Etsintäkuulutus

Värtsilän Teräksen (vas.) ja Viipurin NMKY:n pesäpallo-ottelun alkukiilassa.

Kylätaloa esittelevän jutun kuvissa näkyy, kuinka paljon talossa on hyvää seinäpintaa erilaisiin esittelyihin. Esillä ovat olleet mm. Värtsilän Teräksen palkintokokoelma ja eri yhdistysten muisto- ja palkintoesineet. Minua ovat kiinnostaneet erikoisesti Teräksen palkinnot. Tiedän nyt niiden historian Peijonniemen koulun lakkauttamiseen saakka, mutta sen jälkeiseen aikaan sanoisin, että ”tavattaessa pidätettävä”, nimittäin palkinnot.

Palkinnot oli sodan jälkeen tuotu Uusi-Värtsilän sulattimolle. Ne otti säilytettäväkseen serkkuni Ilmari Romppanen, joka toimitti ne sulattimon lakkauttamisen jälkeen Peijonniemen koululle säilytettäväksi. Koulunkin toiminnan lakattua palkinnot, yksi (?) pahvilaatikko opettaja Postareffin kertoman mukaan, siirrettiin Tohmajärven kirjaston arkistoon (?), mutta sitä laatikkoa ei ole löytynyt. Uusi etsintä on pantu vireille!

Värtsilän Teräs oli täysin rautatehtaan urheiluseura. Tehdas rahoitti sen toiminnan ja rakennutti myös urheilupaikat, kuten Kisapirtin ja urheilukentän. Toiminta oli vireää. Palloilulajit, pesäpallo ja jalkapallo olivat suosittuja, talvella hiihto. Hiihtourheilusta Vanhassa Värtsilässä saa varsin kattavan kuvan Helge Ratilaisen kirjoituksesta ”Talviurheilua Värtsilän Teräksessä ennen talvisotaa”. Se on julkaistu Värtsiläisten Seuran kirjassa ”Muistojen Värtsilä”.

Vahvoja pesäpallomiehiä olivat mm. Ilmari Romppanen ja Aarre Hara. Ottelumatkoilla kierrettiin ympäri maakuntaa, joskus kauempanakin. Jalkapallo oli minun lempilajini. Siihen innosti muistaakseni myöhemmin virkatoverinani ollut Pauli Westerlund.

Jalkapallossa oli myös junioritoimintaa. Keväällä 1943 kasattiin juniorijoukkue 17-18-vuotiaita poikia. Joidenkin nimet jopa muistan: Mauri Nousiainen nopeajalkainen hyökkääjä, Reino Vänskä, Olavi Kanninen, varma puolustaja. Keskustukea pelasin itse. Kun miesjoukkue kerran tarvitsi junioreista apua, pääsin varamieheksi matkalle, mutta se on jo eri juttu.

Share

1 comment for “Etsintäkuulutus

  1. Jos kylätalomme saa nimen VÄRTSILÄ-TALO, on luontevaa, että Teräksen palkinnot sijoitetaan sinne kansan nähtäväksi. Terä on minulle tuttu sen vuoksi, että lopetettuani juoksukilpailuissa kiertämisen jäähdyttelin pesäpallon peluulla Teräksessä. Harjoituksiin ajoin Värtsilästä Selkäkylän kautta polkupyörällä. Kuljimme kuorma-auton lavalla pelimatkoja. Teräksen peliasutkin olisi kiva saada näytille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *