynyt jo vuosia sitten, oli pulaa silti lähes kaikesta. Vaivalloista oli saada kokoon
Niirasen Jenny piti kovasti vieraista, vaikka oli sairastanut aika kauan – ehkäpä se piristi häntä itseäänkin. Jenny esitti vieraille värssyjä Patsolan kodissaan. Minulla ei ole tarkkaa tietoa, kuka on alkuperäinen keksijä, mutta kivoja olivat, kun yheksänkymppinen niitä esitti ihan ulkoa – muisti oli hyvä. Tässäpä pari runoa malliksi. Numeroloru Mikä on yks yks oot sie
