tammikuu 2011

Näkövinkkeli

Papin ajatuksia

Risto Kormilainen: Myötäkäymisiä, Kirjapaja 2010. Risto Kormilainen kertoo ihmepelastumisesta, kun joutui myrskyn armoille, vanhusten suhtautumisesta hälytyssireenin ulvontaan kesken hartaushetken, kirkkaan tähtitaivaan ihmeistä, joulusaunan merkityksestä, uskosta ja epäuskosta, jne… Lääninrovasti Kormilainen on joutunut pappina ja kirjailijana tutuksi elämän ilmiöiden kanssa. Siksi jutustelu sujuu rutiinilla aiheesta kuin aiheesta. Matkan varrella on tullut julkaistuksi yli 30 kirjaa ja […]

Ajankohtaista

Tietokonekerho jatkuu!

Kansalaisopiston viime syksyn ”Sähköiset palvelut senioreille” internet-kurssille on toivottu jatkoa Värtsilässä. Aikuisväen tietokonekerhoa jatketaan Nuorisoseuran toimesta! Tietokonekerho on tarkoitettu kaikille ikinuorille, jotka haluavat tutustua tietokoneen ja internet-palveluiden käyttöön. Kerho voi toistaiseksi kokoontua entisen kunnanviraston tiloissa, Hopeakalliontie 1. Aloitusilta on jo tänään tiistaina 25.1. klo 16.30 (jos vain lumituiskulta pääsee tulemaan). Sovimme alustavasti kevään aikataulua ja

Näkövinkkeli

Värtsilä läsnä runoissa

Erkki Lintunen: Kuin surusaatto, runoja, 2001, Seppeleen aika, runoja 2002. Papin kirjoittamat runot ovat harvinaista herkkua. Ortodoksipappi Aari Surakka tulee lähinnä mieleen ja luterilaiselta puolelta Jaakko Haavio, P. Mustapään veli. Värtsilän entinen kirkkoherra Erkki Lintunen on koonnut runojaan kahteen kirjaan. Varsinkin ”Kuin surusaatto” on hyvin herkkää ja henkilökohtaista tekstiä, kuten runot monesti tuppaavat olemaan. Hiljainen

Näkövinkkeli

Keskustelua tarvitaan

Värtsilä-säätiöstä ja paikkakunnan kehittämisestä yleensä puuhattiin keskustelutilaisuutta viikko sitten. Alustaja oli valmiina ja muutamat ilmoittautuivat jo etukäteen mukaan. Jotain jäi kaiketi puuttumaan, koska tilaisuus ei toteutunut. Julkinen keskustelu ei olisi koskaan pahitteeksi, ja sitä kannattaa käydä mieluummin etu- kuin jälkikäteen. Yhteisissä tilaisuuksissa olisi jokaisella halukkaalla mahdollisuus tuoda kantansa esiin ja kortensa kekoon. Lähes jokaisen hankkeen

Lukijoilta

Arkiston aarre

Olin tässä päivänä muutamana Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (ent. sota-arkisto) penkomassa Pälkjärven Aseveliyhdistyksen arkistoa. Tositenipussa huomasin tämän Värtsilässä kirjoitetun laskun ja sehän oli tietysti kuvattava Värtsiä varten. Pälkjärven kunnan metsäpäällikkö Halmetoja on asioinut Värtsilän Yhteishyvässä toukokuun 14. päivänä 1943. Hän on ostanut tusinan sahanteriä, jotka ovat maksaneet 276 markkaa. Maksun on saaduksi kuitannut Airi Kassinen. Missä

Ajan patinaa, Niiralan raja

Rautatie-elämää

Niiralan raja-asema rautatieliikenteessä Venäjän (Neuvostoliiton) kanssa on sotien jälkeen ollut paitsi Pohjois-Karjalan myös koko Suomen kannalta tärkeä. Tulin nuorena miehenä valituksi Valtionrautateiden palvelukseen 1.11.1947. Silloin olivat alkaneet Neuvostoliittoon ns. sotakorvauskuljetukset. Ne käsittivät aluksi lähes pelkästään raakapuuta. Tavaran paperisota ja kuormien teknillinen tarkastus tapahtui Tohmajärven asemalla. Sitä varten Tohmajärvellä oli tarvittava henkilökunta. Minäkin jouduin yhdysliikennetoimistoon, jossa

Paikallista

Kaustajoki

Kaustan kierros, osa 2. Kaustajärveläisillä on luettelo lukuisista alueella sijaitsevista lammista: Emännän-Pitkä-Väärä-Kaita-Musta-Syvä-Pykälä … ja onhan niitä vielä monta muutakin. Mutta missä on Kaustajoki? Jossainhan sen on oltava, koska Suomenmaa -teoksessa kerrotaan seuraavaa: ”Kaustajoki virtaa useiden järvien – Pitkäjärven – Kaustajärven – Pahkalammin ym. läpi Juvanjokeen, joka taas on yhteydessä Jänisjokeen”. Joen nimi lienee aikojen saatossa

Näkövinkkeli

Nyt ihmettelen tässä…

Eräs tunnettu laulu alkaa noilla sanoilla. Nyt = aika jota parhaillaan elän. Tässä = paikka tällä planeetalla jota tallaan. Elän nyt ja tällä paikalla. Kuolen joskus jollakin paikalla. Ihmettelen, en niin paljon kuin tähtitieteilijä. Mutta minun vähäinen tietonikin riittää ihmettelyyn. Ihmettelen, koska uskoni on niin vähäinen. Kädessäni on kirja, jossa on kuusi ja puoli sivua

Paikallista

Talkooväkeä tarvitaan

Muutama vuosi sitten virisi idea ”raikastaa” Värtsilä-päiviä rakentamalla 30-vuotisen perinnejuhlan yhteyteen luontotapahtuma, jonka sisältö tukeutui vahvasti paikkakuntamme vahvuuksiin. Työryhmämme paneutuikin innolla tapahtuman suunnitteluun. Saimme kasaan poikkeuksellisen monipuolisen ohjelmasisällön sekä runsaan määrän tuotemyyjiä, joista etäisimmät saapuivat aina Kemistä saakka. Ensimmäisenä vuonna Erä ja luonto -tapahtumassa vieraili kunnioitettavat 2200 kävijää. Vaikka kyseessä olikin ilmaistapahtuma, kävijämäärä saatiin selville

Näkövinkkeli

Nokkelia eläimiä

Sally Boysen: Maailman älykkäimmät eläimet, Readme.fi 2010. Luomakunnan herralla, ihmisellä olisi paljon opittavaa eläimistä. Eläimet eivät nimittäin ole niin tyhmiä kuin luulemme. Ne pystyvät jopa loogiseen ajatteluun. Kapusiiniapinat käyttävät työkaluja ja osoittavat merkkejä oikeudenmukaisuudesta. Afrikkalaiset harmaapapukaijat pystyvät käyttämään ja ymmärtämään ihmisten kieltä. Santa Cruzin tikkasirkut pystyvät käyttämään tikkuja apunaan, tonkiessaan hyönteisiä ja toukkia puun koloista.

Ajan patinaa

Kalle tuli Kansantaloon

Vuonna 1934 työväenyhdistys perusti arpajaistoimikunnan, johon valittiin Pekka Ollikainen, Väinö Lötjönen, Lauri Savolainen, Toini Kämäräinen, Aili Lonkainen, Saini Kempas, Yrjö Vänttinen ja Uuno Vänttinen. Heidän myyntiurakkansa oli 6 000 kappaletta arpoja. Niinikään perustettiin Kansantalo Oy rakennuttamaan uutta toimitaloa. Värtsilän kunta lahjoitti 10 000 markkaa. Urakoitsijaksi valittiin entinen värtsiläläinen Matti Rouvinen Viipurista. Loppusuoralla kävi niin, että

Ajan patinaa

Kirje rintamalta

Seuraavanlainen kirje lähetettiin ”sieltä jostakin” Patsolan koulun oppilaille. Kirje on päivätty tiistaina 20.1. 1942, tasan 69 vuotta sitten. Rakkaat lapset! Olen saanut kunnian antaa vaatimattoman vastaukseni teille pienet ystäväiseni siitä arvokkaasta joulupaketista ja niistä lukuisista kirjeistä, jotka olivat paketissa ja joista lausun vilpittömät kiitokset. Rakkaat lapset, me sotilaat tiedämme, että te olette meidän kallein omaisuus

Ajankohtaista, Sääperinjärvi

Sääperissä pommikone?

Puna-armeijan pommikone putosi kenties Sääperiin viime sotien aikana, mutta etsinnöistä huolimatta sitä ei ole löydetty. Koneen putoaminen on nyt pystytty varmentamaan sotapäiväkirjojen avulla. Mahdollisten silminnäkijöiden toivotaan ottavan yhteyttä Keski-Suomen ilmailumuseon alaisuudessa toimivaan hylkytyöryhmään. Koneen arvellaan olevan Tubolev SB-2. Asiasta kertoi Karjalaisen verkkolehti. Värtsikin on kiinnostunut asiaan liittyvistä tiedoista.

Lukijoilta

Kiittämätön pöllö

Katsellessani pöllökuvia Värtsin sivulta tuli mieleeni tapaus eräältä kesältä. Laskeuduin autolla Miljoonarinnettä alaspäin, kun huomasin keskellä tietä “tapin”. Kuka kumma tuommoista ilkeyttä harrastaa, kerkesi jo mielessäni vilahtaa. Jarrua painaessani totesin “tapin” pöllöksi. Tuohan pitää pelastaa tieltä pois ennen kuin joku ajaa sen yli. Sopivasti löytyi parkkipaikka. Ei kun tuumasta toimeen! Lähestyin pöllöä samalla valmiina pysäyttämään

Ajan patinaa

Järvilohta Äänisellä

Ääninen on toiseksi suurin Euroopan järvi. Se sijaitsee pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven syvin kohta on peräti 120 metriä. Ääninen laskee Syvärin kautta Laatokkaan. Kanavien välitykselläse on yhteydessä myös Vienanmereen. Äänisen rannalla sijaitsevat mm. Petroskoi, Kontupohja ja Karhumäki. Suurin saari on Suuri Kliimonsaari, joka sijaitsee Äänisniemen edustalla. Länsipuolella on Lelikovski, missä olen myös leiriä pitänyt.

Näkövinkkeli

Hymyilevä ihminen on kaunis

Maija Paavilainen: Pieni kirja vanhenemisen kauneudesta, Kirjapaja 2010. Maija Paavilainen on ollut monessa mukana. Hän on ollut miehensä mukana Lapin perukoilla, kun tämä papin ammattinsa vuoksi sai komennuksen sinne. Joskus on menty Kanadaan ja kas vain, sieltä on löytynyt samanmoisia piirakkatalkoita kuin koti-Suomesta. Auttamisen ajatus yhdistää kanadansuomalaisia. Vielä on pitänyt pistäytyä elelemään Kairossa ja monessa

Näkövinkkeli, Niiralan raja

Raja-asema tärkeä maakunnalle

Niiralan kehittämistä yritetään saada Pohjois-Karjalan kärkihankkeitten joukkoon. Toivottavasti siinä onnistutaan. Ihmetystä herättää, miksi se ei siellä ole aikaisemmin ollut. Niiralan rajanylityspaikan merkitys on koko Pohjois-Karjalalle hyvin tärkeä. Tohmajärven kunnanhallitus on oikealla asialla kiirehtiessään tien parantamista ja varautumista raja-aseman laajentamiseen. Oikeastaan näitä asioita pitäisi ajaa koko Keski-Karjalan yhteisvoimin. Tässä kohteessa tuskin onnistuttaisiin edes käräjöimään, kuten Hellin

Ajan patinaa, Kaustajärvi

Kuntoviesti Kaustajärvellä

Aikoinaan hiihdettiin kansakoulunuorison kuntoviestiä Helsingistä Nuorgamiin. Noin neljäkymmenta vuotta sitten odoteltiin viestinvaihtajia Kaustajärvellä, jotta viesti saataisiin eteenpäin Tuupovaaran maisemiin. Patsolan koululaiset toivat viestin Värtsilästä Kaustajärvelle ja Kenraalinkylän hiihtäjien tehtäväksi tuli taivaltaa pätkän matkaa eteenpäin kunnan rajalle. Rajamerkkikin on jo saanut uudet tekstit. Paikka on nykyisin Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan rajalla Kaustajärvellä. Kenraalinkylässä ja Kaustajärvellä

Ajan patinaa

Yötuurissa

Pakkasta taisi olla 25 asteen paikkeilla helmikuisena iltana, kun polkaisin Awo-merkkisen moottoripyörän maantien varressa käyntiin ja läksin ajamaan kohti kirkonkylää. Tie oli jäinen ja jalkoja joutui viilettämään pysyäkseen pystyssä. Tästä seurasi, että jalat töksähtelivät kivuliaasti tiellä oleviin jäätyneisiin hevosenkokkareisiin. Ajovarusteina olivat kumitakki ja housut, päässä ”lentäjänlakki” ja naamalla muovinen ”suppilo” kasvosuojana. Jalassa minulla oli kumisaappaat.

Ajankohtaista, Niiralan raja

Niirala kärkilistoille?

Niiralan tie ja rajatarkastusaseman laajennus pyritään saamaan Pohjois-Karjalan kärkihankkeitten joukkoon. Tällaista esittää maakuntaliitolle Tohmajärven kunnanhallitus. Asiasta kertoi Pohjois-Karjalan radio. Kunnan toiveissa on, että valtio aloittaisi korjaustyöt noin 12 kilometrin osuudella Niiralasta Lahdenvaaraan. Nykyinen tie on kapea ja mutkainen. Viime vuonna Niiralassa oli yli miljoona rajanylitystä, ja mahdollinen viisumivapaus saattaa tuplata määrän. Samasta syystä valtion toivotaan

Scroll to Top