Karoliina Arvilommi lahjoitti Värtsilän vielä ristimättömälle kylätalolle taideteoksensa tupaantuliaislahjaksi. Millaisesta taiteilijasta on kyse, selviää täältä ja täältä. Aivan varmasti osaamme arvostaa Karoliinan lahjoitusta. Hänen töitään on mm. Helsingin Designmuseon ja Salon taidemuseon kokoelmissa, Peijaksen sairaalassa, Espoon kaupunginkirjastossa, Suomen käsityömuseossa Jyväskylässä ja Suomen Rakennusteollisuusliiton pääkonttorissa.
Pitäjäyhdistys on perustanut kylätalotoimikunnan organisoimaan yhteisten tilojen käynnistysvaihetta. Toimikunnassa ovat Matti Jaatinen, Raimo Tiittanen, Jouko Jääskeläinen, Marjaana Aarnio ja Eira Varonen. Yhdistyksen kevätkokouksessa perjantaina oli esillä myös pihapiirin ja alueen kokonaisuus ja sen kehittäminen. Pihapiiriin kuuluvat mm. navetta, jossa kesäteatteri toimii, viljamakasiini, renkitalo ja myllymuseo. Monesti jo ennen syntymäänsä kastettu kylätalo tulee saamaan arvoisensa nimen.
Tohmajärven kehittämispomo Liisa Laasonen ja Värtsilän kyläpäällikkö Raimo Tiittanen puristivat kättä kylätalosopimuksesta, joka allekirjoitettiin 24.3. Taustalla värtsiläisen taiteilijan Karoliina Arvilommin teos. Kuva Eira Varonen.
Yhdistysten ja seurojen kannattaa suunnata tiedotustaan myös ulospäin. Muutoin saa helposti sisäänlämpiävän salaseuran maineen. Ilahduttavaa on, että esimerkiksi Värtsilän pitäjäyhdistys, joka on keskeinen toimija paikkakunnalla, on nimennyt peräti kaksi hallituksen henkilöä tiedottajiksi. Oletettavasti erilainen media kohta hukkuu tiedotteisiin ja kutsuihin tulla jutuntekoon. Värtsilän etu nimittäin on, mitä useampi toimittaja ja kuvaaja täällä pyörii. Eikä tiedotteita
Vanha tarina variksen valasta meni jotenkin tähän malliin: Sanoipa varis lammikon sammakolle. – Nousehan kuomaseni haastelemaan kanssani mukavia! – En uskalla. Sinä raappaat. – En raappaa. Sen vannon kautta kiven ja kannon. Sammakko uskoi ja pomppasi maalle ja heti varis raappasi. Variksen kurkussa sammakko vielä huuteli. – Missä vala? Missä vala? – Vala vatsassa, vastasi
Pellon pientareelta, osa 4. Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan. Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä Osakeyhtiön Pietarsaaren konepajalla. Niittokone on John Deering ja puimakone oli merkiltään Teijon-Paavo. Liiterin ulkoseinään naulatut
Osa 2 Navetta- ja liiterirakennuksen Jänisjoen puoleisessa päässä on vanha aitta, joka ennen oli pihan vastakkaisella reunalla sijainneen rakennuksen, myöskin joen puoleisessa päässä, Irtolan kaupan jatkeena. Aitta on rakennettu v. 1777, samana vuonna kuin körttijohtaja Paavo Ruotsalainen syntyi Pielavedellä, yhdessä värtsiläisten evakkopitäjässä, joka oli tuttu myös presidentti Urho Kekkoselle. Mainittakoon vielä sota-ajalta, että Lintulassa viivähti
