Arkista aherrusta

Pellon pientareelta, osa 4.

Puintia Kaustajärvellä 1930-luvulla.

Perunannostoa 1930-luvulla.

Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan.

Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä Osakeyhtiön Pietarsaaren konepajalla. Niittokone on John Deering ja puimakone oli merkiltään Teijon-Paavo. Liiterin ulkoseinään naulatut viikatteenterät ja aitan seinustan kärrinpyörät, kaikki ne kertovat omaa tarinaansa ajalta, jolloin ne olivat tärkeä osa jokapäiväistä elämää.

Murasen aurinko

Saarivaara ja Kenraalinkylä ovat Kaustajärven naapurikyliä. Minusta kuulosti hauskalta, kun kuuta sanottiin Murasen auringoksi. Luulin nimityksen johtuvan siitä, kun kuu näytti iltaisin kohoavan taivaalle Saarivaarasta päin. Myöhemmin minulle selvisi, että nimitys tulikin siitä, kun Muraset olivat niin työteliäitä, että jatkoivat työskentelyään, mm rahtiajoa, kuutamon valossa.

Kierrä minut, älä kiroa

Vaikka työ on ollut raskasta, vanhoista valokuvista voi päätellä, että taloissa on usein ollut runsaasti tekijöitä omasta takaa. Silti on varmasti ollut vaikeaa kiertää kivet kiroamatta. Mieheni onkin ihmetellyt, mikä on saanut hänen esi-isänsä lähtemään 1800-luvun loppupuolella Järventauksen sileiltä pelloilta Kaustajärven kivikoihin. Raskaan raadannan ohessa sattui kuitenkin hauskojakin tapauksia, jotka ovat jääneet elämään, ja joista voi kertoilla vuosikymmeniä myöhemminkin.

Suu säkkiä myöten

”Kyllä miulle jäi niin lähtemättömät muistot jiämättömmään päivään”, huokaili eräs nainen vuosikymmeniä myöhemmin. Oli ollut ”tyttöpiänä” ollessaan pitelemässä säkinsuuta, kun naapurin nuori isäntä mätti jyviä säkkiin myllyreissulle lähtiessään.

Mieheni oli hieman toisellakymmenellä, kun hän jostain syystä joutui käymään yksin Saarivaaran myllyssä. Mylläri ei sattunut olemaan kotona, ja niinpä myllärin Anna-emäntä oli apuna, kun olivat yhdessä retuuttaneet painavat jyväsäkit hevosreestä sisälle myllyyn.

Heinää kaatuu

Heinätöissä.

Kaustajärven kylällä kierteli polkupyörällä nuori yl’oppilas olympiakesänä 1952. Ylioppilaaksi hänet tiedettiin, koska hänellä oli päässään ylioppilaslakki. Hän kauppasi Käytöksen kultaista kirjaa. Tottakai sellainen piti hankkia koulussa veistotunnilla tehtyä seinähyllyä koristamaan.

Heinätyöt olivat edenneet jo loppusuoralle, kun ylioppilas ajeli toistamiseen pitkin kujosia ruskea kirjasalkku pyöränsarvissa keikkuen. Mieheni oli tuolloin vielä pikkupoika, ja hänelle oli tullut tappipoikana ollessaan isompi hätä, mutta puuhuuskaan oli liian pitkä matka. Koska hätä ei lue lakia, hän oli kiivennyt risuaidalle asioimaan. Olipa poika meinannut pudota aidalta, kun selän takaa oli kuulunut kirja-asiamiehen ääni: ”Täällä vaan heinää kaatuu!” Samalla oli kaivanut salkustaan tilatun kirjan.

Päretalkoot

Yksi syy siihen, että emännät aloittivat leivinuunin lämmityksen, piirakanpaiston sekä muut leipomukset jo aikaisin aamulla kesäaikaan oli se, että pelättiin kipinöiden lentävän piisistä helposti syttyville, jo hieman sammaloituneille pärekatoille.

Kattoja piti uusia aika-ajoin, ja sehän oli mitä sopivinta työtä talkoilla tehtäväksi. Siinä sopi kilpailla Nopeimman Naulaajan tittelistäkin. Erään kerran oli meinannut sattua suurempi vahinko: pärehöylän kampiakseli katkesi ja suuri hihnapyörä lensi pyöriessään pitkälle pusikkoon. Onneksi kukaan ei sattunut lentoreitille.

Seuraavassa jaksossa pelastan kissan jäteöljyastiasta ja kytistelen käärmeitä.

Tellervo

2 comments for “Arkista aherrusta

  1. Kiitos Tellervo.Tarinasi ovat aivan mahtavia. On hyvä että vanhat ajat ovat vielä eräiden muistissa ja että ne vieläpä osataan kirjoittaa niin elävästi meidän toistenkin luettaviksi. Tervehtien ja jatkokertomuksia odottaen Ulla

  2. On ilo lukea näitä menneen maailman muisteloita. Kiitos Tellervo!

    Muistan niin Kiihtelysvaarasta kuin Tohmajärveltäkin, että puinti näillä menneen maailman vehkeillä tehtiin kylillä useimmiten talkoilla. Samoin perunannosto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *