Vuosipäivänä loistavat auringonkukat Värtsilän nykyisen kirkon viereisellä pellolla. Kuva EJ
Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944, tasan 66 vuotta sitten. Raja halkoi pitäjän kahtia. Kenraalinkylä jäi kokonaisuudessaan Suomen puolelle, samoin se osa Patsolaa, mikä kuului Värtsilään. Tälle puolelle jäi myös osa Uuttakylää ja osa Kaustajärveä. Näissä kylissä laskettiin asukkaita olleen 825 henkeä.
Tällaiset tiedot sisältyvät vuoden 1944 seurakuntakertomukseen kirkkoherra Immo Aatolaisen kirjaamina. Jäähyväishetkeä sankarihaudoilla oli vietetty jo syyskuun 7. päivänä. Kirkko ja pappila olivat tuolloin raunioina, kuten suurin osa taajaväkisestä yhdyskunnasta. Uudenkylän maamiesseuran talo oli sisustettu väliaikaiseksi kirkoksi. Evakuointi keskeytti jumalanpalvelukset sielläkin, viimeinen pidettiin syyskuun 10. päivänä.
Seurakuntakertomuksessa arvioidaan, että värtsiläläisiä oli sijoitettu tuolloin Tohmajärvelle noin 1200, josta Uuteen-Värtsilään 125. Nurmossa oli 692, Kyyjärvellä 192, Karstulassa 269, Pielavedellä 280, Pyhäselässä 200, Kiihtelysvaarassa 112, Siilinjärvellä 69, Helsingissä noin 100, Taalintehtaalla 42, Alajärvellä 32 ja Vaasassa 30.
Keisarillinen Suomen senaatti myönsi vuonna 1865 luvan perustaa Tohmajärven seurakuntaan Värtsilän tehdasseurakunnan. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui rautatehtaan rakentama kirkko. Seurakunta itsenäistyi 1909. Itsenäisenä se oli 93 vuotta. Tuona aikana sillä oli 15 kirkkoherraa, joista kerrotaan Erkki Lintusen toimittamassa teoksessa ”Värtsilän paimenmuisto” (2002). Palaamme tähän mielenkiintoiseen julkaisuun tuonnempana.