Syksy on tulossa Värtsilän laaksoon. Ensimmäiset hanhiparvet saapuivat tiistaina. Ne kaartelivat peltojen ja Sääperin yllä kuin tuttuja paikkoja katsellen ja laskeutuivat sitten viljansängelle lepäämään. Parin ensimmäisen parven lintumäärät olivat laskettavissa sadoissa. Värtsilän lintusyksy huipentuu syys-lokakuun vaihteessa, mikäli entisestä on merkkiä.…
Kuukausi: syyskuu 2010
Lapsuusmuistoja Kakusta
Hyvin usein kuulee sanottavan ”lapsuusmuistot, ne ihanat”. En voi yhtyä kyseiseen ajatukseen. Kun muistikuvani putkahtavat lapsuuteen, nousee ensimmäisenä silmieni eteen kuva lentokoneista ja sodasta. Ne muistot ovat päällimmäisinä, himmentäen kaiken muun. Ehkä ne pelot ja kauhukuviot ovat niin syvälle syöpyneet…
Värtsilän rajakoira löysi tytön
Värtsilän vartioaseman rajakoira Tuisku kunnostautui lauantai-iltana Kiteen Puhoksessa. Se löysi yön pimeydessä viisi tuntia kadoksissa olleen 2,5-vuotiaan tytön. Tuiskun ohjaaja Risto Laitinen sekä partiomiehet Tero Sepponen ja Petri Tuupainen aloittivat jäljestyksen kello 20 maissa. Koira paikallisti tytön kello 23.20 vajaan…
Satavuotias
Miltähän tuntuisi olla satavuotias? Meikäläiselle ei liene mahdollista noin korkean iän saavuttaminen, mutta Rummukaisen Otolla se on muutaman kuukauden kuluttua plakkarissa. Kun Otto istahtaa jakkaralle ja aloittaa tarinoinnin, on helppo tajuta, että edessä on poikkeuksellinen ihminen niin fyysisesti kuin henkisesti.…
Otto ysikymppisenä
Satavuotispäivää lähestyessään Otto Rummukainen on ikäänsä nähden vireässä kunnossa, vaikka kirjoittaminen ei enää entiseen malliin suju. Ysikymppisenä hän oli luomisen voimissa, naputellut kamarissaan jo toistakymmentä teosta, ja tahti jatkui kirja vuodessa -vauhdilla. Tekstiä syntyi varsinkin talvisin. Tein oheisen haastattelun maaliskuussa…
Terveisiä Otolta
Loppuvuodesta 100 vuotta täyttävä kirjailija Otto Rummukainen lähettää Värtsin kautta terveisiä tuttavilleen, ystävilleen ja lukijoilleen. ”Uutta kirjaa ei ole ollut työn alla, joten sitä ei nyt tule”, hän viestittää. Ehkäpä annamme tämän Otolle anteeksi, vaikka häneltä on vuosittain uutta opusta…
Eka paisti
Eilen löysin ensimmäiset herkkutatit. Sattuivat vielä olemaan kiinteitä ja ehjiä, joten paistihan niistä tuli. Myös voitatteja on jonkun verran eteen sattunut, samoin haperoita. Hirvikärpäsiäkin metsissä on riittävästi, vaikka metsämiesten mukaan karhuja liikkuu täällä päin enemmän kuin hirviä. Ensimmäiset herkkutatit vuolen…
Kesäkimara
Kesä lipuu vähitellen ohi. Se jää historiaan epätavallisen helteisenä. Suomen luonnon rikkaus on siinä, että vuodenaikoja on neljä. Jokaisessa niissä on oma viehätyksensä, ainakaan kovin yksitoikkoiseksi ei elämä muodostu. Ennen kuin siirrymme syksyn puolelle, lienee paikallaan viettää hetkinen kesän kuvia…
Vauhdin hurmaa
Värtsilässä on perinteitä vuosikymmenien takaa rekikoiraharrastuksessa. Kuvasin Patsolan mäellä ehkä 1970-80 -lukujen vaihteessa opettaja Seppo Pusan koiravaljakkoa, muistaakseni olivat huskyja. Mukana ollut poikani innostui rekiajelusta niin paljon, että alkoi vaatia omia koiria kerrostaloon. Kun ei saanut, hän leikkasi lehdestä kuvia…
Kuin susi ulvoisi…
Monia kyläläisiä on viime aikoina hämmentänyt Sääperin takaa kantautuva ”suden ulvonta”. Olen itse jo muutamaan kertaan törmännyt kyläläisiin, jotka ovat ensi alkuun luulleet suden ulvovan kylän liepeillä. Turha pelko, sitä se ei viime viikkoina ole ollut, vaan Sääperinrannan karvainen asukkimme,…
Paisuva karhuongelma
Uutisia kuunnellessa ja lukiessa puhutaan vain lisääntyvästä karhuongelmasta. Karhut lähestyvät koko ajan asutusta ja lähestymisellään aiheuttavat suurta vaaraa. Niin mille tai kenelle, herää kysymys? Tänä vuotena metsän anti on jäänyt Itä-Suomessa varsinkin, niin kuin muuallakin maassa tähän aikaan kesää lähes…
Muistojen Värtsilä
Liisa Lukkarinen – Risto Turunen (toim.): Muistojen Värtsilä, Värtsiläisten Seura ry 2009, 186 sivua. Onpa osuva ja naseva nimi kirjalla, tuli ensimmäiseksi mieleen, kun pitelin Värtsiläisten Seuran melko tuoretta aikaansaannosta hyppysissäni. Kannessa oleva kuva Vanhasta Värtsilästä herättää monessa lukijassa muistoja.…
Eläväinen seura
Joensuun reissulla tuli pistäydyttyä Värtsiläisten Seuran esitelmätilaisuudessa, kun hollille sattui. Niin paljon tykästyin, että laitoin jäsenhakemuksen vireille, vaikka en yhdistysihmisiä ole vähimmässäkään määrin. Päällimmäisiksi tuntemuksiksi jäi, että porukka oli iloista. Ventovieraaseenkin suhtauduttiin ennakkoluulottomasti, kuten karjalaisilla on tapana. Pienen kylän verran…
Tsupukasmummo
Tsupukka, riehtilä… Osaakohan Värtsilässä kuka tehdä tsupukoita? Se oli Laatokan Karjalassa tunnettu ruokalaji, jota valmistettiin uunin hiilloksen päällä riehtilällä eli ohuella paistinpannulla. Ohje löytyy Aino Lampisen Karjalaisesta keittokirjasta. Ohra- tai kaurajauhoista, vedestä ja suolahippusesta tehdään vetelä lettutaikinan vahvuinen seos. Riehtilä…
Perinneruokapäivä
Katoavat perinneruuat voisimme esiintuoda vaikkapa syksyisillä ”perinneruokapäivillämme” joka olisi luontevaa järjestää esimerkiksi jo vakiintuneen Rajan Ryssäyksen yhteydessä. Kukkoset, sultsinat, piirakat, padat, paistit, laatikot tulisivat tutuiksi rikkaasta ruokaperinteestämme ehkäpä vieraantuneelle nuoremmalle polvelle kuin myös kylältämme poismuuttaneille kaupunkieläjille joita tällainen tarjonta varmasti…
Tuhansia peippoja
Värtsilän sänkipelloilla ja pensaikoissa on kuhissut viime viikkoina peipposia. Niitä lienee tuhansia. Asiantuntijat pitävät niiden määrää ja muuttoparveutumisen ajankohtaa poikkeuksellisena. Syyksi epäillään Venäjän elokuisia metsäpaloja. Peipposten muutto on kolmisen viikkoa etuajassa. Tätä on ihmetelty ainakin Keski-Karjalan alueella. Lintuharrastajat eivät ole…
Ylityksiä 100 000
Niiralassa ylitti elokuussa rajan 100 000 henkilöä, missä oli lisäystä edellisvuoteen kahdeksan prosenttia. Venäläisten osuus oli 43 prosenttia. Viisi henkilöä käännytettiin. Luvattomia ylityksiä ei ollut koko P-KR:n alueella. Liikenne- ja ajoneuvorikkomuksia oli elokuussa 54, ulkomaalaisrikkomuksia 10 ja viisi muiden säännösten…
”Huastellaan mukavii”
”No nyt myö huastellaan mukavii, ei oo pitkiin aikoihin nähty”, heläyttelivät entiset värtsiläläiset toisilleen, kun saivat kahvikupposen eteensä. Juttua viriteltiin keskiviikkona Värtsiläisten Seuran jäsentilaisuudessa Joensuussa. Ortodoksisen kulttuurikeskuksen tiloihin oli saapunut noin 40 henkilöä tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan professori Veijo Saloheimon…
Aimo annos Arppea
Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…