Kunnanvaltuusto jalkautui seminaariin Kylätalolle

Kunnanvaltuusto kokoontui syyskauden aluksi pohtimaan kunnan tulevaisuutta tavoiteohjelman ja talousarvioseminaarin merkeissä. Pohjatyötä tavoiteohjelmaan varten oli tehty jo valtuustokauden alkupuolella nelikenttiä analysoimalla kunnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia, joista oli koottu virkamiestyönä yhteenveto keskustelun pohjaksi.

Aloituskahveilla Hotelli Joen tiloissa ennen varsinaista seminaaria esitteli tämänvuotinen Värtsilän Takoja Erkki Lintunen muutamia Värtsilän pitäjäläisten saavutuksia. – Värtsilän musta on palannut kotipitäjäänsä, kertoi Lintunen ja esitteli riemuiten pientä valkoista perunankukkaa todisteena perinteikkään maatiaisperunalajikkeen paluusta. Ensimmäiset siemenmukulat on istutettu keväällä kylätalon vieruspellolle ja nyt on luvassa, että lajikkeen kantaa päästään näin vahventamaan. Värtsilän mustan rinnalla juurilleen ollaan Lintusen mukaan palauttamassa Pälkjärven apilaa, jonka alkuperäinen kanta on peräisin Arppen maatilalta eli Niiralan hovin pelloilta.

Kunnanjohtaja Olli Riikosella on puolestaan tuomisinaan terveisiä Kaustajärven kylän puolestataistelleille ”separisteille”. Tällä kertaa Helsingistä oli hyviä uutisia, kun Riikonen kertoi tiehallinnon kirjeestä, jossa ensin monimutkaisesti todettiin säännöstöt, mutta lopputulemana päästiin johtopäätökseen, että Kaustajärven osalta voidaan poiketa paragraafeista ja asentaa kylää ilmaisevat kyltit. Merkkien on oltava hyväksytyt ja asennus on tehtävä tien ylläpidosta vastaavan tahon kanssa (kuka se lieneekin).

Hyvien uutisten myötä valtuusto siirtyi johtavien virkamiesten kera kylätaloon pitämään seminaariaan. Keskustelua alustanut kunnanjohtaja Olli Riikonen kyseli positiivisen ilmapiirin perään. Riikosen mukaan myönteisestä hengestä kantaa jokainen omalta osaltaan vastuuta, niin kunnan henkilöstö kuin luottamushenkilöt. Kun tavoiteohjelmaa ollaan laatimassa pidemmälle aikavälille, niin käsittelyssä olivat niin kunnan talouteen, elinkeinoelämään, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistykseen ja tekniseen toimialaan liittyvät asiat. Keskustelu lainehti Venäjän tilanteesta Niiralan kehittämisestä, tielinjauksista, laajakaistoista, yritysten toimitiloista ja toimintaedellytyksistä yksittäisiin kunnan toimintoihin sekä toiveisiin ja tarpeisiin, joita valtuutetuilla oli runsaasti esittää, osa vanhaa tuttua, mutta myös uudenlaisella otteella ja uutta. Osaa valtuutettuja harmitti kerrallaan esillä olevien asioiden laajuus, joka teki keskustelusta aiheesta toiseen poukkoilevan, ja pitkittihän se puheenvuoroja, vaikka valtuuston puheenjohtaja Antero Nenonen yritti suitsia puhujia kohtuullisen mittaisiin puheisiin.

Kunnan kehittämisessä virkamiesten ja luottamushenkilöiden ääni kuuluu, mutta kuntalaisten kuuleminen jää liian vähälle. Tätä harmitteli Riikonenkin. Syksyn aikana on tarkoitus järjestää kuntalaisille suunnattu ilta, jossa on mahdollisuus tuoda esille kehittämisehdotuksia. Riikosen esityksessä iltoja on vain yksi, koulukeskukselle suunniteltu. Keskustelussa tuotiin esille sekin, että tässäkin kuulemisessa voitaisiin jalkautua kylille ja mennä kuntalaisten luo sen sijaan, että odottaisi kuntalaisten tulevan päättäjien luokse.

Iltapäivän toinen puolisko oli varattu tulevan vuoden talousarviolle. Valtuutetut saivat kuullakseen osastopäälliköiden eli hallinto- ja talousjohtaja Matti Ikosen, peruspalvelujohtaja Helena Majoisen, sivistysjohtaja Matias Valoahon ja teknisen johtaja Erkki Ikosen tarpeet ja toiveet tulevalle vuodelle. Vaikka viime vuoden tilinpäätös ja tämäkin vuosi näyttävät kohtalaiselta, niin liikkumavara näyttää numeroiden valossa olevan kapenemassa. Valtuutettuja keskusteluttivat verot ja velanotto sekä investoinnit, varsinkin käynnistymässä oleva terveyskeskuksen keittiöremontti. Asukkaiden vetämiseksi kuntaan ehdotettiin muun muassa rakennustonttien hinnan alentamista sekä tyhjinä olevien kiinteistöjen, jotka usein ovat perikuntien omistuksessa, kartoittamista sekä saamista mahdollisesti tarjolle kiinteistömarkkinoille.

Kylätalon kokoushuone tarjosi tiivistunnelmaisen ympäristön seminaaripohdiskeluille konkreettisestikin, kun neliöitä ei ollut runsaasti tarjolla. Jotain varmaan saatiin aikaankin, ainakin hieno keskustelu- ja tuumausiltapäivä.

Matti Jaatinen sai vastattavakseen kysymyksiä Kylätalosta ja pitäjäyhdistyksen toiminnasta enemmän kuin ehti vastaamaan. Kuulolla sivistysjohtaja Matias Valoaho, kehittämispäällikkö Liisa Laasonen, valtuuston puheenjohtaja Antero Nenonen, keinutteleva valtuutettu Marko Manninen ja hallintojohtaja Matti Ikonen.

Matti Jaatinen sai vastattavakseen kysymyksiä Kylätalosta ja pitäjäyhdistyksen toiminnasta enemmän kuin ehti vastaamaan. Kuulolla sivistysjohtaja Matias Valoaho, kehittämispäällikkö Liisa Laasonen, valtuuston puheenjohtaja Antero Nenonen, (kuvassa keinussa istuva) valtuutettu Marko Manninen ja hallintojohtaja Matti Ikonen.

Kunnan terävin virkamiesjohto vastasi seminaarin dokumentoinnista. Kunnanjohtaja Riikonen kuvaa ja hallintojohtaja Ikonen kirjoittaa.

Kunnan terävin virkamiesjohto vastasi seminaarin dokumentoinnista. Kunnanjohtaja Riikonen kuvaa ja hallintojohtaja Ikonen kirjoittaa.

Tunnelma oli tiivis, mutta sopuisa. Kylätalon kokoushuoneen neliöt olivat tarkasti käytössä, mutta olisihan vielä muutama mahtunut mukaan.

Tunnelma oli tiivis, mutta sopuisa. Kylätalon kokoushuoneen neliöt olivat tarkasti käytössä, mutta olisihan vielä muutama mahtunut mukaan.

Share

7 comments for “Kunnanvaltuusto jalkautui seminaariin Kylätalolle

  1. irene peuhkurinen
    5.9.2014 at 7:12

    Kiitos hyvästä selostuksesta! Hyvä,kun Värtsilä kiinnostaa.

  2. Sakari H
    5.9.2014 at 8:32

    Syksy koitti
    Järki voitti

    Kaustajärvi kyltit saa
    Ihan ilosta naurattaa

    Helsingissä herrat älysivät
    Kuopijossa vain elysivät

  3. Kalevi Tikka
    5.9.2014 at 8:55

    Ilmeistä päätellen kokouksessa eivät sukset ole kovin pahasti ristissä ja meno jouhevaa.

  4. Anita
    5.9.2014 at 10:09

    Uskaltaiskohan tuohon luottaa että Kaustajärven kyltit palaisivat paikoilleen?

  5. Jussi Raerinne
    5.9.2014 at 10:38

    On tosi hyvä, että valtuusto on vieraillut ja viihtynyt Värtsilässä. Toimivia asukasmagneettejakin on luonnollisesti mietitty; eräänä selvityksen arvoisena asiana on tuotu esiin perikuntien tyhjillään olevien kiinteistöjen saaminen hyötykäyttöön.
    Ajatus on kaunis, mutta itse suhtaudun siihen kuitenkin jossain määrin skeptisesti. Kiihtelysvaaran kunta tosin toteutti aikanaan tämänkaltaista “talopörssiä” vaihtelevalla menestyksellä, joten sieltä saanee ehkä tarvittaessa jotakin vinkkiä.

    Sen sijaan tai sen lisäksi voisi esim. miettiä kunnan kiinteistöjen myyntejä niin, että aidosti asiasta kiinnostuneet ihmiset voisivat tarvittaessa pystyä lunastamaan niitä oikeasti halpaan hintaan, käytännössä korkeintaan verotusarvolla. Tällöin kunnalle ei kerry edes kirjanpidollista tappiota ja ylläpitokulut poistuvat. Alle verotusarvonkin voi tietysti tarvittaessa myydä; tällöin syntyy kyllä mainittu kirjanpidollinen tappio, mutta myynnistä saatavat eurot lisäävät joka tapauksessa kunnan kassavaroja ja ylläpito luonnollisesti päättyy.

    Lähinnä koulujen myynti on osoittautunut vuosien varrella osin hankalaksikin hommaksi. Mielestäni niistä on aika toivotonta päästä pitkässäkään juoksussa eroon, jos ja kun hintapyynnöt liikkuvat esim. suuruusluokassa 60 000 – 80 000 €. Myymättä taitaa edelleen olla myös Asuntorannan rivitalo, saisiko senkin ehkä vaihtamaan omistajaa jollakin aivan nimellisellä hinnalla?

    Myyjä ei tietenkään voi sinällään ottaa vastuuta siitä, mitä kaupanteon jälkeen vuosien saatossa kiinteistöille tapahtuu mutta ostajaehdokkaat on tietysti pystyttävä ja ennenkaikkea TAHDOTTAVA pystyä kontrolloimaan ja taustat ehdottoman perusteellisesti selvitettävä. Urheilutalon kaltaiset työtapaturmat eivät missään nimessä saa toistua. Menneet ovat menneitä, mutta ykköstonnien hinnalla siitäkin olisi todennäköisesti jo alkumetreillä saatu syntymään järkevä kauppa!

  6. Tuula Turunen
    5.9.2014 at 12:38

    Asuntorannan rivitalostahan on kunta saanut ainakin yhden tarjouksen.
    mikähän lienee syynä, että sitä ei voitu hyväksyä.
    Tiedän tuosta vain sen takia, että joskus lueskelen kunnan pöytäkirjoja. Siinä talossa olisi vaikka oivallisia vapaa-ajan asuntoja muualle muuttaneille värtsiläläisille.
    Kyllä Värtsilässä lomapäiviä voi viettää, varsinkin jos on jo ohittanut sen villin vaiheen, jolloin piti rynnätä ulkomaille tai Saariselkä-Levi ym paikkoihin. Tulisi vain lunta tulevana talvena, jotta saadaan hiihtää.

  7. Tankkaaja
    6.9.2014 at 17:28

    Onpa viime Venäjällä tankkaamassa käyntini jälkeen tapahtunut Niiralassa paljon. Tie on levitetty ja näyttää työ jatkuvan. Mutta milloin rajan toisella puolella edes kuopat tasoitetaan?

    Joka tapauksessa näyttää Tohmajärven kunnan tulevaisuus valoisalta ja tietysti myös entisen Värtsilän kunnan alueen. Tässä mielessä kunnan päättäjienkin vierailu kylätalossa ja sen vierellä olevassa viehättäväksi laitetussa Hotelli Joessa on ikäänkuin rohkaiseva merkki kehityksestä tai ainakin kiinnostuksesta tyhjentynyttä kunnan osa-aluetta kohtaan.

    Tankkausmatkalla pistäydyin myös Arppen pihassa. Vai onko tuo nimi ihan virallinen? Kun palasin takaisin Niiralaan ja sieltä kohti Joensuuta, ajoin pikkuista Arppen raittia. Olipas mielenkiintoinen raitti! Tienviitta oikein erikoinen. Niiralan puoleiseen raitin ja maantien liittymään kyllä voisi kipata vähän soraa ja ehkä loiventaa kurvia niille, jotka haluaisivat kääntyä oikealle kohti Ilomantsia.

    Värtsistä olen lueskellut Värtsilän kirkon maalaustarpeista. Nyt en ennättänyt pistäytyä katsomassa kirkon kuntoa. Mutta seuraavalla kerralla ajelenkin sen kautta ja samalla käyn hautausmaalla sukulaisten hautoja katsomassa.

    Ajelenkin sitten Tuupovaaran kautta ja katson, joko ne Kaustajärvi-taulut on saatu paikoilleen. On tuo ollut aika merkillistä, ettei niitä ole saatu tien varteen. Eräs tuttavani kertoi, ettei millään meinannut löytää Halkolahdentien varrella sijaitsevan kaverinsa mökille. Ei näkynyt missään, milloin on tultu Kaustajärvelle. Se näkyi, että Joensuu vaihtui Tohmajärveksi, vaan ei se, missä päin on Kaustajärvi ja Ahvenlampi, jonka takana kaveri lomiaan viettää.

    Mutta ehkäpä nyt kunta ottaa aktiivisesti huomioon Värtsilänsä.

    Näkemisiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *