Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Uuden-Värtsilän kerhotalolla pidettiin juhlia. Kuva on tyttöjen voimisteluesityksestä, Katri-Helena edessä toinen oikealta.

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa viettänyt myös Katri-Helena. EJ

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katri-Helena kurkistaa keskimmäisen miehen jalan takaa.

Uusi-Värtsilä on pieni kyläyhteisö Tohmajärven kunnan itäosassa. Se muodostui jatkosodan jälkeen Wärtsilä-Yhtymän rakentaessa raudan sulattamon korvaamaan menetetyt työpaikat osalle Värtsilässä sijainneen rautatehtaan henkilöstöä. Monen entisen värtsiläläisen miehen ja naisen, pojan ja tytön evakkomatka päätyi Uuden-Värtsilän sulattimon hommiin. Hämekoskelaisia siirtyi myös siellä sijainneelta sulatolta samoille tanhuville.

Aivan ensiksi Yhtymä rakennutti Jänisjoen sivuhaaran Suonpäänjoen varteen viisi parakkia, joihin rakennusmiehet majoittuivat. Sen jälkeen rakennettiin sulattimo ja hieman yli 20 usean perheen asuintaloa, joissa perheiden oli hyvä asua. Kunta rakennutti kylään komean ”kivikoulun”. Kylään syntyi myös useita kauppaliikkeitä ja erilaisia muita palveluja.

Siellä harrastettiin innolla kulttuuria: pidettiin iltamia, laulettiin kuorossa, näyteltiin mm. Pakkalan ”Tukkijoella” ja elokuvatkin saatiin. Tietysti myös urheiltiin, sillä olihan Värtsilän Teräksellä teräksinen kaiku jo ennestään Vanhan Värtsilän ajoilta.

Tienestit eivät vain tainneet olla nuorten mielestä tuolloin kovinkaan kummoiset Yhtymällä. Niinpä muuan nuori mies uskalsi ensimmäisenä lähteä Ruotsiin tutkailemaan parempia ansiomahdollisuuksia. Kun ruotsinkielen taito oli hänellä hallinnassa, niin eipä ollut hädän päivää. Työtä löytyi heti ja tulot vähintään kaksinkertaistuivat entiseen nähden. Pian aikaa vaimo ja lapset seurasivat perässä. Suomalaiset ovat olleet kovasti suosittuja työntekijöitä mm. teollisuuslaitoksissa ja Kiirunan kaivoksessa. Niinpä kaveri seurasi kaveria, lähti kokonaisia perheitä. Sotalapsinakin Ruotsissa olleita palaili takaisin Sveanmaan syliin.

Uusi-Värtsilä menetti kymmeniä ja taas kymmeniä nuoria lahden taakse. Pieniä viitteitä sulattimon mahdollisesta lakkauttamisesta lienee jo silloin kaikunut ilmassa. Kuusikymmenluvun lopulla se sitten tapahtui ja työntekijät siirtyivät Yhtymän muihin tuotantolaitoksiin mm. Helsinkiin, Taalintehtaalle, Kotkaan ja tietysti Joensuun lukkotehtaalle.

Sulattimon loppumisen myötä kylän elämä hiljeni. Kaupat ja muutkin palvelut loppuivat tyystin. Kylän raitille tuli 1990-luvun loppupuolella hiukan uutta eloa, kun kolme rivitaloa sai venäläiset omistajaperheet.

Hilkka Partanen

Share

10 comments for “Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *