Sanaseppojen dekkari

Tapani Bagge/Harri István Mäki: Paha paikka, Arktinen Banaani 2010.

Hätkähdyttävää verbalistiikkaa sisältää tämä veijaritarina-dekkari, jonka ovat laatineet kovan luokan proosanikkarit Bagge ja Mäki. Kuvasto iskee kipinää, kun taas homman luonne on humoristinen. Kokonaisuus sopinee hyvin aikuiselle lukijalle, lapsille ja nuorille en tällaista väkivallan ja huumorin sekoitusta suosittele.

Tapani Bagge aloitti uransa parikymppisenä kirjoittelemalla Jerry Cottoneita. Hänen tyyliinsä kuuluu musta huumori, jossa on hivenen kornia latausta. Harri István Mäki on paremmin tunnettu mielikuvitusrikkaiden helppolukuisten lastenkirjojen tekijänä. Siksi tuntui vähän erikoiselta yhdistää tällainen tarina hänen imagoonsa.

Näyttää kuitenkin siltä, että joskus on ns. ”kovien nimienkin” heitettävä vapaalle ja etsittävä välityölle kustantaja sieltä mistä sen saa. Mäki tunnetaan ”monen kustantajan miehenä” ja Bagge dekkarintekijänä, jolla on myös lastenkirjailijan rutiineita hallussaan.

Kirja lähtee liikkeelle surkuhupaisasta ryöstöstä, jossa Ronald Reaganin ja Richard Nixonin naamioihin pukeutuneet rosvot putsaavat pankin kassaholvin aiheuttaen pään kivistystä kassalla asioivalla mummelille ja poliisimiehille. Kirjan kieli on todella räväkkää cottonkieltä, jossa tapahtuu raakuuksia ja lapsellisia mokia vuorotellen. Lukija saa näistä tapahtumista hivenen takapotkuisen vaikutelman ja minun ainakin piti jättää rikosromaani vähäksi aikaa hautumaan, ennen kuin tartuin siihen uudestaan.

Kirja on tietynlainen näyttö kahdelta tekijämieheltä. Se sopisi vaikka kirjoituspiiriin elävän tekstin oppaaksi.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *