Leikkisä saukko laskee joskus liukua. Kuva EJ
Vaaroilta se oli tullut.
Citysaukkoja on kuulemma suuremmilla paikkakunnilla. Onkohan Värtsilä saamassa ikioman kyläsaukon? Sen jäljet ylittivät taannoin peltoaukeita ja Ilomantsintien. Vaaroilta se oli tullut ja Sääperille tai Jänisjoelle suunnisti pengerrysojia pitkin. Tienpenkalla saukko oli laskenut mahaliukua, kuten sillä on tapana.
Rauhoitettu ja uhanalaisiin lajeihin kuuluva saukko saattaa kesyyntyä ihmisten pariin jouduttuaan. Se syö lähinnä kaloja, ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohia, kilon puolitoista päivässä. Herkkien tuntoviiksiensä avulla se jään alla pimeässäkin seuraa kalojen liikkeitä. Sukelluksissa saukko pystyy olemaan viisi minuuttia.
Saukkoja sanotaan leikkisiksi, mihin viittaa taipumus mäenlaskuun ja muuhun veikeilyyn. Yöaikaan se on enimmäkseen liikkeellä, voi vaeltaa kymmenenkin kilometriä yössä lähinnä vesireittejä pitkin, joskus maata myöten. Saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa, kannaksi arvioidaan noin 3 000.
Omimmassa ympäristössään saukot ovat erämaissa. Ne pesivät muitten eläinten, kettujen tai mäyrien koloissa. Yksineläjiä ne ovat, tapaavat toisiaan yleensä vain kevätkarkeloissa helmi-huhtikuussa. Poikasia on yhdestä viiteen, yksinhoitajaemo opettaa ne kalastamaan.
Tämä saukko pinkoo erämaapurolla parinkymmenen kilometrin päässä Värtsilän keskustasta. Kuva EJ