Joulu, Värtsin toimitus
Uutta Värtsin ulko-asussa
Tuli mieleeni idea ja keltä kysyä apuja / toteutusta, joten lähetin Härkösen Leolle sähköpostia. Toivomus oli Värtsi verkkolehden ulko-asuun kausittain vaihtuvia kuvia, esim. joulu, pääsiäinen jne. Leo teki useita todella hienoja luonnoksia mm. joulun ajalle joista valitsin tämän joka nyt on näkyvissä Värtsissä. Leo teki meille jo useita valmiita otsikkokuvia mm. pääsiäisen ajalle. Värtsi kiittää
Kesä, Lukijan kuvat, Talvi
”Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella”.
Selailin kamerani kuvia ja löysin talvisia kuvia maaliskuulta 2018. Pakkasta oli silloin -30 astetta. Jouluun on aikaa noin 5 kuukautta, joten nautitaan nyt näistä lämpimistä keleistä. Se joka sanoo ettei helteistä saa valittaa…on mielestäni kyllä väärässä, kyllähän ne purevat kovat pakkasetkin ovat puheenaiheena/valituksen aiheina talvisin. Mukavampi on loppujen lopuksi tämä lämpimämpi vaihtoehto, asiaa kun tarkemmin
Historia, Pääsiäinen
Vanhoja pääsiäiskortteja
Edesmenneen tätini Hilkka Kuosmasen kotiarkistosta löytyi vanhoja pääsiäiskortteja. Kiitos Eija serkulleni korttien löytämisestä, Värtsin arkistoon ja lukijoiden iloksi toimittamisesta.
Lukijan kuvat, Lukijoilta, Luontokuvat
Jäljet lumella
Monenlaista eläimen jälkeä pihapiirissä on näkynyt, pientä ja nyt vähän isompaa. Nämä kiinnitti huomioni. Mikähän tuosta on mahtanut mennä? Koetin netistä etsiä tietoja, mutten löytänyt. Olisiko kettu? Lunta satanut jälkien päälle joten en tarkempaa kuvaa jäljestä saanut. Tunnistaisiko joku noista jäljistä? Kiitos. T Eira
Lukijoilta
Hyvää Uutta Vuotta 2025
Värtsin verkkolehden lukijoille Hyvää Uutta Vuotta 2025. Kuvat: Hilkka Kuosmasen kotiarkisto.
Historia, Joulu, Lukijoilta
Vanhoja joulukortteja 1940, 1950 ja 1960 luvulta.
Joulu on jo takana ja Uusi Vuosi kolkuttelee ovella…Joulun aika jatkuu kuitenkin vielä ns. loppiaiseen, joten jouluun liittyen julkaisen kuvia vanhoista joulukorteista. Edesmenneen tätini Hilkka Kuosmasen kotiarkistosta löytyi mm. vanhoja joulukortteja 1940, 1950 ja 1960 luvuilta. Kortteja on lähetetty isovanhemmilleni Simo ja Anna Varoselle sekä heidän lapsille: Sulolle (isäni), Hilkalle, Kertulle ja Kaukolle. Jaottelin kortit
Lukijoilta
Miniristeilyllä Pyhäselällä.
Kävin lauantaina 7.9.2024 miniristeilyllä Pyhäselällä. Pyhäselkä on Suomen 12 suurin järvi. Pyhäselän pinta-ala on 361 km². Suomen suurin järvi on Saimaa 1 377 neliökilometriä. Iso on Inarinjärvikin, 1 040 neliökilometrin kokoinen. Värtsilässä paikallisen pienen Sääperinjärven vaatimattomat mitat ovat : 2,0 kilometriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 118 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Vertailun vuoksi Tohmajärvi on
Historia, Lukijoilta, Video
Video: Höyryjuna lähtee Niiralasta klo 18:25 Joensuuhun 16.8.2024
Kovasti kiinnosti höyryjuna myös yleisöä Niiralassa. Bongareita oli toistakymmentä esim. Niiralan ent. kaupan parkkipaikalla. Parhaimmat kuvauspaikat jäivät itseltä etukäteen tarkemmin miettimättä… mutta muisto se on tämäkin video. Kovasti on ns. pajuttunut radanvarsi Niiralassa…. Värtsi julkaisee mielellään esim. matkalaisten ottamia valokuvia ja videoita junasta asemalla ja junan sisällä. Facebook ryhmästä löysin yhden videon pätkän jossa matkalaisia
Lukijoilta
Laivojen bongaus
Kotisohvalta voi bongata netistä myös maailman laivaliikennettä mm. osoitteesta https://www.marinetraffic.com Muitakin verkkopalveluja laivojen seurantaan löytyy täältä. Miten ja miksi laivojen liikennettä seurataan? AIS-järjestelmä (Automatic Identification System) on laivojen ja VTS-keskusten lähinnä alusten tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käyttämä järjestelmä. AIS tarjoaa laivoille keinon vaihtaa läheisten laivojen ja VTS-keskusten kanssa elektronisesti alustietoja kuten tunnistustiedot, sijainti, suunta ja nopeus. Nämä tiedot
Lukijoilta
Lentokoneiden bongaus
Kotipihalta tulee bongattua usein lentokoneita. Ns. meidän kohdalta yli lentävät koneet jotka näemme täällä Keski-Karjalan alueella matkaavat Venäjän yli suuntaan ja toiseen mm. Kiinan Shanghaihin ja Japaniin. Nettisivulla www.flightradar24.com voi seurata maailman lentoliikennettä reaaliaikaisesti. Sotilaskoneet eivät luonnollisesti näy palvelussa. Lentokoneen kuvaketta klikatessa saa tiedon mm. koneen reitistä, lentoyhtiöstä ja koneen tyypistä. Alla muutama ruudunkaappaus. Aiheeseen
Kitee, Lukijoilta, Musiikki
Nightwish story näyttely Kiteellä
Vierailin Nightwish näyttelyssä eilen 7.5.2024. Näyttely sijaitsee Kiteen keskustassa, tarkemmin R-kioskin vieressä, osoitteessa Kiteentie 13. Näyttelyn kolmas vuosi käynnistyi nyt toukokuun alusta. Ryhmälle jonka mukana vierailin näyttelyssä oli saatu erikoistilauksesta esittelijäksi itse Plamen Dimov. Plamen toimi musiikinopettajana mm. Tuomas Holopaiselle ja Tarja Turuselle. Plamen on elänyt ja hengittänyt Nightwishin tarinaa hyvin läheltä ja vahvasti yhtyeen
Lukijoilta
Ole valppaana netissä! Ystäväsi pyytää puhelinnumerosi Messengerin kautta!
Näitä facebook tilien kaappauksia on tapahtunut sen verran usein, että on aiheellista tiedottaa Värtsin lukijoitakin aiheesta. Olen ”saanut” olla monien tilien palauttamisen ”apuna” kun käyttäjän taidot loppuvat ja useimmilta on yöunetkin menneet…. Hätä ollut ns. kova. Joten jos tällä ennaltaehkäistään yksikin uusi tilinkaappaus, tämä Värtsiin tekemäni juttu on ansainnut paikkansa. Teksti on lainattu https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi sivulta
Lukijoilta
Mikä nimeksi?
Ehdotuksia Värtsilän ent. koululle uudeksi nimeksi? Kylätalo toiminee siellä jatkossakin? Tapahtuma ym. ilmoituksissa mainitaan paikkana Värtsilän koulu tai Värtsilän entinen koulu nykyisin, kun muuta ei ole. Koulutoimintaa siellä ei ainakaan ole nykyisin, joten nimi on hiukan harhaan johtava. Kantaako ent. koulu tätä nimeä hamaan tulevaisuuteen vai voisiko sille keksiä ihan uuden nimen? Kiinteistö on nykyisin
Historia
Elä paremmin sähkön avulla. Opetusfilmi vuodelta 1959.
Sähkö on näppärä vastaus moneen arkipäivän pulmaan. Yhä useammat suomalaiset elävät paremmin sähkön avulla, vakuutellaan 1959 valmistuneessa filmissä.
Historia
Kaasuauto (puubriketistä kaasua). SF lyhytkuva vuodelta 1938.
Suomen Filmiteollisuuden lyhytkuva opetusfilmi puukaasuautosta vuodelta 1938. Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin – ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa. Videon julk. YouTube kanava: Sampo. https://www.youtube.com/channel/UCeRqhAlqVJUDlTk6S4E0iuw
Historia, Sota-ajat, Evakkomatka
Karjalaisten sijoittuminen sodanjälkeiseen Suomeen. Maanhankintalaki (MHL) vuonna 1945.
Vuoden 1946 ruotsalaisalueen asuttamislain mukaan kielimuutos sai olla enintään 2 %. Tiloja joista voitiin pakkolunastaa alueita piti olla kooltaan vähintään 25 ha. Pohjanmaan ruotsalaisalueella ei juurikaan ollut tällaisia tiloja ja alueella ei ollut myöskään kartanoita joista olisi voitu maita lunastaa v 1946 lain mukaan. Vuoden 1946 Maanhankintalain vaikutus oli Pohjanmaan ruotsalaisalueella hyvin vähäinen. Suurinta tämän
Historia, Sota-ajat, Evakkomatka
Juulia Hiljasen evakkomatka Salmen kylästä
Laatokan pohjoisosassa sijaitsevasta Salmen kylästä kotoisin olevan Juulia Hiljasen tarina evakkomatkasta joka kuljetti hänet lopulta Lapinlahden Alapitkän kylään. Video: Savolainen Videoarkisto. Kuvaus ja editointi: Hannu Räisänen Tilaaja: Maaningan kunnankirjasto Testext Oy 2007
Historia, Sota-ajat, Evakkomatka
Eino Huovinen muistelee monivaiheisia evakkomatkoja Karjalan Soanlahdesta lopulta päätyen Ylivieskaan.
Sodan alettua tällöin 15 vuotias Eino muistaa pommikoneiden ylilennot Soanlahden kohdalta Värtsilää kohti, jota ne olivat matkalla pommittamaan. Ensimmäinen evakkomatka kulki Tohmajärven kautta ensin Valtimolle, sieltä Konnevedelle kesäksi 1940 ja lopulta Vieremälle keväällä 1941. Rauhan synnyttyä paluumatka kulki Iisalmesta junalla kohti Soanlahden kotikontuja. Tämän jälkeen Eino palveli sodassa vuosina 1946-47. Sodan päätyttyä Huovisen perhe sijoittui