lokakuu 2010

Lukijoilta

Jokainen on laulun arvoinen

/ / 3 kommenttia

Nykyisin keskustellaan paljon ihmisten erilaisuuden hyväksymisestä. Moni on varmasti käynyt katsomassa ajatuksia herättävän elokuvan Prinsessa, joka kertoo Kellokosken potilaasta Anna Lappalaisesta. Melkein jokaisesta kylästä löytyi aikoinaan persoonallisuuksia, joita pidettiin normaalista poikkeavina. Kerron tässä eräästä heistä, en kuitenkaan hänen omalla nimellään vaan kutsuttakoon häntä vaikka työnimellä Olli Kuranen. Kotiimme tuli neljäkymmentäluvun loppupuolella rengiksi Öllölän kunnalliskodilta vankka […]

Paikallista

Yleisimmät sukunimet

/ / Kommentoi

Hesarin kuukausiliite on poiminut väestötietojärjestelmästä yleisimmät sukunimet kunnittain. Tohmajärvellä johtaa Hämäläinen, hopealle on pinnistänyt Immonen ja pronssia vie Parviainen. Seuraavasta 30 listasta löytyy Värtsilässäkin tuttuja nimiä. 1. Hämäläinen 57 kpl 2. Immonen 55 3. Parviainen 52 4. Simonen 50 5. Pirhonen 49 6. Kinnunen 49 7. Ikonen 47 8. Eronen 47 9. Kolehmainen 47 10.

Ajan patinaa

Lanttukellarin tunnelmaa

/ / 4 kommenttia

Elämä maaseudulla oli joskus aika rankkaa, kun vielä sodan jäljet painoivat aikuisväestöä, erityisesti isää. Kalareissuille toki pääsi mukaan ja marjastamaan. Niistä on jäänyt monta iloista muistoa. Myös syksyinen sadonkorjuu tarjosi iloisia hetkiä lapsille, vaikka toisaalta se oli ”työtä vuorotta” myös pojille ja tytöille. Rautatieläisten rouvat tulivat lanttupellolle nostelemaan lanttuja suuriin kekoihin ja ”listimään” niistä naatit

Näkövinkkeli

Niiralaa kehitettävä

/ / Kommentoi

Niirala on Pohjois-Karjalan merkittävimpiä alueita rajanylityspaikkoineen. Sen tulevaisuuteen on suunnattava valtakunnallisia ja maakunnallisia voimavaroja. Joskus tuntuu, ettei Niiralan mahdollisuuksiin kaikkialla uskota tai niitä ei tajuta. Pohjois-Karjalankin taustavoimat ryhmittyvät liian paljon pelkästään Joensuun ympärille. Saattaa olla, että esimerkiksi Niiralaan vaikuttavat tiehankkeet siirtyvät tuntemattomaan tulevaisuuteen, jos niitä ei saada alulle täältä päin olevan liikenneministerin aikana. Tierahat näyttävät

Luonnollista

Valkoinen vainaa

/ / 4 kommenttia

Tapasin syvällä metsässä lumikon, valitettavasti vain oli henkensä heittänyt. Polun vieressä pötkötteli. Mikä lie tullut, ulkoisia väkivallan merkkejä ei näkynyt. Lumikotkin saattavat tulla vanhoiksi. Tai oisko töllönnyt nauruun minut nähdessään. Euroopan pienimmän näätäeläimen turkki oli jo kokonaan valkoinen, kuten talvella. Joskus sen näkee puikkelehtivan lähempänäkin asutusta. Kärppä on samantapainen, mutta isompi, ja sen hännänpää on

Ajankohtaista

Niiralaa kaavoitetaan

/ / Kommentoi

Niiralan asemakaava ajantasaistetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Erityisinä huomioitavina asioina ovat noin 200 työpaikkaa, rajanylityspaikka ja tulli sekä yleiskaavassa osoitettu uusi valtatien linjaus. Kaavaprosessissa arvioidaan vaikutuksia luontoon, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, sosiaaliseen ympäristöön, kulttuurihistoriaan sekä muinaisjäännöksiin. Erillisenä tehdään luontoselvitys. Nykyisen asemakaavan hyväksyi Värtsilän valtuusto vuonna 1995. Niiralassa on myös osayleiskaava, jonka Tohmajärven valtuusto hyväksyi 2006. Nyt

Paikallista, Sääperinjärvi

Missä Sääperin kuha?

/ / 5 kommenttia

Hip-hei… pääsen kirjoittamaan mieluisasta aiheesta eli kalastuksesta, joka niin vahvasti liittyy päivittäiseen elämääni. Aktiivisuudestani huolimatta oli mennyt kesä kehnonlainen monessa mielessä kalansaannin suhteen. Yksi merkittävällä tavalla vaikuttanut tekijä huonoon kalantuloon oli pitkä hellejakso, jonka aikana esim. siikaa ei juuri verkoista saanut. Myös kuhan saanti verkkopyynnillä on ollut Sääperissä huonoa. Joki sen sijaan antoi hyvin uistimella

Kirja-arvostelut

Inspiroivia kertomuksia

/ / Kommentoi

Maria Vuorio: Eräänä valtavana maanantaina, lastennovelleja, Tammi 2010 Tytöillä on hauskaa keskenään, mutta eräs tytöistä on epärehellinen pahis. Niinpä hän varastaa synttäreillä toisen tytön lahjakorun. Tämän tapahtuman jälkeen mikään ei ole ennallaan, varsinkin kun koru ilmestyy tytön repunläppään. Lentomuurahaiset saavat pienen pojan kummastuksiin. Voiko tuollaisia todella olla olemassa. Mutta isä sanoo, että ne ovat ihan

Paikallista

Taitoauto tuli taloon

/ / 1 kommentti

Taitobussi vieraili keskiviikkona Värtsilässä ensi kerran. Se kuljetti kutojille erilaisia tarvikkeita, lankoja, kuteita ja kangaspuitten osia. Auto on jo pari viikkoa liikennöinyt Keski-Karjalan alueella. Sen sijoituspaikkana on Tohmajärvi. Pohjois-Karjalan Taito ry on hankkinut pari tällaista liikennevälinettä. Hankkeessa on ollut mukana myös Ely. Tohmajärven taitokeskuksen neuvoja Minna Susi-Ilvonen kertoi, että taitoauto helpottaa kurssien pitämistä. Värtsilässä on

Kaustajärvi, Lukijoilta

Kaustajärvellä jo jäätä

/ / 1 kommentti

Kaustajärvi on tänä syksynä ollut harvinaisen kaunis. Joutsenet viipyivät runsaslukuisina päivä kaupalla ihan laiturin edessä pylly pystyssä. Ruokaa siis oli järven pohjassa runsaasti tarjolla. Jäätä ilmestyi yhtenä yönä melkein koko järven pinnalle. Sorsaparvi ihmetteli, kun railot kapenivat, ja lähtivät sitten pois. Pihatyöt on tehty lumen tulon tieltä. Katot ja rännit putsattu. Sammalen poisto oli suuritöinen

Ajan patinaa

Mottitalkoisiin

/ / 1 kommentti

Kun kylän miehet olivat ”siellä jossakin”, podettiin työvoimapulaa. Niinpä joutui myymälän henkilökuntakin maataloustöihin. Keskiviikkoisin olivat liikkeet suljettuina. Henkilökunta aamusella kuorma-auton lavalle ja nokka kohti uudenlaisia työtehtäviä maalaistaloihin eri puolille pitäjää. Oli viljankorjuuta, aiv:n tekoa ym. Se hyvä puoli siinä oli, että sai syödä kerrankin kyllikseen. Poikkeuksen teki kuitenkin eräs talo, josta oma väki oli lähtenyt

Ajankohtaista

Lukuvinkkejä

/ / Kommentoi

Syksyn ja talven mittaan on aikaa viritellä lukupuuhia. Siltä varalta, että kaikki Värtsilää sivuavat kirjat on jo tullut luettua, tarjoaa Värtsi muitakin kirjavinkkejä. Värtsiläläislähtöinen kirjailija Jouko Varonen on lupautunut esittelemään yleisempiäkin lukuelämyksiä, ensimmäisenä tänään uusimman Harjunpään. Varoselta saanemme jatkossa myös Värtsilään liittyviä kirjoituksia. Samoin jatkuu sarjamme, jossa esittelemme paikallista kirjatuotantoa. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Rohkeaa kuvausta Matti Yrjänä

Luonnollista

Kaamoskauris

/ / 3 kommenttia

Luonto hiljenee hieman näin kaamoksen aikaan. Hanhet ovat lentäneet etelään ja karhut laskeutuneet alas omenapuista. Sääperin länsipää on saanut jo jonkinlaisen jääriitteen, joka saattaa vielä sulaa pois. Eräänä päivänä kävi metsäkauris tervehtimässä, pitkästä aikaa. Se järjesti sänkipellolla hienon loikkanäytöksen. Lintujen syöttöpaikoilla tietenkin käy kuhina. Ikkunan alle ovat ilmaantuneet talitintit ja pikkuvarpusiakin on kohtalainen katras, enemmän

Ajan patinaa

Ilmahälytyksiä ja desantteja

/ / Kommentoi

Sota-aika kun oli, niin ilmahälytyksiä oli usein, niin myös pommituksia. Kesken kaupanteon säntäsimme, asiakkaat ja myyjät, pommisuojaan talon kellariin, josta sitten vaara ohi –merkin kuultuamme tulimme ylös ja palasimme päiväjärjestykseen. Aivan kotini lähellä virtasi Ryösiönjoki, johon olimme saaneet hyvän uimapaikan laitureineen ja pukukoppeineen. Oli uuvuttavan kuuma kesäpäivä. Kun aamiaistunti koitti, käytin tilaisuutta hyväkseni ja menin

Paikallista

Vieraisilla

/ / Kommentoi

Muutamissa Jouko Varosen kirjoissa liikutaan Värtsilän maisemissa. Paikannimistä täkäläiset lukijat voivat tunnistaa, missä mennään. Tällaisia kirjoja ovat ainakin Jennan maastoratsastus (Myllylahti 2004), Mika, Ulla ja aavevene (Kirjapaja 1990) sekä Rosvonsuo (Lasten Keskus 1982). Näissä on lähtökohtana, että etelässä asuvat lapset tai nuoret lähtevät sukuloimaan tahi muuten vieraisille Värtsilään. Jennan maastoratsastus on yllättävä siinä mielessä, että

Lukijoilta

Harmaita mielikuvia

/ / 4 kommenttia

Varsin harmaita mielikuvia tulee mieleen rajakylien savotoista suurten metsäyhtiöiden metsissä 55 vuotta sitten. Metsätöissähän moni nuorukainen aloitti elantonsa hankkimisen, koska muuta työtä ei juurikaan ollut tarjolla. Yhtiöiden edustajien asenne oli suunnilleen että ota tai jätä, eli keskustelun sijaa oli varsin vähän, tulijoitahan aina riitti. Tuolloin oli vallalla tavaton ja sanoisin, että turhakin tarkkuus työn laadussa

Näkövinkkeli

Mielipiteitä esiin

/ / Kommentoi

Olemme Markuksen kanssa tuoneet esille kokemuksiamme ja mielipiteitä seudun terveydenhuollosta. Erilaiset näkemykset mahtuvat Värtsissä mainiosti samoille palstoille. On turha kuvitellakaan, että olisi vain yksi ainoa totuus. Julkaisemme myös lukijoitten mietteitä ajassa liikkuvista, Värtsilää läheisesti koskettavista asioista. Vaikka esimerkiksi johtavien viranhaltijoiden on siedettävä rajuakin kritiikkiä, emme toivo henkilökohtaista sättimistä ja mollaamista. Sillä ei edistetä asioita. Arvostamme

Ajan patinaa

Kaupantekoa

/ / Kommentoi

Ensimmäinen työpaikkani Notkon Osula Vanhassa Värtsilässä 1942 oli kolmiosastoinen: sekatavara, leipä ja liha. Kun etenkin lihaa oli vähän myytävänä, otettiin lihaosasto armeijan käyttöön toimistotiloiksi. Yläkerrassa asuva liikkeen johtajakin joutui luovuttamaan asuntonsa upseerien asunnoksi. Osastojen välissä oli suuret lasi-ikkunat. Ne soivat oivan mahdollisuuden pieniin romanssinpoikasiin toimistoväen ja myyjätyttöjen välillä. Aikaa myöten elintarvikkeiden saanti tiukkeni entisestään ja

Näkövinkkeli

Hellissä hoidettavana

/ / 4 kommenttia

Kun tuota Helliä on röykytetty lähes julkaisun kuin julkaisun sivuilla, niin kerronpa omakohtaisen kokemuksen Hellin palvelusta ja toimivuudesta. Yli viisikymppisenä pitäisi oppia varomaan purukalustonsa puolesta ja olemaan purematta ihan mitä sattuu. Kävi kuitenkin niin, että noin vajaan vuoden aikana onnistuin puraisemaan kolmen hampaan paikat irti. Omaa laiskuutta oli se, että en heti ensimmäisen paikan irtaannuttua

Ajan patinaa

Ensimmäiseen työpaikkaan

/ / Kommentoi

Jatkosotaa oli käyty reilun vuoden verran. Marraskuisena aamuna 1942 astelin sydän pamppaillen ensimmäiseen työpaikkaani Notkon Osulaan. Valkeasta lakanasta ommeltu työtakki oli kainalossa. Myymälänhoitaja Leo Partanen, pitkä, hoikka ja totinen mies vei minut leipäosaston kassan ääreen. Vilkaisin ulos ikkunasta. Jono asiakkaita oli oven takana odottamassa. ”Sinä hoidat nyt tämän sakariinin jakelun yksin. Kaksi pussia asiakkaalle”, sanoi

Scroll to Top