Tohmajärven veroprosenttia ollaan korottamassa 21,5:een. Korotus on esillä valtuustossa maanantaina. Jonkin verran yllättävältä tämä tuntuu sen jälkeen, kun vasta taannoin hyvää taloustilannetta hehkutettiin kriisikuntakeskustelun yhteydessä.
Tohmajärven tilanteen vielä ymmärtää, kunta ei ole viime vuosikymmeninä ollut taloudellisesti kovin vahvoilla. Kiteellä sen sijaan oli vielä 1970-luvun lopulla vaikeuksia sijoittaa ylimääräisiä kymmeniä miljoonia markkojaan, eikä kovin välttämättömiä investointejakaan pitänyt enää olla. Melkein tekisi mieli ehdottaa ulkopuolista tutkimusta, mihin ja miten kunta voi varallisuutensa hukata.
Kunnallisvero on kipuamassa Tohmajärvelläkin kohti valtakunnan kärkeä. Eipä tässä värtsiläläisenä pysty muuta kuin pohtailemaan, mitä palveluja saa verojensa vastineeksi. Värtsilästä on riisuttu kunnalliset palvelut melko tehokkaasti olemattomiin. Esimerkiksi Joensuun liitoskunnissa ei tilanne ole yhtä lohduton, ymmärtämystä on päättäjiltä löytynyt.
Nyt nähtävä veronkorotus saattaa olla vasta alkusoittoa. Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kunnallisveroa on nostettava seuraavan kymmenen vuoden aikana 3-4 prosenttiyksikköä, jotta tiedossa olevat menot pystyttäisiin kattamaan.
Muutama päivä sitten lueskelin netti-Kauppalehdestä Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman povailua, että parinkymmenen seuraavan vuoden aikana saattaa kunnallisvero nousta keskimäärin jopa 27 prosentin tietämiin. Toimitusjohtaja tosin sai samaan hengenvetoon kansalta runsaasti kommentteja siitä, miten tältä voitaisiin välttyä. Monta varteen otettavaa vinkkiä siellä oli.
Otsikko verojen noususta ei ole siis tulevinakaan vuosina kovin kummoinen uutinen. Sellainen olisi, jos veroja laskettaisiin. Siihen pisteeseen pääseminen näyttää tällä hetkellä vaativan yliluonnollisia kykyjä ainakin näillä alueilla. Kaikki järkevät konstit olisi kuitenkin käytettävä, eikä kuntaliitoksiakaan kannata viimeiseen saakka kaihtaa. Suunta vain olisi valittava oikein.
Niin se vain on käynyt, Värtsilää ajetaan alas, kaikki palvelut loppuu.
Mitäs tässä vaihtoehtoja olisi… Maksajat vähenevät, mutta kustannukset nousevat – ei se palvelujamme turvaava raha mistään tyhjästä meille tipahda.
Monesti nämä päätökset ovat valintakysymyksiä. En ihmettelisi Värtsilän osalta näitä asioita, jos Tohmajärven poliittiset voimasuhteet olisivat toisenlaiset, esimerkiksi sellaiset kuin Joensuussa. Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Enossa on kuitenkin säilytetty kuntapalvelupisteitä, terveys- ja hoivapalveluja, jopa kulttuuripalvelujakin. Ei se kovin paljon enempää maksa, jos sopivat tilat ovat jo olemassa.
Värtsilässä ei kaiketi auta surkutella tilannetta. Voimat pitäisi vissiin suunnata siihen, mitä voimme itse täällä tehdä ja järjestää. Kunnasta päin ei taida apua tulla, vaikka kädet ristissä polvillaan oltaisiin. Värtsiläläinen kunnanvaltuutettu olisi kaiketi oikea henkilö vastaamaan tähän. Jos olen oikein ymmärtänyt, ei edes tehtyjä sopimuksia kuntaliitoksen jälkeen kunnioitettu. Oikaiskaa, jos olen väärässä. Yksi tuohon suuntaan viittaava paperi on pöytälaatikossani.
Olet Erkki itse oiva esimerkki, kun olet muuttanut tänne
Värtsilään. Vaikka nyt olemme Tohmajärveä ei vieläkään näillä
veromarkoilla ihmeitä tehdä se on meidän tunnustettava.
Eikä varsinkaan ennen kuntaliitosta. Luottamusmiehen hommakaan
ei ole helppoa saati kunnanjohtajan. Luulimme rajan aukiolon tuovan
enemmän hyvää tälle kulmakunnalle, mutta taisi käydä päinvastoin.
Miten on käynyt sopimusten.Onko kunta luotettava sopimuskumppani.
Pitäisikö valtion puuttua? Eikä yksityisetkään tahot täällä näytä pärjäävän, sekin on jo koettu. Jospa aurinko kuitenkin rupeaisi meillekin paistamaan. Niin tietysti toivomme kaikki.
Voi Hellin Helli…..