Unettomana yönä avasin netin. Koti-Karjalasta 3.3.2010 löytyi Jetinan esittely. Reino Löppönen ja Marjaana Aarnio kertoivat, mitä Jetinan avulla voisi saada Keski-Karjalassa aikaan. Jutun alussa oli kaunis kuva naisesta, joka hellii amppelissa riippuvaa viherkasvia. Tekstissä oli kuvan selitys: ”Hyvä hanke alkaa unelmasta, joka tiivistyy hankeaihioksi. Jo tässä vaiheessa kannattaa kääntyä Jetinan puoleen ja kysyä onko asiasta […]
”Sammaloituvasta suo-ojasta löytyi oheisten kuvien sieniä heinäkuun lopulla. En ole keksinyt niille nimeä”, kirjoitti Kalle Matti Väänänen. Nyt tarvittaisiin siis asiantuntijoita tunnistamaan ja mahdollisesti kertomaan jotain näistä sienistä, jotka ovat mielenkiintoisen näköisiä. Melkein tekisi mieli maistella. Sienikuvia löytyy lisää täältä.
Vuonna 1970 ei Värtsilässä järjestetty 50-vuotisjuhlia, vaikka kunta tämän iän saavutti tammikuun alussa. Valtuusto oli päättänyt, että juhlapäivää vietetään työn merkeissä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Uuno Matikainen ja kunnansihteeri Aulikki Karvonen kuitenkin kertoivat lehdistölle sen hetken näkymistä. Värtsilässä oli tuolloin noin 1 400 asukasta. Toiminta oli ollut sodan jälkeen jatkuvaa rakentamista. Kunnan toimitilat oli sijoitettu ensin Niiralan
Pohjois-Karjalan rajatilanne säilyi vuonna 2010 edelleen rauhallisena. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan liikenne kasvoi 9,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kerrotaan P-KR:n tiedotteessa. Miljoonan rajanylittäjän määrä kalenterivuodessa saavutettiin jouluaattona ensimmäisen kerran rajatarkastusaseman historiassa. Rajavartioston organisaation kehittämistä jatkettiin. Sisäasiainministerin päätöksen mukaisesti rajavartioalueet ja niiden johtopaikat Lieksassa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä lakkautettiin 1.1.2011 lukien. Samoissa kiinteistöissä toimivat Tohmajärven, Ilomantsin ja Lieksan
”Värtsilässä on Pohjois-Karjalan kauneimpiin lukeutuvia kuntohiihtolenkkejä”, vakuutti Erkki Kinnunen, joka on jälleen avannut ladut. Ne ovat vapaasti kenen hyvänsä käytettävissä. Reitit kiertelevät mm. Uudenkylänlammen tienoilla ja Jänisjoen rantamilla. Ladulle pääsee monesta paikasta. Jos urheilutalolta lähtee ja Niiralassa käy, tulee matkaa 15 kilometriä. Lyhyempiäkin mahdollisuuksia on, esimerkiksi kolmen kilometrin mittainen. Keskustastakin pystyy aloittamaan kätevästi. Auton voi
On harvinaista, että ruisrääkkä tulee näkösälle. Viime kesänä se eräänä kauniina iltapäivänä nökötti ikkunan alla ihmettelemässä kahvittelupaikkaa ja kesti tyynesti kameran raksutuksen, kunnes arvokkaasti asteli takaisin heinikon suojiin. Narinaa kuului pelloilta kuukausimäärin. Olkoon se siis viime vuoden julkkis Värtsin palstoilla. Värtsi valitsee ruisrääkän mieluusti myös nimikkolinnukseen, on sillä niin kuuluva ääni. Toivomuksena olisi myös, että
Värtsilän kunta oli tammikuun 1. päivänä 1950 toiminut itsenäisenä 30 vuotta. Millaiset kunnan näkymät olivat tuolloin, siitä teki selkoa silloinen kunnansihteeri Ilmari Rantanen pitkähkössä lehtikirjoituksessaan, josta Värtsi julkaisee lyhennelmän. ”Perintönä sotaa edeltäneeltä ajaltaan sai kunta neljä kansakoulua, noin 100 ha viljeltyä ja 700 ha metsämaata rakennuksineen, entisen kunnalliskotirakennuksen, saha- ja myllyrakennuksen, vähäisen määrän rahasäästöjä sekä
Kunta- ja seurakuntaliitosten perusteisiin on pesiytynyt yksipuolinen näkemys paikkakunnalla elämisen edellytyksistä. Poliittinen vaali- ja hallintojärjestelmä ei ole ainoa keino luoda ja ylläpitää paikkakunnan asukkaiden elinoloja. Se on tietenkin perusta ja välttämätön keino, jotta olisi hyvät mahdollisuudet iästä, koulutustasosta ja terveydellisestä tilasta huolimatta elää ihmisarvoista elämää. Mutta tässä ei ole vielä kaikki. On ns. kolmas sektori,
Tässä ovat Luutalahden puutarhavalot ja jouluaattoaamun kuu. Piristystä pakkaspäiviin. Kalle Matti Väänänen
Tämän 50 vuotta sitten saamani kortin välityksellä toivotan kaikille Värtsin tekijöille ja lukijoille Onnellista Uutta Vuotta. Lissu Kaivolehto
Vielä syksyllä näytti rauhalliselta, mutta loppuvuotta kohden alkoi tapahtua. Värtsilä joutui melkoisen julkisuuden kohteeksi mediassa. Pääosissa olivat viisaat koirat, rajanylittäjät ja satavuotias Otto.
Rummukkalan Ottoa juhlittiin satavuotispäivänä monella tavalla. Minna ja hänen poikaystävänsä Makke sanoittivat ukille laulun. Sävel on sama kuin Heili Karjalasta. Kuvat EJ. ******************************** Kauas maailmaan, läksin polkemaan, poljin niin iloisna ja huoletonna vain. Jouduin Värtsilään, kuinkas sattuikaan, kotipaikan sieltä sitten sain. Hei, Värtsilästä talon minä löysin, löysin paikan pienen metsäisen. Sinne perustin mä kasvimaan ja
