Vuosilukuja Arppen Pihassa

Arppen Piha. Kuva EJ

Kylätaloa ja sen pihapiiriä koskevien päätösten taustaksi pyöreitä vuosia Värtsilän menneisyydestä, jotta olisi tulevaisuutta, ja aineksia tapahtumien suunnitteluun.

Tasavuosia Värtsilän historiassa:

175 v. Pastori Gustaf Löfgrenin saha siirtyi Nils Ludvig Arppelle v.1836

160 v. Arppe aloitti rautatehtaan toiminnan v. 1851

150 v. Nils Ludvig Arppe kuoli 9.12.1861

120 v. Wilhelm Wahlfors syntyi 25.6.1891

80 v. Rautatehdas oli 1920-luvun alussa konkurssin partaalla. Toimitusjohtajaksi valittu diplomi-insinööri Wilhelm Wahlfors suostutteli työväestön tilapäiseen 25 % palkan-alennukseen v. 1931. Yhtiö pelastui ja vietti 100-vuotisjuhlaa 12.4.1934 tasavallan presidentti Svinhufvudin läsnä ollessa.

70 v. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle menetetty Värtsilän keskusta valloitettiin takaisin heinäkuussa 1941. Värtsiläiset palasivat evakosta ja alkoivat rakentaa tuhoutuneita kotejaan.

Wilhelm Wahlfors sai v. 1941vuorineuvoksen arvonimen, mutta ei jäänyt laakereille lepäämään. Hänestä tuli jatkosodan jälkeen sotakorvausten suorittamisen keulakuva yhtiön samalla kasvaessa maailmanmaineeseen. – Tynkä-Värtsilää hän muisti eri tavoin vierailuillaan ja yhtiön antamin avustuksin. Erityisesti seurakunta uuden kirkkonsa kanssa oli Wahlforsin huolenpidon kohteena. Wahlfors oli ennen sotia ollut myös Värtsilän kirkkovaltuuston jäsen.

60 v. KOP:n Värtsilän konttorin entinen pankinjohtaja Tyko Henrik Reinikka, kansanedustaja, moninkertainen ministeri ja sotarikolliseksi tuomittuna kaksi vuotta vankilassa istunut mies, sai ministerin arvon v. 1951. Reinikka oli ollut myös Tohmajärven kunnanvaltuuston jäsen ja itsenäistyneen Värtsilän kunnan ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ennen kuin siirtyi valtiollisiin tehtäviin.

25 v. Värtsilän kunta lopetti maatilansa pitämisen v. 1986. Niiralan tilan oli perustanut Nils Ludvig Arppen poika Nils Edvard. Kunta oli ostanut maatilan 1920-luvulla Värtsilän Työväen ja Pienviljelijöiden Osuusliikkeeltä. Kunta purki päärakennuksen 1950-luvulla ja rakensi sen tilalle uuden virastotalon. Sen edustalle pystytettiin Nils Ludvig Arppen pysti v.1994. Se löytyi Abloyn tehtaan varastosta Joensuusta. Alkuperäinen jalusta on Venäjän Värtsilässä entisen toimistorakennuksen edessä. Wärtsilä Oyj Ab:n perustaja katselee poikansa perustaman maatilan pihalla uutta tulevaisuutta.

Share

4 comments for “Vuosilukuja Arppen Pihassa

  1. Lisää kohtaan 70 v.: Marsalkka Mannerheim vieraili Värtsilässä
    18.7.1941.

  2. Kaksi em. Värtsilän historiaan liittyvää henkilöä on saanut viimeisen leposijansa Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Wilhelm Wahlfors (1891-1969) on haudattu Vanhan kappelin läheisyyteen. Samaan hautaan on haudattu myös hänen tyttärensä, Värtsinkin palstoilla mainittu Susanna Barner-Rasmussen (1921-2008).

    Tykö Reinikan (1887-1964) hauta sijaitsee vastapäätä Hietaniemen kappelia, samassa korttelissa kuin presidentti Urho Kekkosen hauta.

    Kommentissaan Erkki Lintunen mainitsee vielä Marsalkka Mannerheimin. Hänen kuolemastaan tuli tammikuussa kuluneeksi 60 vuotta. Mannerheimin viimeinen leposija on Hietaniemen hautausmaan sankariaukiolla.

  3. Kiitos, Lissu! On hienoa, että saimme antamasi tiedot. Ne osaltaan kertovat myös Värtsilän historiasta. Tyko Reinikasta Värtsilän ajalta olen erityisen kiinnostunut. Niitä olisi mukava saada Värtsiin. Myöskin kunnan maatilan ajalta vv. 1920-1986 voisi kirjoittaa muistelmia Värtsiin. t. E.L.

  4. Hienoa tämä Värtsilän HISTORIIKISTA Kirjoittaminen, kaikki nämä muistelmat pitäisi saada kansien väliin. Olisi se tosi hienoa , kun saataisiin teokokset vaikka useana osana: Värtsilä tänään, Värtsilä eilen, Värtsilä sodassa ja Värtsilä Maailmalla. Ei vain yksitoikkoisena dokumenttina vaan muistelmina höystettynä.
    Siinäpä meillä mietittävää miten kuka ja kuka kustantais.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *