Värtsilän lentokentästä

Lentokenttää rakennetaan.

Hilkka Partanen toteaa nähdessään ensimmäisen kotikylämatkansa aikana entisen Värtsilän lentokentän, että se näytti kutistuneen, metsittyneen ja nurmettuneen melkein tunnistamattomaksi. Samaa näkymää minäkin olen useita kertoja katsellut kulkiessamme Inkeenniemelle ja miettinyt, miltä nuo maisemat ovat näyttäneet 1930-luvun alkuvuosina. Henkilökohtaisesti en ole nähnyt lentokenttää toimintakuntoisena, mutta sen sijaan muistan ja osittain näin sieltä tapahtuneen toiminnan sotavuosina.

Mielenkiintoni kohdistuukin lähinnä kentän rakennusvaiheeseen ja siihen, kuka kentän rakennutti ja minä vuosina. Minulla on lapsuuden kodistani perintönä valokuva, jossa joukko kotikyläni miehiä, mukana myös isäni, on lapiomiehinä rakentamassa Värtsilän lentokenttää. Kuvausvuotta en tiedä tarkasti, mutta se on 1930-luvun alkupuolelta. Olen yrittänyt etsiä kentästä tietoja kaikesta mahdollisesta vanhaa Värtsilää koskevasta aineistosta, mutta turhaan. Kentän rakentaminen on aikanaan ollut erittäin suuri työkohde ja varmasti myös monessa suhteessa merkityksellinen Värtsilän kunnalle, joten tuntuu hiukan oudolta, ettei enempää tietoja löytynyt. Värtsilän pitäjäyhdistyksenkin kotisivuilla historiaa koskevassa kohdassa on vain maininta, että kylän keskustassa oli lentokenttä. Karjalan Lennoston historiasta olen saanut kenttää koskevat lentotekniset ja ympäristön maastoa kuvaavat tiedot.

Tiedämme, että 1930-luvun alkuvuosina Suomeakin koetteli ankara lamakausi, joten voisi olettaa kentän rakentamisen tapahtuneen ainakin osittain yhteiskunnan kustantamana työttömyystyönä, mutta kumpi tässä tapauksessa olisi ollut teettäjänä, kunta vai valtio? Toisaalta ajankohta huomioon ottaen kenttää tuskin oli rakennettu yleistä lentoliikennettä varten. 1930-luvulla ryhdyttiin vahvistamaan myös puolustuslaitosta, jolle saatiin tuolloin perushankintaohjelmat. Lentokentän rakentaminen puolustuslaitoksen tarpeita varten perushankintaohjelmaan myönnetyillä varoilla tuntuu luontevimmalta vaihtoehdolta.

Olkoonpa rakennuttaja kunta tai puolustuslaitos, niin hankkeeseen liittyy monia kiinnostavia kysymyksiä.

Miten kentän vaatima maa-alue hankittiin, vapaaehtoisella kaupalla vai pakkolunastuksella? Oliko luovuttajana kunta, seurakunta, Wärtsilä-yhtymä vai yksityiset maanomistajat? Olivatko luovuttajat tyytyväisiä saamaansa korvaukseen? Kun otetaan huomioon tuon ajan maanrakennustekniikan taso, niin on selvää, että ihmistyövoimaa, ja todennäköisesti myös hevostyövoimaa, tarvittiin runsaasti. Kuten valokuva todistaa, töissä oli myös vieraspaikkakuntalaisia. Oliko tuolloin järjestetty työmaaruokailua, vai olivatko työntekijät pelkästään omien eväittensä varassa? Myöskään liikenneolosuhteissa ei ollut kehumista, joten esimerkiksi kotikyläni miehille päivittäiset työmatkat sekä fyysisesti että ajallisesti olivat erittäin rasittavia, ellei heille ollut järjestetty työmaamajoitusta. Olin tuohon aikaan vain muutaman vuoden ikäinen, joten henkilökohtaisesti en pysty silloisia tapahtumia muistamaan. Myöhempinä vuosina rakennusaikaiset ongelmat eivät tulleet mieleen, joten keskustelu näistä asioista jäi isäni kanssa käymättä. Kun muutama vuosi sitten skannasin vanhoja valokuvia pitäjäseurani kotisivuille, tuo esille tullut kuva herätti mielessäni edellä esittämäni mietteet.

Pystyneekö kukaan vastauksia antamaan tai muutoin kertomaan tuon kentän historiasta?

Unto Kortelainen

PS. Värtsin arkistoista löytyi pari kuvaa lisää samasta aiheesta, laitetaanpa nekin näkösälle. EJ

Share

2 comments for “Värtsilän lentokentästä

  1. Värtsilän Keskikoulun aloittaessa talviasodan ja välirauhan lälkeen vuonna 1943 uudelleen toimintansa, vei eräs opettajista meidät viidennen luokan poijat tutustumaan lentokenttään. Hautausmaan portin kohdalla seisoi Bristol Blenheim pommikone. Pääsimme siihenkin tutustumaan aina ohjaajan ”pukille” saakka. Sekös oli meistä pojista poikaa ja teki ainakin minusta ikuisen Suomen ilmavoimien ystävän.

  2. Muistikuva heinäkuulta 1944: Lentokentän viereisellä
    hautausmaalla oli setäni siunaustilaiuus. Olin kolmevuotias
    mutta mieleeni on jäänyt lähtemättömästi hautausmaan
    muistokivet ja sotilaslentokentältä jatkuvasti nousevat
    ja laskeutuvat lentokoneet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *