Matikkayön taikaa. Kuvat EJ
Nyt alkaa olla se aika vuodesta, jolloin intohimoisimmat mademiehet ryntäävät Jänisjoelle porailemaan reikiä jäähän. Näkymä yön jäljiltä on kuin pommituksen jälkeen: jää muistuttaa reikäjuustoa.
Made ei ole helpoimmin kalastettavia kalojamme. Sen saaminen jäälle vaatii niin keskittymistä kuin erityisesti paikkatietoutta. Perinteiset madepaikat ja tieto niistä periytyy sukupolvilta toisille. Mateiden löytäminen saattaa teettää töitä kovinkin runsaasti. Madeparvet ovat usein pienellä alueella, mutta parven löytäminen palkitsee sitten ruhtinaallisesti aktiivisen kalamiehen.
Matikkahara.
Mateita pyydetään aktiivivälineistä madepilkillä, ns. ryöstäjäpilkillä, joka muistuttaa kenkälusikkaa, sekä yleisemmin tunnettavalla ”madeharalla”, jonka hyviä puolia on se, että sillä pyytää hyvin koko madesesongin ajan. Madeharalla koputellaan ja tömistellään pohjaa, jolloin mateet saattavat luulla sitä kutevaksi kalaksi ja käyvät kimppuun.
Made on ruma kala, eivätkä kaikki sitä osaa käsitellä. Kesäinen made on maultaan aivan eri kala kuin talvinen, jonka maku vaikkapa mademuhennoksena on aivan ainutlaatuinen. Kuuma madekeitto maistuu myös talven pakkasilla.
Mateen nylkeminen tapahtuu helpoiten niin, että nahka viilletään auki pää ympäriltä ja vedetään sitten pois niin kuin hansikas. Evät leikataan, sisälmykset poistetaan, talteen otetaan huolella niin mateen maksa kuin mätikin. Mateen mäti on punakellertävää ja hienorakeista. Mateen mäti ja blinit ovatkin yksi parhaista herkuista!
Laitan lopuksi vielä herkullisen mademuhennoksen reseptini.
Kala paloitellaan n. 5 cm kokoisiksi, hierotaan suola ja valkopippuri ja ladotaan voideltuun kasariin. Pää on hyvä olla mukana, koska se antaa liemeen erityisen hyvän maun. Kalapalojen päälle lisätään vettä niin, että kalat juuri ja juuri peittyvät. Liemeen lisään kuohu- tai valkoviiniä (jopa kuiva siiderikin sopii!), valkosipulia, laakerin lehden ja maustepippureita.
Keittelen kannen alla hissukseen n. 20 min. (maksan keitän erillään, se tarvitsee keittoaikaa ainoastaan 10 min.), jonka aikana alkoholi on haihtunut liemestä pois. Samaan aikaan freesaan pannulla murskattua sipulia, sekaan voita, pari lusikallista vehnäjauhoja ja lisään joukkoon mateen keitinlientä. Lopuksi kermaa, aavistuksen sitruunamehua, ja hiukan lisään vielä kiellon päälle voita, sitten päätteeksi silppuan kastikkeeseen tuoretta tai kuivattua tilliä. Kalapalat ja maksa lautaselle perunoiden kera, päälle kastike ja vaikkapa vielä pari lusikallista smetanaa…
Pyryilma on paras.