Värtsilän kunnan hoitokunta toimi talvisodan evakkoaikaan Pielavedellä. Kuvasta löytynevät ainakin Eero Siitonen, Lauri Antila, Yrjö Partanen ja J. Yrjölä. Jatkosodan evakkovaiheessa hoitokunta oli Nurmossa.
Moskovan rauhassa 13.3.1940 Värtsilä luovutettiin Neuvostoliitolle. Siviiliväestö evakuoitiin Virroille. Heinäkuun 10. päivänä 1941 alkoi jatkosota, jolloin Värtsilä vallattiin takaisin. Sinne palanneet asukkaat kohtasivat tuhotun kylän, jota alkoivat jälleenrakentaa.
Jatkosodan jälkeen Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944. Suuri osa taajaväkisestä yhdyskunnasta oli tuolloin raunioina. Asukkaiden evakuointi oli aloitettu jo aiemmin. Tohmajärvelle oli värtsiläisiä sijoitettu noin 1 200, josta Uuteen-Värtsilään 125. Satoja siirrettiin muualle Suomeen.
Vuoden 1944 seurakuntakertomuksen mukaan värtsiläisiä oli Nurmossa evakossa 692, Kyyjärvellä 192, Karstulassa 269, Pielavedellä 280, Pyhäselässä 200, Kiihtelysvaarassa 112, Siilinjärvellä 69, Helsingissä noin 100, Taalintehtaalla 42, Alajärvellä 32 ja Vaasassa 30.
Värtsissä alkaa lähipäivinä viiden jutun sarja evakkoasioista. Lissu Kaivolehto on bongannut Joensuun maakunta-arkistosta aiheeseen liittyvää aineistoa. Hilkka Partanen puolestaan on aikoinaan kirjannut edesmenneen ystävänsä muistelmia evakkoajoista.
Hyvä !
Varmaan on monella muistelemista.
Kuinka pitkä kertomus saa olla ?
Kuinka monta arkkia?
Sivumäärä.
Maila kyselee
Maila Tsupukka,
pituutta ei ole kovin tarkkaan määritelty, mutta lyhyemmät ovat netissä mukavampia lukea. Pitemmät voidaan julkaista useammassa osassa. Tällaisia muisteluksia niin evakko- kuin muistakin aiheista voi lähettää Värtsin sähköpostiin, jonka osoite löytyy Värtsin yhteystiedoista. Samaan paikkaan voi lähettää aiheeseen liittyviä kuvia liitetiedostoina.
Näyttääkin olevan tänään, 13.3. talvisodan päättymispäivä.
kiva!