Syksy on tulossa Värtsilän laaksoon. Ensimmäiset hanhiparvet saapuivat tiistaina. Ne kaartelivat peltojen ja Sääperin yllä kuin tuttuja paikkoja katsellen ja laskeutuivat sitten viljansängelle lepäämään. Parin ensimmäisen parven lintumäärät olivat laskettavissa sadoissa.
Värtsilän lintusyksy huipentuu syys-lokakuun vaihteessa, mikäli entisestä on merkkiä. Valkoposkihanhia on silloin tavattu levähtämässä ja ruokailemassa parhaimmillaan parin tuhannen parvia, kerrotaan Luontoretkelle Karjalan kunnaille -kirjassa.
Hanhien ohella syyskuussa tapaa niityillä ja pusikoissa pikkulintuja. Erityisen näkyviä ovat tänä syksynä olleet tuhatpäiset peippoparvet, jotka ovat pyörineet seudulla elokuusta lähtien. Joukossa on myös kerttuja, pajulintuja, rautiaisia, pensastaskuja, keltavästäräkkejä ja pikkulepinkäisiä.
Syksyn erikoisimpia levähtäjiä ovat luontokirjan mukaan heinäkurpat, jotka piilottelevat vihreissä heinäpelloissa. Sänkipelloilla viihtyviä ovat kiurut ja harvinainen isokirvinen.
Pikkulintujen perässä tulevat syksyisin petolinnut. Suohaukkoja näkee saalistamassa peltojen yläpuolella. Siellä räpyttelee usein myös tuulihaukka. Hiiri- ja mehiläishaukkoja voi samoin tavata.
Tässä linkki erään hanhien määrää ihmettelevän henkilön videopätkään, joka on kuvattu Viikissä viime syksynä.
http://www.youtube.com/watch?v=KQIhDiE5oHs
Minä puolestani ihmettelen, miksei kukaan laita tänä syksynä Värtsiin kuvia Värtsilän hanhiparvista, sumuisista aamuista ja ruskan värjäämästä luonnosta.
Sääperin laakson kuvauksia odotellessa kerron, että
”Alpoaatoksen lehtikuusimetsä”
Kaustajärven vastakkaisella rannalla
näkyy taas keltaisena. Koivutkin ovat kellastuneet,
mutta lehdet osittain lahonneet.
Näin ruudun läpi katsoen vaahterassa ja
pihlajassa näyttää olevan komein ruska.
*
Tässä syys-haiku vuodelta 1983:
Pihlajapuukin
kukkimasta laattuaan
värit parhaat saa.
*
Terkkuja EJ:lle ”sinne jonnekin”…
Niin, miksiei?
Onhan ne kuvattu moneen kertaan jo aiemmin, mutta tulevathan linnutkin aina uudelleen
Kiitos tiedosta Telle. Taidanpa pistäytyä kuvaamassa postimerkkini lähipäivinä
Tänäsyksynä taisi jäädä hanimäärät niin vähiin Värtsilän laaksossa, ettei meinaa kuvattavaksi asti löytää, kuten viime ja toissasyksynä jolloin niitä oli varmaankin ennätysmäärät. Taisivat ne pääjoukot lentää Kiteen ja Rääkkylän reittejä.
Eikä syksyt ole aina muutenkaan toistensa kaltaisia, kuten ruskaloistoakaan ei päästä näkemään siinä komeudessa kuten viimesyksynä, jolloin se oli upeimmillaan moniin vuosiin.
Tänä syksynä näkyy pääosista koivuja varisevan lehdet jo vihreinä.
Olen tässä nyt seurannut toista tuntia kiehtovaa näytelmää pihapiirissäni. Valtavat tilhi- ja rastasparvet kiertävät pihapiiriä, laskeutuvat välillä vieri viereen naapuritalojen kattojen harjoille tai pihapuihin. Sitten yksi kahahdus vain ja kaikki ovat ilmassa. Ihan selkeä koreografia niillä näyttää olevan minkä mukaan lentävät. Välillä rastasparvi ajaa tilhiparvea takaa.
Muutama päivä sitten ajelin Sikkervaaran kautta Niiralaan. Mämmin talon vaiheilla aterioi parvi kurkeja. Pysäytin auton katsellakseni komeita lintuja. Mutta yhtäkkiä parvi pyrähti lentoon. Se ei kuitenkaan lähtenyt uteliaisuuttani karkuun. Päinvastoin, kurjet kaartelivat ympärilläni, niinkuin lentokoneet näytöksessään. Ihan minua varten ne keimailivat yläpuolellani. Siltä minusta tuntui. Mieleni täytti hyvä olo. Yhteys ihmisen ja luonnon välillä voi olla hyvinkin empaattinen. Isot linnut katselivat lintusta, joka luulee olevansa Lokki Joonatan. Ierikka
Istun tässä koneeni äärellä, ikkuna kylmästä illasta huolimatta edelleen auki kohti pilkko-pimeää järveä. Hanhikarja kaklattaa juuri nenäni edessä tuolla jossain pimeydessä. Mahtavaa.
Taashan noita alkaa tulla pohjoisen taivaalta. Syksy on sitten tosiasia.
…”on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt”….
Aivan hämmästyin, kun luin lehdestä, että
Kiteen Hanhiviikot ovat jo alkaneet Kiteen
Korkeakankaan kylässä, Hatunvaaran laella.
Haikein mielin on todettava, että ne(kin)
jäänevät tänä syksynä kokematta. Mutta
menetyksen voi korvata varmaankin Värtsilän
hanhia bongailemalla.
Mainittakoon vielä, että kuukauden kestävästä
tapahtumasta on muodostunut yksi suurimmista
ja erikoisimmista lintuharrastajatapahtumista,
mikäli uutislähteitä on uskominen….
Oivallinen retkikohde, ken sellaista halajaa.
Hatunvaaran laelta näkyy kiikarilla Pälksaaren
entiseen piirimielisairaalaan saakka.
Haikeaa, kun linnut lähtevät etelän maille….
Nyt täytyy vain pitää peukut terhakasti pystyssä, että paras sesonki tulisi vasta parin viikon päästä! Itsekkäästi toivon pääseväni näkemään ja kokemaan ne tuhansien ja taas tuhansien isojen lintujen ylilennot joita pysähdyin seuraamaan siellä aikaisemmin asuessani.
… sen ehkä määrä on mun poies noutaa
ja saattaa tuohon parveen valkoiseen…
Tänään lensi hanhiparvi Kaustajärven yli. Kyllä se vaikuttaa tunnekoppaan.
Totta, että hanhet ovat kahta edellistä syksyä pariviikkoa aikaisessa.Tarkistin asian valokuvatiedoista, joista saa esiin valokuvien ottopäivän. Suurimmat parvet ovat olleet parin viimesyksyn aikana syyskuun lopusta -loka kuun lähes puoliväliin saakka.
Aiemmin laitoin kuvan myös pihlajan marja runsaudesta, mitä tietänee sekin. Samoin meteorologien Eurooppa- Aasia pallonpuoliskon sääkartta on ruvennut kovin toimeliaaksi. Tietäneekö meillekin rajumpia sää muutoksia, vai entis aikojen varhaista talventuloa.
Vanha sanonta: pihlaja ei kahta taakkaa kanna. Voisi kuvitella, että talvesta tulee kuitenkin kylmä, vaikkei lumen korkeuksissa päästäiskään edes metrin lukemiin.
Kun koko ajan ilmaston muutoksista puhutaan, niin voi käydä niinkin, ettei vanhat sanonntkaan enää pidä paikkaansa.
Kokeilkaapa ennustaa tulevan syksyn ja talven sää, katsotaan keväällä kuka syksyllä osui parhaiten.