Ian McEwan: Polte, suomennos: Juhani Lindholm, Otava 2010. Muistan lukeneeni McEwanin esikoisen, Sementtipuutarha, joka jäi mieleen kauhuefektiensä vuoksi. Siinähän lapset hautasivat vanhempansa sementtiin talon alakertaan ja elivät estottomassa eroottisuudessa, niin sisaruksia kuin olivatkin. McEwan on tarttunut usein aiheisiin, joissa ylitetään…
Kuukausi: helmikuu 2011
Hiiriä ja muita hirveitä
Edellisestä mökillä käynnistä oli vierähtänyt pari viikkoa. Pakkasesta huolimatta – tai juuri siksi – aviomies lähtikin aamulla sinne tekemään ”kiinteistötarkastusta”, kuten hän asian ilmaisi. Lunta oli sadellut käyntimme jälkeen aika reilusti. Viimeisen kilometrin hän oli ihmetellyt runsaita jälkiä, jotka näyttivät…
Nuoruusmuistoja
Värtsilässä pitkään asuneella Mirja Pusalla oli kulttuuriharrastuksia nuoruuden aikana Joensuussa. Hän kertoo oheisista valokuvista, että kaksi ensimmäistä on näytelmästä Rinaldo Rinaldini eli Rosvoliitto tyttölyseoajalta. ”Pusan Mirja oli näytelmässä rosvo. Liekö isältä tarttunut harrastus, sillä hänkin näytteli vapaaopiston ryhmässä aikoinaan”, hän…
Vanhuksille lisätilaa
Johan nyt uutista pukkaa. Tohmajärven vanhustentaloyhdistyksen Marjatta-koti eli Kotipihan saneerauksen toinen vaihe sai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta rahoitusta. Avustusta yhdistys sai 603 000 ja korkotukilainaa 1,15 miljoonaa euroa. Marjatta-koti on uusi nimi kahdelle Kotipihan alueen rivitalolle, joihin saneerataan 19 asuntoa…
Niiralaan panostetaan
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Keti kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti Niiralaan. Se on valittu yhdeksi toiminnan kolmesta pääkohteesta, joihin keskitetään voimavaroja. Päästrategia-alueita (meniköhän tuo nyt oikein) ovat tuotantotoiminnan kehittäminen Puhoksessa ja Niiralassa, Venäjä ja palveluliiketoiminta. Venäjän osalta Keti panostaa asiointikäyntien tehostamiseen ja tavaraliikenteeseen.…
Yhdeksän haudan rivi
Tervehdys täältä Etelä-Suomesta, Riihimäeltä. Olisiko teidän kautta mahdollista saada tietoa ja selvyys mieltäni askarruttavasta asiasta. Eira Varonen kirjoitti Värtsi-lehdessä aiheesta, joka käsitteli paikallisten res. upseerien keräystä Pro-Patria taulun aikaansaamiseksi. Koti-Karjala -lehdessä 9.1.2011 oli juttu Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseerien 70 v. juhlasta. Siinä…
Kirkon muistomerkki
Oli elokuinen sunnuntaiaamu 1992. Viimeistään silloin, kun bussi alkoi heittelehtiä laijasta laitaan tiesimme olevamme vanhan Värtsilän puolella. Tuossa juuri vilahti tuttuakin tutumpi rautatieasema ohitsemme. Suorastaan henkeä pidätellen – kestääkö vai ei – ylitimme jonkun matkan päässä olevan vanhan ja huteron…
Värtsilän lentokentästä
Hilkka Partanen toteaa nähdessään ensimmäisen kotikylämatkansa aikana entisen Värtsilän lentokentän, että se näytti kutistuneen, metsittyneen ja nurmettuneen melkein tunnistamattomaksi. Samaa näkymää minäkin olen useita kertoja katsellut kulkiessamme Inkeenniemelle ja miettinyt, miltä nuo maisemat ovat näyttäneet 1930-luvun alkuvuosina. Henkilökohtaisesti en ole…
Patsaan tarina
Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille. Karjalan Liitolla oli tapana…
Aforismeja enkeleistä
Maija Paavilainen: Enkelipostia, Kirjapaja 2011. Paavilaisen ( s. 1945) suosioon nousseet mietekirjat ovat saaneet taas jatkoa. Paavilainen on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hänen aforistisia piirroksiaan on julkaistu vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 2005 Paavilainen palkittiin Kirkon tiedonvälityspalkinnolla. Paavilainen tuumii, että ihmisten…
Menneen talven lumia
On taas nautittu talvipäivistä pikku pakkasineen. Ulkona liikkumisen kannalta olisi tietysti mukavampaa, jos näinä ihanina talvipäivinä olisi mittari noin miinus kymmenessä Celsiusta. Ulkona liikkuvalle se on vain ja ainoastaan pukeutumiskysymys vielä näissä pakkasissa. Lunta kyllä riittää. Kun poikkeat hankeen ei…
Ystävillä yhteinen sävel
Tämän vanhan kortin välityksellä toivotan hyvää ystävänpäivää kaikille Värtsin ystäville. Korttia ei ole alunperin tarkoitettu ystävänpäiväkortiksi. Siihen aikaan kun kortin sain, ei Suomessa edes tunnettu koko ystävänpäivää. Ystävänpäivä rantautui Suomeen 1980-luvulla ja kalenteriin se on merkitty 1987. Sain muitten korttien…
Kisailun jälkeen
Hyvää ystävänpäivää täältä Luutalahdesta. Ville ja Mikki lepäilemässä kisailun jälkeen. Kovia painieriä pitävät välillä, mutta hyvä kun tulevat juttuun keskenään, niin kuin kuvasta näkyy. Terv. Kalle M. Väänänen sekä toiset karvakorvat Miisu -kissa ja Stella -koira.
Patakukosta ei parane
Perinneruoathan ovat niitä kaikkein parhaimpia ruokia ja sana perinneruoka tarkoittaa yleensä ruokaa, joka ei ihan hetkessä valmistu, mutta on aineksiltaan yksinkertainen. Eli tässä tapauksessa kuten laittajansakin. Eilen laitoin pitkästä aikaa patakukkoa. Laittaisin sitä toki useamminkin, mutta valmistusaineet ovat työn takana.…
Tirehtyör Vaalvorssi
Benedict Zilliacus: Wilhelm Wahlforss, Oy Wärtsilä Ab 1984, 364 s. Parikymmentä ensimmäistä sivua kirjailija vastailee omiin kysymyksiinsä. Näin on syntynyt näppärästi tiivistelmä Wilhelm Wahlforssista (1891-1969), Wärtsilän pelastajasta, legendasta, Vikkelä-Villestä, vuorineuvoksesta. Kansalle hän oli tirehtyör Vaalvorssi. Loppukirja on tavanomaisempaa, elämäkertateokselle tyypillistä…
Rannalla erämaajärven
Kaustan kierros, osa 5 Otamme taas lähtöpisteeksi Kaustajärven ylittävän Varpasalmen sillan, sen jonka palkissa on vuosiluku 1953. Alitamme sillan varsinaisen järven puolelta ja tulemme Varpalammelle, sekin on vielä samaa Kaustajärveä. Pää on muistettava pitää alhaalla, ettei se kolahtaisi sillan rakenteisiin.…
Kylät tarvitsevat toimintaa
Värtsilän monessa vapaaehtoispuuhassa mukana oleva Jussi Raerinne on viime päivinä tuonut esille monia kannatettavia ajatuksia kylätoiminnasta. Eräs niistä oli, että lähikylät ryhtyisivät yhteistoimintaan. Raerinne ei ole ajatuksineen yksin, saman suuntaisia mietteitä on kuulunut muitakin. Yhteistyössä ei tarvitse kaihtaa kuntarajojen yli…
Niiralan kylätoiminnasta
Niiralan kylätoimikunnan lakkauttamisesta lähetettyä juttua ei voitu teknisten ongelmien vuoksi julkaista, joten asiasta tehtiin Uutisalasimessa olleen tekstin perusteella uutinen Värtsiin. Kirjoituksen julkaisemista kokonaan on toivottu, joten tässäpä se tulee. EJ ************************************ Viime sunnuntaina pidettiin Niiralan kylätoimikunnan ainakin toistaiseksi viimeinen vuosikokous…
Lahnankutuun
Osuin Värtsi-lehden sivuille sattumalta, kun etsin verkosta kuvia Värtsilän vanhoista rakennuksista. Kiinnostuin niin kovasti, että luin samalta istumalta kerralla koko tuotannon. Tuli myös mieleeni, että olisi kiva lukea ainakin julkisemmista kohteista täsmähistoriaa, kuten koulut, seurantalot, vartiot, kaupat, pajat. Niiden synty…
Metsän valot
Heti kun talviaurinko pilkahtaa, syntyy metsässä valojen leikki, joka on upeimmillaan aamuisin ja iltaisin. Kaamos alkaa tähän aikaan talvesta olla ohi, valojen ja varjojen värejä näkee yhä useammin. Lumi on nyt pehmyttä höttelöä, se ei kannattele metsässä leveitäkään suksia. Ja…
Ekalle 11
Värtsilän koulun ensimmäiselle luokalle tulee ensi syksynä 11 oppilasta. Tämä ilmenee Tohmajärven sivistyslautakunnan pöytäkirjasta. Tikkalan kouluun tulee vastaavasti ekaluokkalaisia kahdeksan ja Kemieen 20. Lain mukaan opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia.
Torjuttava turvehanke
Vapon suunnitelmat johtaa Konnunsuon turvehankkeen vesiä Jänisjokeen eivät ole tästä maailmasta. Kokemukset turvealueiden vesistöseuraamuksista eivät mairittele. Värtsiläisten kannattaa olla tarkkana tämän hankkeen suhteen. Pahimmillaan seuraukset voivat olla joen kannalta hyvin hankalia, mikä vaikuttaa oleellisesti myös asukkaiden viihtyvyyteen ja koko paikkakunnan…
Sikkerin tie soralle?
Sikkerinvaaran maantie aiotaan muuttaa tänä vuonna soratieksi. Pohjois-Savon ELY-keskus on pyytänyt tästä kunnan lausuntoa. Ympäristölautakunta suhtautuu asiaan myönteisesti. Asia menee vielä kunnanhallitukseen. Soratieksi muuttamista suunnitellaan, koska liikennemäärät eivät edellytä uudelleen päällystämistä. Sikkerinvaaran tiellä on pituutta 2,4 kilometriä. Se yhdistää Selkäkylän…
Kylätoimikunta lakkasi
Niiralan kylätoimikunta on päätetty lakkauttaa. Perusteena oli toiminnan hiipuminen, kertoo Jussi Raerinne. Toimikunnan tilillä olleet sata euroa lahjoitetaan Värtsilän koulun leirikoulutoimintaan. Kylätoimikunta perustettiin 1985. Aktiivisinta toiminta oli 80-luvulla. Viimeksi saatiin talkoovoimin aikaan rantalentopallokenttä Sillankorvan asuntoalueelle vuonna 2004. Raerinteen mukaan Värtsilän…
Turvevesiä Jänisjokeen?
Tohmajärven Konnunsuolle suunnitellun turvetuotantoalueen vesiä harkitaan laskettavaksi Jänisjokeen joko kokonaan tai osittain. Viisi kilometriä Tohmajärven keskustasta luoteeseen Murtoin ja Perävaaran kylien välimaastossa sijaitseva alue kuuluu länsiosaltaan Tohmajärven ja itäosiltaan Jänisjoen valuma-alueeseen. Tuotantoalueeksi on kaavailtu 190 hehtaaria. Alue on valmisteltu turvetuotantoon…
Matkoja Vanhaan Värtsilään
Entisillä kotikunnailla, osa 1 Miltä on tuntunut käydä entisillä kotikunnailla Vanhassa Värtsilässä, kun raja aukeni? Seuraamme lähiviikkojen aikana Värtsissä Hilkka Partasen viittä käyntiä hänen itsensä kertomana. Kirjoitukset on tehty tuoreeltaan matkan päätyttyä. Ensimmäisen kerran Partanen pääsi käymään rajan takana Värtsiläisten…
Maalaislääkärin mietteitä
Tapani Kiminkinen: Maalaislääkärin matkassa, Tammi 2011. Tapani Kiminkinen ( s. 1954) tunnetaan juurevana maalaislääkärinä, joka sanoo asiat kainostelematta, mutta usein huumorilla höystettynä. Joskus Kiminkisen juttelut menevät vähän kornillekin aaltopituudelle. Usein tulevat esille ihmisen luonnolliset tarpeet huumorilla ryyditettyinä. Mutta Kiminkisellä on…
Tietokone juttukaverina
Tuli hieman ongelmia tämän laajakaistan kanssa. Jostain kumman syystä yhteys on viime syksystä alkaen pätkinyt ja katkeillut, varsinkin iltapäivisin ja iltaisin. Ensi alkuun ajatus oli, että modeemissa on kaistat ohjautuneet väärille urille, mutta alan asiantuntija Kemiessä lausui tuomion, että kunnossa…
Juurilla
Marraskuun lopulla esiteltiin Värtsissä Liisa Lehdon toimittama kirja ”Kaipaus Karjalaan”. Teoksessa kerrottiin kotiseutumatkoista, joita siivitti erityisesti Niiralan raja-aseman käyttööotto 1990-luvun alussa. Lähipäivinä alkaa Hilkka Partasen viisiosainen kirjoitussarja, jossa hän kertoo vaikutelmistaan päästyään ensi kertoja sotien jälkeen käymään Vanhassa Värtsilässä. Ensimmäinen…
Asemakaava valmiina
Värtsilän valtuusto hyväksyi 26.4.1926 taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan, jonka Kuopion läänin maaherra oli jo aiemmin siunannut. Kaavaa oli tarkoitus noudattaa toukokuun alusta alkaen. Jostain syystä näin ei tapahtunut, kertovat rakentamista läheltä seuranneet. Monilla entisillä värtsiläisillä on ollut vaikeuksia tulkita, miten asemakaava…