Eräs tunnettu laulu alkaa noilla sanoilla. Nyt = aika jota parhaillaan elän. Tässä = paikka tällä planeetalla jota tallaan.
Elän nyt ja tällä paikalla. Kuolen joskus jollakin paikalla. Ihmettelen, en niin paljon kuin tähtitieteilijä. Mutta minun vähäinen tietonikin riittää ihmettelyyn. Ihmettelen, koska uskoni on niin vähäinen.
Kädessäni on kirja, jossa on kuusi ja puoli sivua kahdella palstalla Uuden testamentin kohtia, joissa puhutaan uskosta. Puolen sivun verran on kohtia, joissa puhutaan auttamisesta. Markuksen 9. luvun jakeet 14 – 29: – Eräs isä tuo sairaan poikansa Jeesuksen luo. Hän pyytää: ”Jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä.” Jeesus vastasi: ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Lapsen isä huusi ja sanoi: ´Minä uskon; auta minun epäuskoani.´ ” Poika parani. Jeesuksen oppilaat kysyivät vähän myöhemmin (samantekevää varttitunnin päästä vai kahden tuhannen vuoden kuluttua Raamatun äärellä): ”Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?” (sitä sairautta). Tähän Jeesus vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.”
Uskosta puhutaan kuusi ja puoli sivua. Uskosta väitellään. Mikä on oikeaa uskoa ja mikä ei. Karjalaisen palstalla eräs Väinö Hotti neuvoo oikeaa uskoa. Mutta ei se paljo uskosta puhuminen auta. Pitäisikö opetella paasto ja rukous? Pitäisikö suostua ruumiilliseen ja hengelliseen – kokonaisvaltaiseen – elämään? Ruumiillisuus on laadultaan kävelevää, jalkojen vuorotahtista liikettä. Jos siihen liittyy samanaikaisesti rukous, avautuu kirkon ovi, jumalanpalvelus, messu: ”Minä uskon; auta minun epäuskoani.” On tultu ihmettelyn ikkunalle: uskon ja epäuskon maisema avautuu silmille. Ihmettelen silloin ja siinä, kuinka tähti tuikkii, kuin Jumala iskisi silmää. Hymyilen hänelle ja kuulen kirkon laulavan virttä 560: ”On kaikki hallussasi, soi taivas kiitostasi ja koko luomakuntasi. – Nyt ihmettelen tässä, näin, Herra, elämässä lastasi talutat: suot armolahjojasi ja hoidat sanallasi ja joka päivä armahdat.”
Kirjoittaja on rovasti, Värtsilän entinen kirkkoherra
Kiitos isä-Erkki tästä! Oli antoisaa saada samana päivänä hengen ravintoa kahdelta Värtsilän seurakuntaa palvelleelta kirkkoherralta. Tämä sinun hartauskirjoituksesi täällä Värtsissä ja Pauliinan iltahartaus radiossa.