Onko sinua kiusattu?

Marcus Pfister: Pieni kuukorppi, suom. Johanna Förster, Lasten Keskus 2010.

Joskus sadun aihe vaikuttaa pienen pieneltä. Tuntuu kuin tuosta pikkuruisesta tarinan pätkästä ei saisi aikaiseksi satua ollenkaan. Mutta kukapa sen tietää, mihin mittoihin pienikin satu voi kasvaa, kun se saa siivet alleen.

Pieni kuukorppi –satu kertoo korpin poikasesta, joka on syntymästään lähtien pienikasvuinen ja toisten kiusaamisen kohde. Korpin poikasella on kuitenkin sisua ja se harjoittelee lentämistä oikein tarmokkaasti, kunnes on korppiparven paras lentäjä. Nyt luulisi jo kavereita löytyvän. Mutta mitä vielä. Kiusaaminen ei niin vähällä lopu. Nyt siihen on vain tullut lisäksi kateutta hyvää lentäjää kohtaan.

Miten pieni korppi voisi päästä parven jäseneksi? Se kysyy sitä suoraan muilta korpeilta. ”No, lennä ensin kuuhun asti,” ne sanovat. Pieni korppi miettii asiaa ja katselee hopeista kuuta taivaalla. Eräänä iltana se päättää koettaa kuuhun lentämistä. Huonostihan siinä käy. Korppi mätkähtää väsyneenä maahan ja toiset luulevat jo ressukan kuolleen. Mutta pikku korppi virkoaa ja tämän säikähdyksen jälkeen toiset ottavat sen lentokaveriksi. Ilmassa mennään, että siivet vain viuhuvat. Mutta mitä kummaa. Pienelle korpille on ilmaantunut siipeen hopeinen sulka, hopeinen kuin taivaalla möllöttävä kuu.

Pfister on taitava sadunkertoja. Nytkin jutusta löytää aineksia aina kiusaamisen probleemasta lähtien. Moni lapsi tuntee itsensä kiusatuksi, esim. koulussa. Pahinta on, jos ei pääse ryhmän jäseneksi. Joskus kiusaaminen johtuu pienestä koosta, joskus vaikka siitä, että toinen on taitavampi kuin muut, tai ahkerampi.

Ihmislasten kiusaajatkin lopettavat jossakin vaiheessa härnäämisen. Siitäkin satu kertoo omalla tavallaan. Pitää olla sisua. Pitää tulla paremmaksi kuin toiset, kestävämmäksi, ansaita kunnioitus ja hopeinen sulka pyrstöön.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *