tammikuu 2011

Ajankohtaista

Peetu pärjäsi taas

/ / 18 kommenttia

Värtsiläiset sukujuuret omaava lumilautailija Peetu Piiroinen sijoittui kolmanneksi vuoden 2010 urheilijakisassa. Peetu voitti viime vuonna olympiahopeaa ainoana hiihtäjänä. Vuoden urheilijoita valitsivat maan urheilutoimittajat. Ykkössijalle äänestettiin suunnistaja Minna Kauppi ja kakkoseksi taitoluistelija Laura Lepistö. Esimerkiksi Aino-Kaisa Saarinen ja Tero Pitkämäki jäivät Peetun taakse. Ehkä joku lukijoista osaisi antaa tarkan selvityksen hänen värtsiläisistä juuristaan. Lieneekö kuulua ilveksenhiihtäjien […]

Luonnollista

Värtsilän talvea

/ / 2 kommenttia

Lunta on jo sen verran, että suksilla pääsee pellonlaitoja ja pikkuteitä. Sääperillä nousee paikoin vesi latuselle. Säät ovat vaihdelleet nopeasti alkutalven pakkasten jälkeen. Joskus tuuli riepottaa puita laakson aukeilla mailla. Suojasäällä lumet hutkahtelevat katoilta omia aikojaan. Puput kiertävät verkoilla suojattuja omenapuita. Niille pitäisi kai olla heinätuppoja talvievääksi. Metsän rintaan kaadettuja pikkuhaapoja jänikset kuorivat, mutta eivät

Luonnollista

Maailman luontokuvia

/ / 2 kommenttia

Maailman parhaat luontokuvat, Docendo 2010. Maailman parhaat luontokuvat on jo perinteinen katselmus luontokuvien parhaimmistosta. Mukaan mahtuu luovaa näkemystä, eläinten käyttäytymistä, mustavalko-parhaimmisto, kaupunkiluontoa, uhanalaisten eläinten osasto ja osallistuvien luontokuvien katselmus, ym… Pohjois-Karjalan poika Ilari Tuupanen, 15 – 17 -vuotisten sarjassa on napannut kuvan Ruunaanjärven lumisateesta, suomalainen Esa Mälkönen kunnostautuu Antarktiksella kuvatussa myssypingviinikuvassa, Jari Peltomäki on taas

Näkövinkkeli

Ajatuksia löytyy

/ / 7 kommenttia

Värtsilässä löytyy ajatuksia, jotka kaipaavat jatkotoimia. Ehdotukset Värtsilä-säätiöstä, Arppen Pihasta, Jänisjoen rantojen kaavoittamisesta asuntotonteiksi ja hiihtolatujen kunnostusrahastosta olkoot tässä esimerkkeinä. Raha-automaatin puuhaamista on toivottu, samoin puhelinolojen parantamista ja koulukyytipysäkeille tuulensuojia jne. Toivottavasti ideat eivät jää ilmaan heitetyiksi ajatuksiksi. Niistä on eniten hyötyä, jos ne saadaan toteutetuiksi. Värtsilässä pitäisi kehitellä epävirallinen toimeenpaneva komitea, joka huolehtisi tällaiset

Lukijoilta, Meijän kylä

Nykyinen Värtsilä

/ / 11 kommenttia

Mielenkiintoista miettiä mitä kaikkea osaamista, palveluja, ym. kylältämme löytyy, vaikka välillä niin tilannettamme parjaamme sekä surkuttelemme … – kauppa ja bensa-asema – rajavartiosto ja turvallisuus – tulli ja turvallisuus – kesäteatteri – Kirstin leivonnaiset ja kananmunat – Liisan leivonnaiset – Sinilinnun majoitus- ja ruokapalvelut¨ – Jänisjoen tupien vastaavat palvelut – hieronta- ja hyvänolon palvelut, kampaamo-

Lukijoilta

Viisaasti sanottu

/ / 25 kommenttia

Erään lukijan toivomus oli, että Värtsi alkaisi julkaista kansan keskuudessa kulkevia sanontoja, esimerkiksi sellaisia kuin ”pyry pakkasen perästä”. Tässäpä on paikka niille. Jokainen voi kirjoittaa kuulemiaan ja tietämiään sananparsia tämän jutun Vastaa-lokeroon. Puhelimitse niitä ei oteta vastaan. Itsekin saa keksiä uusia sanontoja, se on jopa suotavaa. Jatkossa aikaansaannokset löytyvät Lukijoilta-palstalta tämän jutun alta. Kansan viisauksia

Lukijoilta

Puhelinyhteys katkeilee

/ / 3 kommenttia

Pitäisiköhän kerätä nimilista puhelinolojen parantamiseksi Värtsilässä? Tämä Patsolanmäen kainalo ainakin on ihan surkea paikka. Jos saat yhteyden, niin kyllä se vähintään pari kertaa katkeaa. Esim. terveyskeskuksen kanssa asioidessa tilanne on erittäin hankala, kun asiakkaan oletetaan kuulevan katkoksen aikana ja takaisinpäin ei voi soittaa asian selvittämiseksi. Kuinka monta lienee niitä, jotka tämän asian takia hermoilevat? Me

Näkövinkkeli, Värtsi - Värtsilän verkkolehti

Sähköpostilla

/ / Kommentoi

Värtsissä on alkanut olla keskustelua yleistä mielenkiintoa herättävistä paikallisista asioista. Se on aina paikallaan. Mielipiteet ovat kuitenkin alkaneet kerääntyä ”Yhteystietojen” alle. Se ei ole varsinaisesti kirjoituksille tai enemmälti kommenteille tarkoitettu paikka. Pyhittäisimme paikan mieluusti pelkästään Värtsi-lehden yhteystiedoille. Lukijoitten mielipiteille sopisi Lukijoilta-palsta. Sinne voi kirjoituksia lähettää sähköpostitse, osoite löytyy Yhteystiedoista. Toimitus siirtää kirjoitukset palstalle otsikoituaan ne.

Näkövinkkeli

Muistot heräävät

/ / 1 kommentti

Markus Similä: Vanhat hyvät ajat, Kirjapaja 2010. Markus Similä ( s. 1937) tunnetaan mm. monipuolisena radio- ja tv-toimittajana, sekä lehtimiehenä ja kirjailijana. Televisiossakin on miestä nähty, mm. Napakympin alkuperäisenä juontajana ennen Kari Salmelaista. Kirjoista ovat mainittavia yrityshistoriikit ja elämänkerrat sekä omat muistelmat ( Takki auki 1993). Similä muistuttaa tässä kirjassaan, että suomalaisten juuret ovat maaseudulla,

Ajan patinaa

Sotalapsia saattamassa

/ / 1 kommentti

Sotalapsista puhutaan jälleen. Omalta kohdaltani voi sanoa, että ”olinhan siellä minäkin”, sotalasten saattajana. Vanhasta Värtsilästä alettiin jatkosodan talven 1942 aikana siirtää lapsia sodan jaloista leveämmän leivän ääreen, rauhallisempiin oloihin. Hyvä ystäväni terveyssisar Helmi Airaksinen, armoitettu tippatätimme, manasi minut, 15-vuotiaan tytön, toiseksi saattajaksi lapsiryhmälle, johon kuului kahdeksan lasta. Toisena saattajana oli nuori äiti, jonka mies oli

Paikallista

Matikka talvinen herkku

/ / Kommentoi

Nyt alkaa olla se aika vuodesta, jolloin intohimoisimmat mademiehet ryntäävät Jänisjoelle porailemaan reikiä jäähän. Näkymä yön jäljiltä on kuin pommituksen jälkeen: jää muistuttaa reikäjuustoa. Made ei ole helpoimmin kalastettavia kalojamme. Sen saaminen jäälle vaatii niin keskittymistä kuin erityisesti paikkatietoutta. Perinteiset madepaikat ja tieto niistä periytyy sukupolvilta toisille. Mateiden löytäminen saattaa teettää töitä kovinkin runsaasti. Madeparvet

Lukijoilta

Katoilla lunta

/ / 1 kommentti

Tässä on lumenpudotusliu´utin, minun keksimä jo milleniumvuonna. Idea oli 90-luvulla pyörimässä tuolla pääkopassa. Hölmöyksissäni en tullut patenttianomusta tehneeksi. Kyselin vähän myöhemmin asiasta, mutkun se tuntui niin hirveän vaikealta, niin se jäi laatimatta. Joku päivä sitten oli TV- uutisissa paristakin eri versiosta esittelypätkät. Näkyivät olevan paremmista aineista koottuja. Kuvasin itsekin keväällä 2008 työnäytösvideon. Minun vekotin on

Ajan patinaa

Suivasa arpeetti

/ / 2 kommenttia

Loppiaisen jälkeistä juhlatonta aikaa kutsuttiin ennen vanhaan arki- eli härkäviikoiksi. Härkä kotieläimenä ei ollut kuitenkaan niin yleinen kuin lehmä, ja kun lehmä poiki, toivottiin yleisemmin lehmävasikkaa. Lapset juoksuttivat mielellään juustomaitopulloa naapurin emännälle, joka oli heti perillä, mitä oli tapahtunut. Hänen ainoa kysymyksensä saattoi olla:”Tulko lehmivasikka?” Voiko pikkupoika kuvitella 40-50-luvun taitteessa suivasampaa arpeettia (epämiellyttävämpää tehtävää), kuin

Paikallista

Tsiipakan Sisu

/ / 8 kommenttia

Harrasteseura Tsiipakan Sisu aloitti pikkujoulukauden hyvissä ajoin, loppiaisena. Kyseessä on maineikas seura, joka perustettiin ensimmäisen kerran Vanhan Värtsilän lähistöllä Korpiselän pitäjän Tsiipakan kylässä vuonna 1928. Sisu oli silloin urheiluseura, jonka jäsenistö koostui lähinnä Tsiipakan ja Meriinahon asukkaista. Suomen mestaruuksia tuli ainakin hiihdossa. Toisen kerran Tsiipakan Sisu perustettiin 1979 Hoilolan kylässä. Urheilua harrastettiin silloinkin sen verran

Näkövinkkeli

Sanaseppojen dekkari

/ / Kommentoi

Tapani Bagge/Harri István Mäki: Paha paikka, Arktinen Banaani 2010. Hätkähdyttävää verbalistiikkaa sisältää tämä veijaritarina-dekkari, jonka ovat laatineet kovan luokan proosanikkarit Bagge ja Mäki. Kuvasto iskee kipinää, kun taas homman luonne on humoristinen. Kokonaisuus sopinee hyvin aikuiselle lukijalle, lapsille ja nuorille en tällaista väkivallan ja huumorin sekoitusta suosittele. Tapani Bagge aloitti uransa parikymppisenä kirjoittelemalla Jerry Cottoneita.

Luonnollista

Kyläsaukko

/ / Kommentoi

Citysaukkoja on kuulemma suuremmilla paikkakunnilla. Onkohan Värtsilä saamassa ikioman kyläsaukon? Sen jäljet ylittivät taannoin peltoaukeita ja Ilomantsintien. Vaaroilta se oli tullut ja Sääperille tai Jänisjoelle suunnisti pengerrysojia pitkin. Tienpenkalla saukko oli laskenut mahaliukua, kuten sillä on tapana. Rauhoitettu ja uhanalaisiin lajeihin kuuluva saukko saattaa kesyyntyä ihmisten pariin jouduttuaan. Se syö lähinnä kaloja, ahvenia, haukia, mateita,

Ajan patinaa

Kylän poikia takavuosilta

/ / 5 kommenttia

Sillasta tallentunut kuva on vanhempi kuin “vuodelta 1959″. Albumissani on nimittäin kuva todennäköisesti 1950-luvun alkupuolelta. Siinä poseeraa kaulaukkain kolme kaverusta: Pitkäsen Esko (myllärin poika), Lukkarisen Matti (luutnantin poika) ja Erkki Lintunen (Toivon poika, nykyisen Sinilinnun pihasta) Sillan keskiosassa oli tuolloin rakennelma, joka ilmeisesti oli tehty kantavuuden parantamiseksi. Joen itäpuolelta näkyy pieni pumppurakennus. Sotien jälkeen meni

Ajankohtaista, Niiralan raja

Liikenne vilkasta

/ / Kommentoi

Liikenne Niiralan rajanylityspaikalla on ollut vilkasta vuoden alkupäivinä. Neljän ensimmäisen vuorokauden aikana oli 14 200 ylitystä. Noin 65 prosenttia on ollut venäläisiä. Maanantaina yllettiin 4 800 ylitykseen, joista venäläisten osuus oli 74 prosenttia. Vuorokausiennätys ei mennyt rikki, sillä muutama viikko sitten venäläisten yleisenä vapaapäivänä mentiin viiden tuhannen rajan yli. Liikenne on sujunut hyvin eikä ennätysjonoja

Luonnollista

Arktisia lintuja

/ / 3 kommenttia

Hei ! Vielä tänään oli Koskenniskalla Öllölässä kaksi joutsenta ja kymmenkunta sorsaa. Näyttivät aika arktisilta olosuhteet. Yleensä on totuttu, ettei tähän aikaan talvesta ja näin kylmillä ilmoilla sorsalintuja näy näillä vesillä. Eilenkin oli pakkasta -22 astetta. Onneksi ei ole tuulta. Kuvat on otettu aika etäältä, en raaskinut mennä enää lähemmäksi. terv: Kalle

Lukijoilta

Hennolla siveltimellä

/ / 9 kommenttia

Televisiossa oli äskettäin dokumentti Rudolf Koivusta, tuosta kaikkien tuntemasta satukirjojen ja postikorttien kuvittajasta. Samassa ohjelmassa tuli hänen hyvän ystävänsä ja opiskelutoverinsa Eino J. Härkösen nimi monta kertaa esiin. Kun menin seuraavana päivänä lähikirjastoon osui silmiini ensimmäiseksi uutuuksien hyllystä kuvateos:”Kalatulilla Pohjois-Karjalassa.” Kirja on ilmestynyt 2010 ja sen on toimittanut Ervo Vesterinen. Kirja kertoo kuvataiteilija Eino J.

Scroll to Top