syyskuu 2010

Kuulakkaina syyspäivinä tekee mieli laittaa eväät reppuun ja lähteä jotokselle. Värtsilästä alkava Jänispolku on eräs mahdollisuus. Sen erikoisuus on, että kulkija näkee majavan ja ihmisen rakentamat padot samalla reissulla. Kumpi ompi parempi? Jänispolku on kaikkiaan 38 kilometrin pituinen, mutta kokeilin ensimmäistä peninkulman osuutta Vääräkoskelle asti. Se kiertelee kylä- ja metsäteitä. Varmuuden vuoksi otin polkupyörän mukaan,

Jänisjoen rannat peilaavat veteen kuten ovat kaiketi vuosituhansia tehneet. Ensimmäiset asukkaat lienevät ihastelleet syksyn ruskaa tullessaan jokea pitkin seudulle. Heijastuksia ovat katselleet kauppamiehet, joitten nyyttien mukaan paikkakunnan arvellaan saaneen nimensä. Monenlaista liikennettä on tällä kulkuväylällä ollut. Suuret laineet eivät siellä keikuta venettä, vaikka vähän myrskyäisi. Joki on kaivanut uomansa syvälle maaperään. Rannat ovat enimmäkseen jyrkkiä

Hirvenmetsästys alkaa tänään. Värtsilässä arvioitiin vielä jokin aika sitten, että karhuja taitaa olla enemmän kuin hirviä, mutta tuskin hirviporukat ihan ilman saalista jäävät. Hirvikärpäsiä on ainakin metsissä enemmän kuin vuosikausiin. Metsästys ja kiima-aika saavat hirvet liikekannalle. Tämän takia autoilijoilta toivotaan tavallistakin enemmän varovaisuutta. Syksyn hämärissä hirvikolarin vaara on suurimmillaan.

Nurmisen uusi 6000 neliön halli on harjakorkeudessa. Se rakennettiin tulipalossa yli vuosi sitten tuhoutuneen tilalle. Kyseessä on kahden miljoonan investointi. Niiralaan toivotaan konttiliikenteen mahdollisuutta rajan yli. Sitä ajaa mm. Pohjois-Karjalan kauppakamari. Suomen ja Venäjän ministeriöt ovat neuvotelleet asiasta. Asia kiikastaa Venäjän tullista. Venäjältä tuodaan Niiralassa puuta ja sellua. Sinne viedään paperia ja kartonkia. Tonnimäärissä on

Selkäkylällä tiistaina kadonnut mies löytyi perjantaina kuolleena vajaan kilometrin päässä kotoaan. Mitään rikokseen viittaavaa ei ole tullut esille. Kadonnutta etsittiin poliisin, rajavartioston ja vapaaehtoisten voimin. Mies oli syntynyt vuonna 1962.

Tienvarsipusikoita on alettu vähentää Värtsilässä. Sen myötä kohenee liikenneturvallisuus. Autoilijoitten on helpompi havaita esimerkiksi teille ryntäilevät hirvet. Hirvivaara on suurimmillaan niitten metsästyksen alkaessa. Myös karhuja on viime aikoina jäänyt autojen eteen Pohjois-Karjalassa. Värtsilässäkin karhuhavaintoja tehdään teitten tienoilla jatkuvasti, mutta toistaiseksi on onnettomuuksilta vältytty. Peltojen liepeillä ja aukeille liikehtii niinikään metsäkauriita, jotka saattavat yllättäen ilmestyä tielle.

Tuhansia valkoposkihanhia illastaa Värtsilässä. Niitä on pelloilla, ilmassa ja vedessä. Syksyn komea hanhikarnevaali käynnistyi toden teolla tiistaina, jolloin laaksoon saapui suurparvi. Siinä on arvioitu olleen jopa 10 000 lintua. Värtsiläläinen lintuasiantuntija Hannu Kivivuori on luvannut seurata muuttoa ja kertoa havainnoistaan Värtsin palstoilla. Hanhien ohella liikehtivät ainakin joutsenet, joita ei tosin suurempia määriä ole ollut. Haukoista

Värtsiläläisten lukuhalut eivät lopahtaneet, vaikka oma kirjasto lakkautui. Torstaisin monet suuntaavat kirjastoautolle toiveenaan uutuuskirjojen tai muun kiinnostavan löytäminen. Kirjastoauto liikkuu kylällä kerran viikossa. Esimerkiksi tänään olisi joku halunnut lainata Leena Lehtolaisen uusimman, mutta varausjonoon uutuuksien osalta useimmiten joutuu. Lehtolaisen jonossa oli jo ennestään 17 nimeä. Luettavaa kuitenkin löytyy, sillä kirjastoautossa on  noin 5000 kirjaa, lehteä

Ylirajavartija Tarmo Hurskainen ja saksanpaimenkoiranarttu Veda Värtsilän vartioasemalta nappasivat hopeaa valtakunnan rajakoiramestaruuskilpailuissa tiistaina ja keskiviikkona Lieksassa. He kuuluivat myös Pohjois-Karjalan Rajavartioston joukkueeseen, joka voitti ylivoimaisesti joukkuekilpailun. Kisan voitto meni Lieksaan rajavartija Yrjö Erosen ja spn Sanin ansiosta. Kilpailu koostui tottelevaisuuskokeesta sekä kahdesta maastokokeesta. Yöllinen sade lisäsi maastokokeen vaativuutta. Toinenkin Värtsilän vartioaseman koira Tuisku, jonka ohjaajana