tammikuu 2011

Risto Kormilainen: Myötäkäymisiä, Kirjapaja 2010. Risto Kormilainen kertoo ihmepelastumisesta, kun joutui myrskyn armoille, vanhusten suhtautumisesta hälytyssireenin ulvontaan kesken hartaushetken, kirkkaan tähtitaivaan ihmeistä, joulusaunan merkityksestä, uskosta ja epäuskosta, jne… Lääninrovasti Kormilainen on joutunut pappina ja kirjailijana tutuksi elämän ilmiöiden kanssa. Siksi jutustelu sujuu rutiinilla aiheesta kuin aiheesta. Matkan varrella on tullut julkaistuksi yli 30 kirjaa ja […]

Erkki Lintunen: Kuin surusaatto, runoja, 2001, Seppeleen aika, runoja 2002. Papin kirjoittamat runot ovat harvinaista herkkua. Ortodoksipappi Aari Surakka tulee lähinnä mieleen ja luterilaiselta puolelta Jaakko Haavio, P. Mustapään veli. Värtsilän entinen kirkkoherra Erkki Lintunen on koonnut runojaan kahteen kirjaan. Varsinkin ”Kuin surusaatto” on hyvin herkkää ja henkilökohtaista tekstiä, kuten runot monesti tuppaavat olemaan. Hiljainen

Värtsilä-säätiöstä ja paikkakunnan kehittämisestä yleensä puuhattiin keskustelutilaisuutta viikko sitten. Alustaja oli valmiina ja muutamat ilmoittautuivat jo etukäteen mukaan. Jotain jäi kaiketi puuttumaan, koska tilaisuus ei toteutunut. Julkinen keskustelu ei olisi koskaan pahitteeksi, ja sitä kannattaa käydä mieluummin etu- kuin jälkikäteen. Yhteisissä tilaisuuksissa olisi jokaisella halukkaalla mahdollisuus tuoda kantansa esiin ja kortensa kekoon. Lähes jokaisen hankkeen

Eräs tunnettu laulu alkaa noilla sanoilla. Nyt = aika jota parhaillaan elän. Tässä = paikka tällä planeetalla jota tallaan. Elän nyt ja tällä paikalla. Kuolen joskus jollakin paikalla. Ihmettelen, en niin paljon kuin tähtitieteilijä. Mutta minun vähäinen tietonikin riittää ihmettelyyn. Ihmettelen, koska uskoni on niin vähäinen. Kädessäni on kirja, jossa on kuusi ja puoli sivua

Sally Boysen: Maailman älykkäimmät eläimet, Readme.fi 2010. Luomakunnan herralla, ihmisellä olisi paljon opittavaa eläimistä. Eläimet eivät nimittäin ole niin tyhmiä kuin luulemme. Ne pystyvät jopa loogiseen ajatteluun. Kapusiiniapinat käyttävät työkaluja ja osoittavat merkkejä oikeudenmukaisuudesta. Afrikkalaiset harmaapapukaijat pystyvät käyttämään ja ymmärtämään ihmisten kieltä. Santa Cruzin tikkasirkut pystyvät käyttämään tikkuja apunaan, tonkiessaan hyönteisiä ja toukkia puun koloista.

Maija Paavilainen: Pieni kirja vanhenemisen kauneudesta, Kirjapaja 2010. Maija Paavilainen on ollut monessa mukana. Hän on ollut miehensä mukana Lapin perukoilla, kun tämä papin ammattinsa vuoksi sai komennuksen sinne. Joskus on menty Kanadaan ja kas vain, sieltä on löytynyt samanmoisia piirakkatalkoita kuin koti-Suomesta. Auttamisen ajatus yhdistää kanadansuomalaisia. Vielä on pitänyt pistäytyä elelemään Kairossa ja monessa