Isäni oli 1935-1952 Kaurilassa Osulan myymälänhoitajana. Liekö ollut vuosi 1937, kun hän oli järjestämässä työväentalolla osuuskauppajuhlia. Kaurilassa ei ollut silloin vielä sähkövaloja. Elokuvakonetta varten sähkö saatiin kuorma-auton takapyörän alle sijoitetulla, auton pyörittämällä generaattorilla. Valkokangas laitettiin näyttämön etureunaan, joten elokuvan tapahtumia voi seurata myös valkokankaan läpi sen takaa. Sali oli nimittäin tupaten täynnä yleisöä, eikä lapset […]
Lienee ainakin kymmenen vuotta siitä, kun eräs tuttavani oli ajellut perheineen lenkin Joensuu-Ilomantsi-Värtsilä-Joensuu. Innoissaan hän kertoi minulle: ”Et usko kuinka hämmästyimme, kun tulimme metsäisen taipaleen jälkeen korkealle mäelle (Miljoonakallio) ja eteemme avautui näkymä Värtsilän laaksoon!” Uskoinhan minä, sillä olen kokenut tuon saman näkymän jo puolen vuosisadan ajan, varsinkin kesäisin. Tästä samasta suunnasta mekin lähestymme Värtsilää
On sitä ennenkin Värtsilässä runoja rustailtu. Mun koneen uumenista tuli vastaan oheinen, lähes 118 vuotta sitten kauniilla käsialalla kirjoitettu runo. Se on peräisin Alahovin arkistosta, jonka nykyinen säilytyspaikka on Kansallisarkisto. Lissu Kaivolehto Herra Patruunin hautakiven paljastuksessa 8.7.1893. Wielä vaikka viimekerran koitan vanhan väinämöisen kanteletta kaiutella, Koska mieli kättä käski käsi käytteli kyneä kynä piirsi puustaavia,
