Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Uuden-Värtsilän kerhotalolla pidettiin juhlia. Kuva on tyttöjen voimisteluesityksestä, Katri-Helena edessä toinen oikealta.

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa viettänyt myös Katri-Helena. EJ

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katri-Helena kurkistaa keskimmäisen miehen jalan takaa.

Uusi-Värtsilä on pieni kyläyhteisö Tohmajärven kunnan itäosassa. Se muodostui jatkosodan jälkeen Wärtsilä-Yhtymän rakentaessa raudan sulattamon korvaamaan menetetyt työpaikat osalle Värtsilässä sijainneen rautatehtaan henkilöstöä. Monen entisen värtsiläläisen miehen ja naisen, pojan ja tytön evakkomatka päätyi Uuden-Värtsilän sulattimon hommiin. Hämekoskelaisia siirtyi myös siellä sijainneelta sulatolta samoille tanhuville.

Aivan ensiksi Yhtymä rakennutti Jänisjoen sivuhaaran Suonpäänjoen varteen viisi parakkia, joihin rakennusmiehet majoittuivat. Sen jälkeen rakennettiin sulattimo ja hieman yli 20 usean perheen asuintaloa, joissa perheiden oli hyvä asua. Kunta rakennutti kylään komean ”kivikoulun”. Kylään syntyi myös useita kauppaliikkeitä ja erilaisia muita palveluja.

Siellä harrastettiin innolla kulttuuria: pidettiin iltamia, laulettiin kuorossa, näyteltiin mm. Pakkalan ”Tukkijoella” ja elokuvatkin saatiin. Tietysti myös urheiltiin, sillä olihan Värtsilän Teräksellä teräksinen kaiku jo ennestään Vanhan Värtsilän ajoilta.

Tienestit eivät vain tainneet olla nuorten mielestä tuolloin kovinkaan kummoiset Yhtymällä. Niinpä muuan nuori mies uskalsi ensimmäisenä lähteä Ruotsiin tutkailemaan parempia ansiomahdollisuuksia. Kun ruotsinkielen taito oli hänellä hallinnassa, niin eipä ollut hädän päivää. Työtä löytyi heti ja tulot vähintään kaksinkertaistuivat entiseen nähden. Pian aikaa vaimo ja lapset seurasivat perässä. Suomalaiset ovat olleet kovasti suosittuja työntekijöitä mm. teollisuuslaitoksissa ja Kiirunan kaivoksessa. Niinpä kaveri seurasi kaveria, lähti kokonaisia perheitä. Sotalapsinakin Ruotsissa olleita palaili takaisin Sveanmaan syliin.

Uusi-Värtsilä menetti kymmeniä ja taas kymmeniä nuoria lahden taakse. Pieniä viitteitä sulattimon mahdollisesta lakkauttamisesta lienee jo silloin kaikunut ilmassa. Kuusikymmenluvun lopulla se sitten tapahtui ja työntekijät siirtyivät Yhtymän muihin tuotantolaitoksiin mm. Helsinkiin, Taalintehtaalle, Kotkaan ja tietysti Joensuun lukkotehtaalle.

Sulattimon loppumisen myötä kylän elämä hiljeni. Kaupat ja muutkin palvelut loppuivat tyystin. Kylän raitille tuli 1990-luvun loppupuolella hiukan uutta eloa, kun kolme rivitaloa sai venäläiset omistajaperheet.

Hilkka Partanen

Share

10 comments for “Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

  1. Tuula-Riitta Kärkkäinen
    16.10.2010 at 16:59

    Wärtsilän sulattimon jälkeen rautavalimoon tuli Kalervo Kervinen, voimalaitokset olivat edelleen Wärtsilän omistuksessa työllistäen edelleen sekä kyläläisiä, että muualla asuvia.
    Valimolla työt jatkuivat, ja valimokurssi alkoi syksyllä 1970, josta mieheni valmistui käsinkaavaajaksi. Itse muutin kylälle tammikuussa 1971, ja asuimme siellä 36v.
    Kervisen jälkeen valimon osti Lauri Ropponen + kumppanit, ja Tohmajärven Rauta-Valu työllisti parhaimmillaan n.100 henkeä, kunnes Suomivalimo siirsi toiminnan Iisalmeen 1980-luvulla.
    Olin itsekin 3,5v. työssä malliveistämöllä, missä viimeistelin puisia valumalleja käsin-ja konekaavaajille.
    Elämä oli hyvin vilkasta Rautavalun aikaan. Lapsia syntyi, oli nuorta väkeä, ja ennenkaikkea oli työtä tekeville. Kylällähän oli myös 2 sahaa ym.ym. Vuokrakasarmit oli täynnä, ja ne remontoitiin 1979, jolloin niihin tuli juokseva vesi, ja vessat.
    Olin yli 20v. kunnan perhepäivähoitajana, ja parhaimmillaan meitä oli 3.
    Kylästä on monet mukavat ja haikeat muistot, ja taakse päin katsoen kylän lopullinen hiljeneminen alkoi Rautavalun loppumisen myötä.

  2. Erkki Jormanainen
    16.10.2010 at 18:59

    Tuula-Riitta,

    kiitos kommentistasi, joka oli hyvä täydennys sulattimon myöhemmistä vaiheista Hilkan juttuun.

  3. 17.10.2010 at 11:29

    Mielenkiintoista, ulkopaikkakuntalaisestakin.

  4. Erkki Lintunen
    14.1.2011 at 21:46

    Uusi-Värtsilä on ollut muutaman vuoden ajan elämässäni tärkeä juttu. Kun lopetin juoksutouhut hiilimurskilla, jäähyttelin pesäpallon peluulla Värtsilän Teräksessä. Harjoitusmatkat tein polkupyörällä Värtsilän Uudestakylästä Uuteen-Värtsilään Patsolan kosken kautta. Pelimatkat tehtiin kuorma-autolla. Lavalle oli asennettu penkit, ja sateiden varalle oli pressu. Kerran pelimatkalla Hammaslahteen oli kuuma kesäpäivä. Paluutie oli ohittamassa paikallista uimapaikkaa, kun pyörsimme rannalle. Uimahousuja ei meillä ollut mukana, mutta juoksimme nakusillamme veteen nauttimaan sen hyväilevästä viileydestä. Mieleen jäi, etteivät paikkakunnan tytöt ilmaisseet minkäänlaista paheksuntaa. – Myöhemmin on muutamissa tilaisuuksissa juteltu, pitäisikö Uuden-Värtsilän nimi muuttaa Peijonniemeksi. Jonkin verran on tapahtunut sekaannuksia Värtsilän ja Uuden-Värtsilän välillä. Sekaannusta lisää myös puhe Vanhasta Värtsilästä, jolla tarkoitetaan rajan taakse jäänyttä Värtsilää. Muistan, että olisin joskus keskustelleeni aiheesta Tohmajärven silloisen kunnanvaltuuston puheenjohtajan Salme Jekkosen kanssa. Hän lupasi viedä asiaa kunnanhallintoon. Mutta on jäänyt muiden asioiden jalkoihin. Enkä oikein tiedä, mikä tässä olisi oikea ratkaisu, vai “tartisko tehrä mittää”.
    – Yksi näkökulma ongelmaan on Peijonniemen koulu. Uudessa-Värtsilässä on ollut Peijonniemen koulu!!! E.L.

  5. Lissu
    23.9.2011 at 10:54

    Onko Uusi-Värtsilä ollut aina Uusi-Värtsilä, vai saiko se nimensä vasta sen jälkeen, kun sinne tuli tehdas ja tehtaan myötä kylä?

  6. Sakari H
    23.9.2011 at 13:34

    Luulisin olleen aikaisemmin Peijonniemeä.

    Ainakin taannoin lakkautettu Peijonniemen koulu sijaitsi uusi-Värtsilässä, siinä Miininin kioskin vastapäätä, samoin Katri-Helenasta ylöspäin ja yli tien.

  7. Lissu
    23.9.2011 at 17:24

    Kiitos Sakarille vastauksesta.

    Peijonniemen koulu on tullut ohikulkiessa tutuksi ulkoiselta olemukseltaan. Koulun kohdalla asui aikoinaan taksiautoilija Väinö Ripatti.

    Tehtaan asunnoissa asunnoissa asui isän serkkuja (Kuosmasia) useampikin perhe, olivat kaikki tehtaalla työssä. Ennen sotaa asuivat Kakussa.

    Googlettamalla Uusi-Värtsilää, löytyi mielenkiintoinen artikkeli kuvineen tehtaan vaiheista. Tehdasta sanotaan siinä helvetin harjoittelupaikaksi.

    http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/toiveuusinta+helvetin+harjoittelupaikka/a143246?articlepage=1

  8. heikki ropponen
    19.10.2011 at 0:20

    haluaisin tietää enemmän menneisyydestä
    isäni nukkui pois viikonloppuna 10/2011
    tunnen useita ihmisiä sieltä, vaikka en olekaan pitänyt yhteyttä.
    ottakaa yhteyttä.
    Hän oli se “kusipää porvari” joka “ryösti” teidät kaikki.!!!!
    vastatkaa, ni kerron kaikki. heikki

  9. Erkki Lintunen
    19.10.2011 at 1:45

    Hyvä tapa menneisyyden ymmärtämiseen on kertoa kaikki. Monet asiat loksahtavat kohdalleen, kun ne tuodaan päivänvaloon. Uusi-Värtsilä on kappale Suomen historiaa. Jos nimi häivytetään ja sen tilalle palautetaan Peijonniemi, on hyvä tuntea Uuden-Värtsilän nimen selitys. Tähän liittyy myös ongelma, mikä on Värtsilä ja mikä Niirala. Tässäpä ongelmaa kylliksi. Siitä kyllä olisi pidettävä tiukasti kiinni, ettei Värtsilä-nimi jää Venäjälle. Värtsilä on kunniakas osa Tohmajärveä, niinkuin oli 1800-luvulla rautatehtaan paikkana. Kun sotien jälkeen Suomi maksoi raskaan sotakorvauksensa Neuvostoliitolle, oli Wärtsilä- Yhtymä teollisen tuotannon kärjessä. Tämän pitää säilyä Tohmajärven itäisen alueen nimessä. Nykytekniikalla ei ole ylivoimaista muuttaa rajanylityspaikan Niiralan nimeä Värtsiläksi. Veivät kyllä maat, mutta nimeä ei anneta, kun on kuitenkin maa-aluettakin jäänyt tälle puolelle rajan. Meistä täällä asuvista saattaa Niirala tuntua sopivalta, kun on siihen pakosta sopeuduttu. Mutta muualta Suomesta tänne tuleville olisi Värtsilä historiallisesti perusteltumpi. Tämän paatoksen takana on ajatus, että Värtsilä on merkittävä osa Tohmajärveä. Se voi olla Tohmajärven kehityksen kärki yhdessä Kemien ja Tikkalan kanssa. Tämä ei ole saivartelua, vaan olennainen osa Tohmajärven muotoutumista uuteen asentoon Suomen kartalla. Ierikka

  10. Erkki Jormanainen
    19.10.2011 at 7:33

    Uuden-Värtsilän sulattimon historia tunnetaan melko hyvin Wärtsilän ajoilta 1967 asti, mutta sen jälkeen on tuntemattomampaa. Viimeisiä vuosikymmeniä valaisevat kirjoitukset olisivat tervetulleita Värtsinkin palstoille. Rakennuksilla oli tiettävästi useampia omistajia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *