Hyvät nykyiset, entiset ja kenties tulevat Värtsilänpitäjäläiset, Värtsilän ystävät läheltä ja kaukaa sekä ihansattumaltakin paikalle osuneet! On jälleen tullut se viikonloppu, jolloin on aika kokoontuayhteen viettämään Värtsilä-päiviä – perinnettä, joka alkoi jo yli 50 vuotta sitten. Viisikymppinenhän on nykyään vasta parhaassa keski-iässä. Elämässä on jo kokemusta, pahimmat mutkat on ehkä oikaistu, eikä ihan joka villityksen
Kerrankin ei tarvinnut voivotella Värtsilän kirkon tyhjiä penkkejä, kun Värtsilä-päivät päättänyt Ninni Poijärven ja Mika Kuokkasen konsertti keräsi yleisöä enemmän kuin kukaan uskalsi edes uneksiakaan. Jos aamun messussa oli paikalla reilut 300, niin illan konserttia oli kuuntelemassa ja nauttimassa ainakin muutama kymmeniä enemmän ellei sitten jopa neljättä sataa pitkän matkaa. Harvoin on kuultu Värtsilän kirkossa
Juhannuspäivänä tepasteli Jänisjoelta pari vierasta lapsineen pariksi tunniksi tutkimaan pihamaatamme. Vaikka pihamaalla oli liikettä, niin se ei joutsenparia poikasineen juurikaan häirinnyt. Mielenkiintoisintahan tässä on se, että pienten poikasten mukana olo kertoo joutsenparin pesivän Jänisjoella tai sen läheisyydessä. Marjapensaiden antimet tuntuivat maistuvan kävijöille, mutta lähempää tuttavuutta eivät vieraat jääneet hieromaan, vaan jatkoivat matkaansa aikansa pihamaata tutkittuaan viereiselle pellolle. Teksti
Kunnanvaltuusto kokoontui syyskauden aluksi pohtimaan kunnan tulevaisuutta tavoiteohjelman ja talousarvioseminaarin merkeissä. Pohjatyötä tavoiteohjelmaan varten oli tehty jo valtuustokauden alkupuolella nelikenttiä analysoimalla kunnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia, joista oli koottu virkamiestyönä yhteenveto keskustelun pohjaksi. Aloituskahveilla Hotelli Joen tiloissa ennen varsinaista seminaaria esitteli tämänvuotinen Värtsilän Takoja Erkki Lintunen muutamia Värtsilän pitäjäläisten saavutuksia. – Värtsilän musta on
Vuonna 2005 ilmestyi Jussi Pekkarisen ja Juha Pohjosen kirjoittama tutkimus Ei armoa Suomen selkänahasta – Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944-1981. Tutkimus käy läpi noina vuosina tehdyt luovutukset. Heti sotavuosien jälkeen kyse oli sotavankien palauttamisesta sekä Suomeen evakuoitujen tai muuten saapuneiden neuvostovallan alla eläneiden palauttamisesta. Kyse oli muun muassa inkeriläisten ja muidenkin suomensukuisten luovuttamisesta taikka palauttamisesta. Luovutusvaatimukset koskivat
Pääskysestä ei päivääkään: näinhän sitä lorutellaan, mutta tänä kesänä ei kesän olisi pitänyt tullakaan, sillä haarapääskysistä ei ole näkynyt pyrstön vilaustakaan. Taitavat ”frakkipukuiset” lentoexpertit ovat kadonneet kokonaan, tuttu sirkutus kauniina kesäpäivänä tyystin vaimentunut. Ötökkää olisi kyllä kupuun saalistettavaksi ja poikasille pesään tuotavaksi. Kunhan ei nyt vain joku epäonni kohtaisi, kun pääskyset ovat näin kokonaan meidät
Jes. 9: 1-2, 5 Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. — Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Kristikansa! Jesajan kirjan kohta,
Kevät on vetistä aikaa. Tosin tänä päivänä ei niin vetistä kuin takavuosina, kuten oheinen valokuva kertoo, joka oli innoituksena tähän juttuun. Tulvat olivat Värtsilässäkin jokakeväisiä riesoja, jotka huuhtelivat ravinteita pelloilta ja olivat hankaloittamassa kevättöiden alkamista. Tosin oli niistä hyötyäkin: Toivo Lintunen kertoi, että pelloilla olleiden heinälatojen ympäristöt olivat parhaita haukipaikkoja. Nykyään Sääperi on säännöstelty järvi.
Kärsimysviikko, piinaviikko, hiljainen viikko – pääsiäisenalusviikolla on monta nimeä. Kaikki ovat ihan oikeita. Istun Sääperinjärven jäällä pilkkiavannon äärellä. Siima katoaa neljän tuuman kairan rei’ästä tummaan veteen. Aurinko lämmittää selkää, raukaisee… tekee mieli pistää silmät kiinni. Annankin niiden painua kiinni ja nautin siitä mitä kuulen – tai enemmänkin siitä, että en kuule juuri mitään. Kovin kauas
Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla maastorajaosuudella oli seurantajaksolla rauhallista, näin tiedottaa rajavartiosto maaliskuun osalta. Jos metsissä ei rajavartijoita kiinnostavaa ilmennytkään, niin Niiralassa rajanylityspaikalla oli sen sijaan vilkasta. Maaliskuun ylittäjämäärissä saatiin aikaan 20 prosentin kasvu viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Määrää kasvattivat tasaisesti sekä suomalaiset että venäläiset. Rajan ylitti noin 118 800 henkilöä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli noin 44 prosenttia.
Värtsissä oli jokin aika sitten juttua kunnantilan kohdalla sijainneesta Jänisjoen sillasta. Vanha ja huonokuntoiseksi käynyt silta korvattiin vuonna 1959 nykyisellä betoni-rautasillalla. Vanhan sillan tukipaalut olivat ajoittain matalan veden aikana nähtävissä, nyt nekin on raivattu pois. Vaikka moni on siltaa pitkin kulkenut, niin kovin montaa valokuvaa siitä ei ole ainakaan Värtsin sivuilla näkynyt. Jutun liitteenä olevat
Valtio on pistänyt Kaustajärven entisen rajavartioasemat kiinteistöt myyntiin. Tarjolla on viisi erillistä kiinteistöä. Entisen rajavartioston tontin omistaa UPM-Kymmene Oy . Tontti on valtiolla vuokralla. Rakennukset tarjotaan purettaviksi tai vaihtoehtoisesti ostajalla on mahdollisuus neuvotella UPM:n kanssa tontin vuokraamisesta tai ostosta. Valtion kanssa tehtyä vuokrasopimusta ei ole ilmoituksen mukaan mahdollista siirtää kolmannelle osapuolelle. Suurin kiinteistöistä on entinen
Vuosina 2000-2001 Värtsilän seurakunnan vt. kirkkoherrana toiminut Pauliina Kainulainen on virallisesti asetettu ehdokkaaksi Kuopion hiippakunnan piispan vaaliin. Tohmajärven seurakunta kuuluu Mikkelin hiippakuntaa eikä sen vuoksi voi osallistua vaaliin ainakaan äänestämällä, mutta muuten kannatusta voi ilmaista. Pauliinan tukiryhmä on avannut nettisivut, joiden kautta voi ilmoittautua kannattajalistalle. En usko, että tukiryhmä tykkää huonoa, jos kannattajia tulee Kuopion
Syksy on perinteistä uusien kirjojen julkaisuaikaa. Värtsin toimittaja Erkki Jormanainen on liittynyt nyt näiden kirjailijoiden joukkoon, kun joensuulainen kustannusyhtiö Ilias on kustantanut Jormanaisen teoksen Tanssin taitaja. Kuluvan syksy on kustannusyhtiölle muutenkin merkittävä, sillä aiemmin kerrallaan yksi tai kaksi teosta julkaissut yhtiö toi nyt markkinoille kahdeksan kirjoittajan uusimmat teokset. Iliaksen muita syksyn kirjailijanimiä ovat Anna-Liisa Alanko,
Värtsilän Kenraalinkylässä paljastettiin sunnuntaina 24.7. Huoltotien historiasta kertova opastaulu. Huoltotie liittyy Suomen sodanaikaiseen historiaan ja erityisesti sen merkitystä korostaa se, että merkittävimmän sotaa kuvaavan teoksen Tuntemattoman sotilaan kirjoittajan Väinö Linnan oma tie sotaan kulki juuri Huoltotien kautta, sillä Linnan joukko-osasto JR 8 ryhmitettiin Kenraalinkylän-Kaustajärven alueelle. Julkaisemme paljastustilaisuudessa puhuneen Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajan Matti Majoisen puheen kokonaisuudessaan.
Yksityisten värtsiläisten henkilöiden käynnistämä keräys Bassovan lasten hyväksi jatkuu vielä toistaiseksi. Aiemmin on ilmoitettu keräyksen päättyvän 22. heinäkuuta. Tähän mennessä pankkitilille ja Itähuolinnassa olevalle listalle on kertynyt noin yhteensä 500 euroa. Keräyslista on Värtsiläpäivien aikana yhdistysteltassa markkinatorilla. Avustaa voi myös pankin kautta 515 366-255 336. Saajaksi: Bassovan lapset. Viestikenttään: Muistotilikeräys Bassovan lasten hyväksi.
Järven pinta on peilityyni. Siellä täällä vesi värähtää, kun kalanpoikanen hyppää tavoittelemaan ötökkää vedenpinnalta. Hiljaisuuden rikkoo kuikan alakuloinen ”kuikahdus”, johon lokki vastaa natinallaan. Jostain kaukaa kumisee ukkosen jyminä. Hei hetkinen! – ukkosen jyminä. Taivashan on pilvetön. Silmä tavoittaa valkoiset viivat taivaalla, jotka etenevät nopeaa vauhtia. Ääni tulee kotvan päästä perässä. Muutama vuosi sitten ilmaantuivat itäisen
Viikko sitten Värtsiläntiellä tapahtuneessa kolarissa menehtyi Bassovan perheen isä. Värtsilässä on nyt käynnistetty yksityishenkilöiden toimesta keräys perheen lasten hyväksi. Mukana on myös Värtsilän Pitäjäyhdistys, jonka nettisivuilla keräyksestä tiedotetaan, ja myös verkkolehti Värtsi osallistuu myös tiedonvälityksen keinoin. Keräykseen voi osallistua kahdella tavalla. Itähuolinta Oy:ssä Niiralassa on keräyslista, johon voi osallistua haluamallaan summalla. Toinen mahdollisuus on lahjoittaa
Korvasienetkin ovat innostuneet jytkyilemään tänä keväänä. Mistä lie imenyt kasvuvoimansa niiralalaisen Martti Koukun löytämä yksilö, jolle painoa mitattiin kunnioitettavat 846 grammaa. Tästäpä käynnistyy Värtsin kevään korvasienikisa. Löytääkö joku vielä jytkymmän sienen?
Istun parhaillaan tätä kirjoittaessani autossa Savonlinnan toria vastapäätä räntäsateen piiskatessa kaupunkia ja seurailen ohitse kulkevaa liikennettä. Nykyajan tekniikka mahdollistaa kannettavan ja mokkulan välityksellä lukea Värtsiä ja kirjoittaa Värtsiin vaikka autossa parkkipaikalla. Syy, että olen tänään Savonlinnassa, on nuorimman tyttären pääsykoe. Se vie lähes koko päivän ja kuljettajana on tässä aikaa vaikka kuinka paljon. Toki olisin
