Maisema näytti Värtsilässä aamun valjetessa erilaiselta kuin edellisiltana. Ohut lumipeite oli valkaissut katot ja pihamaat. Pääteitä oli aurattu ja tienpinnat jäätyneet. Sähköt olivat luonnollisesti poikki, joten aamukahvia sai odottaa. Talitintit koputtelivat ikkunan takana vaativaan sävyyn, että missäs murkina viipyy.
”Ei tule vielä pysyvä talvi, lehtikuusissa on yhä neulaset”, sanoi hyvin tuntemani säärohveetta eli vaimo. Häntä on uskominen.