Sota ja rauha

Kuva rautatehtaasta ennen sotia.

Sotaa seuranneista vuosista Neuvosto-Värtsilässä on tiedetty melko vähän tai ainakin niistä kuulee harvoin puhuttavan. Erään nettisivuston mukaan rautatehtaalle perustettiin 7. elokuuta 1946 pakkotyöleiri. Tehtaan tuotannossa toimi 2 300 vankia.

Tehtaan toiminta sodan jälkeen alkoi lähteen mukaan 14. helmikuuta 1947. Pakkotyöleiri lakkautettiin 29. huhtikuuta 1953. Raudan sulattaminen martinuuneissa lakkautettiin pian kannattamattomana, ja tehdas keskittyi rautalangan tuotantoon.

Asukkaiden kerrotaan alkaneen saada Värtsilän menneisyydestä tietoja vasta 1990-luvulla. Aiemmin se oli kylä, joka ”vapautettiin suomalaisilta”. Sotien jälkeen sinne siirrettiin väkeä muualta, esimerkiksi valkovenäläisiä.

Rautatehdas toimii tiettävästi edelleen. Sen vanhassa osassa oli tulipalo joulukuun 18. päivänä vuonna 2004.

Sodan vuosista samainen sivusto tietää, että ennen vuosien 1939-40 talvisotaa Värtsilässä oli yhdeksän Blackburn Ripon –vesilentokonetta. Ilmojen kylmetessä niitten kellukkeet vaihdettiin suksiin. Neuvostoliittolaiset koneet pommittivat Värtsilää usein, minkä takia sinne siirrettiin 24. joulukuuta 1939 Fokker –hävittäjälaivue.

Vuonna 1941 aktiiviset sotatoimet Värtsilän tienoilla alkoivat 10. heinäkuuta. Neuvostoliiton puolella oli vastassa 367. tarkka-ampujarykmentti, joka kuului 71. tarkka-ampujadivisioonaan. Divisioonankomentajana oli eversti Vasili Fjodorov, rykmentin komentajana majuri F. Litvinov.

Suomen puolelta suunnalla Soanlahti-Suistamo hyökkäsi VI armeijakunnan 11. jalkaväkidivisioona. Armeijakunnan komentajana oli kenraalimajuri Paavo Talvela ja divisioonankomentajana eversti Kaarlo Heiskanen.

Sotatoimien ensimmäisenä päivänä tarkka-ampujarykmentti jätti Värtsilän ja perääntyi kaakkoissuunnassa. Heinäkuun 18. päivänä 1941 Värtsilän asemalle saapui marsalkka Mannerheim. Hän tervehti eteneviä joukkoja ja neuvotteli hyökkäävien osastojen komentajien kanssa. Värtsilän lentokentällä oli pommittajakoneiden tukikohta.

Alakuvassa olevasta Brewsteristä enemmän täällä.

Värtsiläinen lentäjä Lauri Nissinen ja Brewster no 384.

Share

2 comments for “Sota ja rauha

  1. Jatkosodan alussa Värtsilän valtauksen suoritti varsinaisesti 11.D:aan kuuluneen JR29:n III pataljoona. Rykmentti oli perustettu Kokkolan ympäristössä ja sitä komensi evl Paavo Susitaival. III pataljoonan komentajana toimi ratsumestari (kapt) N Eerola. Muistelmateoksessaan ”Rykmentti taistelee” evl Susitaival kertoo rykmenttinsä vaiheista ja mm Värtsilän kylän valtauksesta. Kirja on lainattavissa kirjastoista ja otteita kirjasta on nähtävissä myös itselläni Sinilinnussa. Samoinkuin valokuvia siltä ajalta.
    Ennen sodan alkua rykmentti eri vaiheiden jälkeen sijoitetiin pariksi vuorokaudeksi Patsolan pohjoispuoliseen maastoon, mistä se siirrettiin pioneerien rakentamia polku-uria pitkin Kenraalikylän alueelle. Näiltä ajoilta on vieläkin maastossa jälkiä havaittavissa.
    Varsinaisen hyökkäyksensä rykmentti aloitti Kaustajärven molemmin puolin painopisteen ollessa pohjoispuolella.
    Värtsilän valtaukseen osallistui omalta osaltaan myös nykyisen Värtsilän alueelle sijoittu 7.D:aan kuulunut Osasto Korvenheimo, jonka tykistö mm tuki JR 29:n taistelua. Tykistön tulenjohtopaikan kaivannot on vieläkin nähtävissä Selänteen tien varressa mäen korkeimmalla kohdalla männikön reunassa.

    Historiaa harrastava Raimo Tiittanen

  2. Tiittasen mainitsema everstiluutnantti Susitaipaleen muistelmateos Rykmentti taistelee löytyy myös allekirjoittaneelta ja on tietenkin tarvittaessa lainattavissa. Ostin kyseisen kirjan tänä talvena ja olen nyt lukenut sitä n. 150 sivua eli yli puolivälin. Kirja on mielenkiintoinen varsin seikkaperäinen kuvaus, joka on luettava ns. ”ajatuksen kanssa” ilman kiirettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *