Tiiliskivitehtaalla

tiilitehdas vuonna1951

Tiilitehdas vuonna 1951. Kuva: Kauko Varonen

Olin parikymppisenä nuorena miehenä kesätöissä v. 1951 tienaamassa taskurahoja Tohman tiilitehtaalla. Muistan ”Hullu-Jussi” nimisen miehen joka kaivoi ja lastasi hiekkaa ns. pässijunaan jolla hiekat kuljetettiin tehtaalle. Lataamossa hiekkaan sekoitettiin savea, sahanpurua ja sementtiä. ”Harmaiksi” kutsuttuja ladattuja tiiliä kuivattiin noin viikon ajan jonka jälkeen ne poltettiin. Poltetuista tiilistä tuli väriltään punaisia. Tiiliä siirrettiin käsipelissä piikkivaunuilla. Piikkivaunujen painavat tiilikuormat olivat arkoja kaatumaan.

Olin työssä myös ns. ”punaisilla”, hissimiehenä ja tiilien kirjanpitäjänä. ”Punaisilla” eli tiilienpolttopuolen työntekijöillä piti olla päässä kostutetut paperihatut. Hatut kasteltiin vedellä leijuvien kipinöiden takia, etteivät hiukset syttyisi palamaan. Polttouuni oli suuri, se kiersi koko rakennuksen alan. Tiilenpöly kävi hengitykseen niin että sain sylkeä ”punaista verta” aina työpäivien jälkeen. Raakaa, mutta mielekästä hommaa se oli. Punaisella puolella työskentelevät tienasivat parhaiten.

Tohman tiilen tuotteet olivat laadukkaita ja kysyttyjä markkinoilla. Tiilitehtaalla oli paljon työntekijöitä, joita kävi työssä laajalta alueelta. Nuoret työskentelivät ns. romureina. Romurit keräsivät särkyneitä tiilejä. Ne toimitettiin murskattavaksi ja uudelleen käytettäväksi tiilien raaka-aineena. Romureista muistan mm. Aili Pirisen ja Enni Björnin.

Työntekijöitä. Kauko Varonen kuvassa eturivissä neljäs vasemmalta.

Työntekijöitä. Kauko Varonen kuvassa eturivissä neljäs vasemmalta. Kuva: Kauko Varonen

Asuin tiilitehtaan asuntolassa kesätyön ajan. Asuntoloita kutsuttiin myös lutikkalinnoiksi.
Heinäkuussa jouduin lopettamaan tiilitehtaan työt ja palasin kotiin isän avuksi heinätöihin. Tästä tiilitehtaan työnjohtajat eivät olleet kovin mielissään. Olinhan juuri oppinut työn ja työvoimasta oli kova tarve.

Kauko Varonen

(tekstin on kirjoittanut Eira Varonen setänsä Kauko Varosen haastattelun pohjalta).

Lisätietoja Tohmajärvellä toimineesta Tehdasosuusliikkeestä Wikipediasta.

tehdasosuusliike tiilitehdas

Tiilitehtaan mainos vuodelta 1964

Share

8 comments for “Tiiliskivitehtaalla

  1. Tiilitehtaan vaikutus lienee ulottunut
    laajaltkin ympäristöön. Kiintoisaa olisi
    lukea enemmänkin muisteluksia.

    Matti Toivanen on julkaissut omakustanteena
    kirjat:
    Kirkon katveesta maailmalle, 2008
    Matson matkassa maailmalle, 2009

    Niissä hän muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan
    johon Tohmajärven tiilitehdaskin kuului olennaisena osana.
    Kirja löytyy kirjastoista.
    *
    Ylijäämätiiliä laitettiin usein kukkaistutuksia
    reunustamaan. Keväällä 1949 tappelimme nuoremman
    sisareni kanssa “verissä päin”, astalona punaiset
    tiiliskivet. Aiheena oli kummanko nimiehdotus
    annetaan perheen uudelle tulokkaalle.

    Vaihtoehtoina oli Ruusu Kaunikki ja Hely Orvokki.
    Kumpikaan ei mennyt läpi.

  2. Ullukan kappelin kiviseinien nurkat on muurattu Tohmajärven entisen tiilitehtaan tontilta kärrätyistä tiilistä. Kysymys ei ollut kustannusten säästöstä, vaan myös nostalgiasta. Tämä sama periaate oli mielessä, seinien ylin osa on ladottu Kirkkoniemen sankarihautausmaan käytäviltä poistetuista kivilaatoista. Ne kuljetin kansalaisopistossa valmistamallani auton peräkärryllä ruumikellarin rinteestä. Ikkunat on Kemien jostain kerrostalosta uusittujen tieltä poistetuista jäänteistä. Lattialankut löytyivät Murtoin kylästä. Siis kunta ja kirkkopoliittisesti aika ekumeeninen kappeli Värtsilän pitäjässä, nipin napin Suomen puolella, Kaustajärvellä, jonka paikanimikylttejä kovasti odotellaan Via Karelian ja Kaustajärventien varsille.

    Onhan tämä paikka Universumin Helmi, katsoipa sitä vaikka Saudi Arabian Jeddasta tai Oulun horisontista päin.

  3. Missäpäin Tohmajärven aseman aluetta tiilitehdas sijaitsi?
    Museoviasto - Tohmajärven Tehdasosuusliikkeen teollisuusaluetta
    Kuva: Museovirasto, Tohmajärven Tehdasosuusliikkeen teollisuusaluetta; Eskelinen Esko

  4. Vuonna 1907 perustettiin turvepehkutehdas, 1915 mylly, 1919 saha ja 1925 tiilitehdas. Näissä oli parhaimmillaan noin 400 työpaikkaa. Tehtaanhohtaja Antti Zimmerman rakennutti työväelle 75 perheasuntoa. Tohmajärven tehdasosuusliike omisti kaikki em. laitokset ja oli Pohjois-Karjalan suurin osuustoiminnallinen yritys.

    Lapsiluku alueella lisääntyi voimakkaasti ja koulun perustaminen tuli tarpeelliseksi. Kunnanvaltuusto perusti johtokunnan koulua suunnittelemaan vuonna 1928. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1929. Pienimmillään koulullamme on ollut vain yksi opettaja. Suurimmillaan 1950-luvulla koululla oli viisi opettajaa ja oppilaita oli yli 150. Vuonna 1955 rakennettiin uusi koulu-rakennus, jossa koulu toimi syksyyn 2009, jolloin se lakkautettiin.

    Lähde: Tohmajärven kunta, Aseman koulun historia
    http://www.tohmajarvi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-tohmajarvi/palvelut/koulutus/asema/index.htx

  5. “Tiilitehdas palaa”.
    Sinä aamuna herätys oli tavallista erikoisempi. Äiti herätti meidät ja sanoi” tulkaa katsomaan” . Taivas lännen suunnalla oli verenkarvainen. Tuolla on nyt joku suurempi tulessa totesivat vanhempani. Joku vanhemmista veljistäni lähti pimeässä kiipemään katolle. Sieltä näki tehtaan pitkän savupiipun. Alas tultuaan hän hän sanoi: Se on tiilitehdas joka palaa.

    Aloitin koulunkäynnin syksyllä -55. Aseman koulun uusi koulurakennus oli valmistunut ja vanhan koulun remontti oli vielä kesken. Niinpä eka luokka oli sijoitettu uuden koulun puolelle ja vasta kevätlukukausi aloitettiin vanhalla koululla.
    Koululle oli tullut myös uusia opettajia. Varsinkin nuori, juuri valmistumut Martti herätti kiinnostusta niin koululla kuin sen ulkopuolellakin. Eipä ole hänestä kuulunut vähiin aikoihin tällä foorumilla.

    Palaan vielä tiilitehtaalle. Kun menimme kouluun oli koko aseman tienoo savun peitossa. Tehdas näkyi suoraan koulun pihalle. Vasta iltapäivällä savu alkoi hälvetä ja raunioiden päällä näkyi kattopeltejä ynnä muuta roinaa. Huhumylly alkoi jauhaa: Uuden tehtaan piirustukset ovat jo tehtaan johtajan kassakaapissa.
    Aiheesta riitäisi paljonkin kerrottavaa. Olihan isäni ensimmäinen vakituinen työpaikka sodan jälkeen juuri tehdasosuusliike. Eiralle vielä: Nykyinen tiilitehdas on entisen paikalla. Kuvassa edessä oleva tiilinen rakennus on viljankuivaamo ja -makasiini , takana on tehtaan puimala ja rehuvarasto.

  6. Tohmis rulettaa-ryhmässä Facebookissa on paljon kuvia myös aseman seudusta, kuten pitäjän muistakin osista, ja sielläkin muistellaan 🙂

  7. markku rudanko ja tiilitehdas tänään…

  8. woodplanet oy ja markku rudanko ja tohmajärven tiilikivitehdas ja kotikarjala 11.01 —johan on meininkiä……

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *