Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kun ollaan tässä päivässä, niin on pakko palata eiliseen ja vähän pitemmällekin. Ajatukset alkavat seurata Värtsilän kehitystä 80 -luvulta eteenpäin tähän päivään. Sodan jälkeen kunta oli maatalousvaltainen pitäjä, kun taas ennen sotaa oli teollisuus merkittävässä asemassa talouden ylläpitäjänä.

Rajanylityspaikka oli tärkeä. Jutun kuvat EJ

Pienteollisuus oli 80 -luvulla saanut merkittävää jalansijaa myös Pohjois-Karjalassa monen kunnan alueella. Sen työllistävä vaikutus näkyi kunnissa verotuloina ja tasapainotti taloutta. Niinä vuosina odotettiin rajan aukeamista kuin kuuta taivaalta. Niiralassa raja avautui perestroikan myötä henkilöliikenteelle 1989.

Kunnassakin alkoivat ajatukset käydä siihen suuntaan, että pyrittiin saamaan rahallista hyötyä. Uusien työpaikkojen myötä toivottiin vireyttä koko kunnan alueelle. Miten siinä onnistuttiin? Ei ainakaan kovin hyvin. Asukasmäärä ei kasvanut, sillä työssä käytiin suurimmaksi osaksi muiden kuntien alueelta.

Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka avattiin 1.12.1995. Tällöinkin oli monella, niin myös kunnalla, toiveita talouselämän vilkastumisesta. Jopa paluumuuttajia uskottiin saatavan veronmaksajiksi.

Asukasluku oli 878 vuonna 1989 ja 1990 vastaavasti 853. Kylien kohtalo oli jo sinetöity melko pitkälle: kaikki palvelut oli loppuneet, koulut lakanneet jne. Mutta toiminnan elpymiseen kirkonkylällä oli hyviä toiveita.

Niiralaan saatiin työpaikkoja.

Työpaikat lisääntyivät jonkin verran Tohmajärvellä. Kauttakulku toi kauppojen kassaan lisätuloja, mutta teollisten työpaikkojen määrä ei merkittävästi lisääntynyt. Monen muun kunnan alueella tapahtui merkittäviä muutoksia tällä sektorilla. Yhteiskunnan rahaakin oli saatavina noina vuosikymmeninä tänne.

Oltiinkohan oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Asukasluku oli vuonna 2001 laskenut Värtsilässä 681:een ja vuonna 2002 se oli 636. Maatalous oli tehokasta ja tilat olivat keskikooltaan Pohjois-Karjalan suurimmat. Nuoria viljelijöitä oli mukava määrä. Muut uhkat tulivat kuitenkin eteen, esimerkiksi valtionosuusuudistuksen ja yhteisöverouudistuksen myötä. Kun työpaikkojen kehitys ei ollut myötämäessä, oli varmasti etsittävä vaihtoehtoja. Mainittakoon, että yksi teollinen työpaikka tuo keskimäärin kolme muuta.

Värtsilässä on vahva maatalous.

Kun viisasten kiveä ei löytynyt, oli aika miettiä kuntaliitoksen mahdollisuutta. Neuvottelut Tohmajärven kanssa johtivat siihen, että Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen 2005 alusta. Oliko tämä ratkaisu oikea? Onko Värtsilää hellitty? Jokainen värtsiläinen miettii sitä tykönänsä.

Nyt entinen kirkonkylä on tavallinen kylä Tohmajärven alueella, tietysti taajaväkisempi kuin pienet kylät. Toivon mukaan kylien elinvoimaisuus säilyy, eikä tästä ainakaan enää huonone.

Kunnan johtamistapaan toivoisi parannusta. Ennen kuultiin eri osapuolia, neuvoteltiin ja asioista syntyi kompromissi. Joskus äänestettiinkin, ja sen jälkeen pulinat pois.

Olen Joensuusta käsin seurannut entisen kotikuntani asioita. Viime aikoina olen huomannut, että Värtsilän asiat ovat alkaneet kiinnostaa myös oman kylän väkeä entistä enemmän. Kiitos tästä tälle nykyajalle ja sähköiselle tiedonvälitykselle. Pitäjäyhdistyksen ja Värtsin nettisivut ovat avanneet mahdollisuuden mielipiteitten vaihtoon melko vapaasti.

Sanomalehtiä tarvitaan edelleen kertomaan paikkakunnan asioita. Ei kaikilla ole näitä nettiyhteyksiä. Itse olen innokas lukija. Eri päivälehdissäkin samat asiat on kerrottu vähän eri lailla riippuen siitä, millä alueella lehti ilmestyy. Uutisalasin on ihan hyvä väline seurata paikkakunnan asioita. Tilaajamäärät ovat tietysti pienet kuten resurssitkin.

Lehdet ja toimittajat ovat erilaisia. Niin olemme me Värtsiin kirjoittajatkin. Siinä on kotiseutumme rikkaus.

Kirjoitteli Ilmari

Share

10 comments for “Onko Värtsilää hellitty?

  1. Värtsilääkö hellitty ?
    Siitä on jo vuosia kun siskojeni kanssa kävimme vanhassa Värtsilässä .
    Näky oli surkea.
    Mitään ei oltu tehty, kaikki oli romahtanut,lehmän lanta vain haisi joka paikassa.
    Tietysti siellä asuvilla ei ole varaa kunnostaa edes omaa asuntoaan.
    Minua vihastutti kun menin kaupantapaiseen ja lehmät menivät kaupan ovelle ,joku mies alkoi niitä potkimaan ulos.
    Jolloin huusin sille , älä potki eläintä!
    Kurjaa kerta kaikkiaan !
    Luonto oli kaunista ja rehevää .
    Jos siellä rakennettaisiin uusia taloja niille jotka asuvat siellä
    se varmaan helpottaisi heitä .
    Olisikohan Värtsilä luhistunut noin paljon jos olisimme saaneet olla siellä?
    Metsät kaadetaan pois , voisihan niillä tuloilla rakentaa uutta.
    Johto päissä on vain rikastumisen tahto, ei kenenkään hyvinvointi.
    Maila vain tuumailee

  2. Minä vain tuumailen, että Maila käynyt rajan takaisessa Värtsilässä?

  3. Kiitos vastauksestasi Tuula.
    Käynnistäni vanhassa Vätsilässä olen kirjoittanut Karjalaiseen
    lehteen, matkakertomuksen jo monta vuotta sitten .
    Se on Värtsilän kirjastossakin tietääkseni, kun sain sieltä vastauksen .
    Hyvää kevättä Vätrsiläiset !
    Maila

  4. Kirjoittamani juttu Värtsissä 30.03.2011 palautti mieleeni
    että kun vaalit on käyty ja Värtsilän alueelle on saatu
    uudet valtuutetutut Marita ja Markus onittelut heille. Sitä
    myöten heidän mahdollisuudet toimia Niiralan ja Kyliemme hyväksi
    ovat paremmat kun aikaisemmin kun oli vain yksi valtuutettu.
    Kaunis toivomukseni olisi,että kirjoittelisitte muutaman sanan aikaajoin Värtsin sivuille olis meillä lukijoillakin mahdollista
    seurata entisen kotikuntamme asioita sillä monella on muitakin
    siteitä sinne päin kuin mukavia ja vähän ikävämpiä muistoja.

  5. Onnittelut Maritalle ja Markukselle myös minulta! Toivon samaa kuin Ilmari. Yksi ehdotus toimintaanne: – Sopivin ajoin info kylätalolla olisi – Värtsin lisäksi – paikallaan. Siellä voisivat värtsiläiset myös kertoa toiveitaan ja mielipiteitään. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka ottaisitte jonkun/joitakin muitakin mukaanne.

    Ierikka

  6. Kuntavaalit 2012 on nyt siis käyty ja viimeistään uudenvuodenyönä alkaa vaalilupausten lunastamisen aika. Näitä vaalejahan hehkutettiin valtakunnallisesti ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin syistä, jotka kaikki tiedämme. Tohmajärvelläkin tämä innokkuus oli jotenkin aistittavissa. Itse en olisi uskonut millään, että ehdokkaita löytyy yli 70. Minuakin kyseltiin pariin eri leiriin, mutta katsoin yhdistyspohjaisten luottamustoimien hoitamisen kannalta viisaammaksi kieltäytyä. Äänestämässä toki kävin.

    Olen tyytyväinen vaalin tulokseen kokonaisuudessaan. Toimivan demokratian kannalta olen erityisen tyytyväinen siihen, että mikään puolue ei saanut yksinkertaista enemmistöä. Voimasuhteet ovat varsin tasaiset. Pienemmille ryhmillekin kuuluu nyt ilman muuta yhteinen hallituspaikka, jakakoot sen itse niin kuin haluavat.

    Värtsilästähän oli kolme ehdokasta, joista siis mainitut Marita ja Markus menivät läpi. Veteraanipoliitikko Oiva jäi varasijalle, mutta hän lienee käytettävissä muihin tehtäviin. Toivon ja suorastaan vaadin, että niin Värtsilän valtuutetut kuin kaikki muutkin näkevät asian niin tärkeänä, että he oikeasti omistautuvat ja sitoutuvat valtuustotyöskentelyyn tinkimällä tarvittaessa kaikesta muusta. Tuoli ei saa olla tyhjä; erityisesti tämä korostuu kunnanhallitukseen valittavilla, joilla on henkilökohtainen varajäsen. Tieto mahdollisesta esteestä täytyy kulkea ja varajäsen täytyy silloin tavoittaa. Tiedän mistä puhun ja mitä kaikkea tämä sitoutuminen vaatii; olinhan mm. yhden vaalikauden Värtsilän kunnanhallituksessa. Istuin tällä nelivuotiskaudella noin sata varsinaista kokousta ja kaikki muut pippalot järjestelytoimikuntineen kaikkineen vielä sen päälle. Joskus tuli tietenkin ylivoimainen este, jolloin varajäsen piti kutsua paikalle, mutta tämäkin onnistui niin hyvin, että vain yhden kerran tuoli oli tyhjä – kesälomareissu sattui meille molemmille samaan aikaan!

  7. Kiitoksia onnitteluista! Olen tietoisesti ollut tämän vaalisyksyn poissa täältä Värtsin sivuilta, jotta Värtsin puolueettomuus ei vaarantuisi tai että minä olisin sitä vaarantamassa. Värtsissä käytävää keskustelua olen seurannut ja ainakin Kaustajärven tienviitat aion sopivassa tilaisuudessa nostaa esiin.
    Onnittelen myös Maritaa ja erityisesti Oivaa, hänen pitkäaikaisesta kokemuksestaan kunnan asioissa on varmasti hyötyä koko kunnalle.
    Erkki Lintusen ajatus infosta kylätalolla on hyvä. Itsekin olen ajatellut, että säännöllisesti olisin tavattavissa vaikkapa kylätalolla, jos sieltä tilaa löytyy, esim. kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Parhaiten tavoittaa puhelimella 0500-914263 tai sähköpostilla markus.kontiainen@pp.inet.fi. Kannattaa myös vilkaista silloin tällöin kotisivuani http://www.markuskontiainen.fi, jota kautta myös viestien pitäisi kulkea. Pidetään yhteyttä ja rakentavassa hengessä kehitetään Värtsilää ja koko Tohmajärven kunnaksi, jossa on hyvä elää – niin muksujen kuin mummojen sekä vunukoiden että vaarien.

  8. Emmekö voisi jo ajatella, että olemme nyt jo tohmajärveläisiä, koska liittyminenkin on jo tapahtunut.
    Yhdessä eteenpäin!
    Mirja Pusa

  9. Mirja, käsittet ja nimitykset ovat muuttuneet ja muuttuvat. On Tohmajärven kunta ja Värtsilän pitäjä. Viime mainittu tuo makua elämään, niinkuin jälkiruoka aterialla. Tässä jälkiruuassa on sitten rusinoita: Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Niirala, Selkäkylä, Tervavaara, Pykälävaara… Lisäisimpä vielä: Kaurila, Saario (?) On ilo tavata myös Saarivaaran iloista nuorta paria, Anjaa ja Alpoa, värtsiläisten riennoissa, ja toivottavasti hekin iloitsevat meistä tsasounan ja nuorisoseuran talon tapahtumissa.

    Ierikka

  10. Erkille taputuksia viimeisestä kommentista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *