Ihmisten rakentamassa elinympäristössä on aina ollut kunta- tai muusta rakennejaosta riippumatta erilaisia toimintakokonaisuuksia, mutta nimenä seutukunta-ajattelu sai tuulta purjeisiinsa vasta 1960-luvun lopussa. Hallintoon tuli elementtejä, jotka tukivat talousalueisin pohjautuvaa väliporrasta läänien ja peruskuntien lisäksi. Erityistä merkitystä asia sai seutukaavaliittojen perustamisen myötä.
Pohjois-Karjalan eteläiselle alueelle syntynyt talousalue sai alkuun nimekseen Kiteen seutukunta. Se nosti karvat pystyyn ainakin Tohmajärven suunnalla. Ei Kiteellä silti nähty huonoksi ratkaisuksi parempana tarjottua muotoa Keski-Karjalan seutukunta. Eräänä yhteistyön saavutuksena, tosin lainsäädännön taustavaikutuksella, voidaankin pitää sitä, että alue on tuolla nimellään saanut vankan aseman ja hyvän tunnettuuden.
Keski-Karjalassa oli vielä pitkälle 1970-lukua omat kuntakohtaiset osuuskauppansa, pankkinsa, metsänhoitoyhdistyksensä ja paikallisvakuutuslaitoksensa. Ajan merkit toimintojen järkeistämiselle olivat olemassa, mutta monien syiden summana vaikuttava muutosvastarinta jähmetti vuosiksi järkevien päätösten tekemisen.
Uusi kansanterveyslaki vuodelta 1971 antoi vauhtia rakennekehitykselle ja pani Keski-Karjalassakin kunnat hakemaan uutta mallia yhteistyölle. Silloisten viiden kunnan terveyskeskusmalli kaatui Tohmajärven vastustukseen. Väännön tuloksena Tohmajärvi-Värtsilä sai omansa. Vuodet ovat tuoneet jälkikäteistietoa noista ajoista. Nyt ymmärretään paremmin se, miksi valtiovallan alkuaan tiukka linja yhteisestä kansanterveystyön kuntainliitosta koki muutoksen perustamisneuvottelujen ollessa jo käynnissä.
Kiteeltä kansanedustajaksi valittu Reino Karpola sai kerrotun mukaan naapurikunnasta uhkavaatimuksen: mikäli Tohmajärvi-Värtsilä ei saa omaa terveyskeskustaan, seuraavissa vaaleissa sieltä päin ei keskustalaisia ääniä heru! Alueemme kansanedustajalla oli vankka asema omassa eduskuntaryhmässään, olihan hän sittemmin sen puheenjohtaja ja hetken sosiaaliministerinäkin. Siksi puheella oli painoa ja omatun vaikutusvallan hedelmänä syntyi ratkaisu kahden terveyskeskuksen mallista maantieteellisesti suhteellisen pienelle alueelle.
Monet ratkaisut kompromisseja
Tarkoitus ei ole syyllistää sen enempää kansanedustajia kuin puolueaktiivejakaan. Ratkaisut syntyvät yleensäkin monien kompromissien summana. Vallassa olollakin on hintansa, vaikka maksajiksi joutuvat monesti ne, joiden etu ei ole suurimpana mielessä, kun päätöksiä nuijitaan. Keski-Karjala olisi ollut ainakin yhden askeleen pitemmällä yhteistyössä, mikäli valintana olisi ollut koko seutukuntaa kattava terveyskeskusmalli. Mutta näinkin räpisteltiin pyöreät kolme vuosikymmentä. Ikävä kyllä, viimeiset kolme vuotta Helli-liikelaitoksen nimen alla Keski-Karjalassa eivät kyllä ole täkäläisen sosiaalitoimen kunniakkainta historiaa.
Talousalueen toimijat kaupan ja elinkeinoelämän piirissä ovat käyneet läpi oman kujanjuoksunsa. Osuuskaupparintamalla syntyi rakentavassa hengessä neuvoteltu yhteistyö kolmen toimijan, Kiteen Osuuskaupan, Rääkkylän Osuuskaupan ja tohmajärveläisen Yhteishyvän kanssa. Tosin Keski-Karjalan Osuuskauppa fuusioitui PKO:hon 1990-luvun alussa. Loppukuviotkin sujuivat niin, ettei riitoja käyty eikä kukaan tuntenut etujaan poljetun. Siitä olisi ollut opiksi otettavaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten aluerakennetta 1980-luvulla justeeratessa. Tosin tätä nykyä seutukuntapohja siellä on jo historiaa, kun toimiala on järjestetty koko maakuntaa kattavan organisaation alle.
Menneet ovat menneitä. Nyt on turhaa haikailla epäonnistumisia, kun lähivakuutusryhmäkin sulautuu osaksi Tapiola-kokonaisuutta. Sitä kehitystä alaa tuntevat kyllä osasivat ennakoida. Vakuutusalalla voidaan nähdä voimavaraksi se, että vastuut lepäävät jatkossa leveämmillä harteilla. Julkisuuteen kerrotun mukaan sentään jää vielä parikymmentä aluekonttoria, joten paikallistuntemustakin saattaa löytyä ainakin ruotsalaisomisteista IF-yhtiötä enemmän.
Olkoon vaikka Värtsilä
Oman alueemme kuntakentässä on ollut nähtävissä kuolinkamppailuihin liittyvien kouristusten oireita. Sellaisia ovat olleet sosiaali- ja terveystoimen irtiotot Rääkkylässä ja Kesälahden uhittelu liittymisestä viereisen maakunnan, Itä-Savon alueeseen. Monikymmenvuotisella hyötymisellä elosta Kiteen kupeessa ei tässä tilanteessa nähty olevan juurikaan arvoa. Se on valitettavaa, kun itse 1960-luvun lopusta asti mukana olleena muistan sen hyvän hengen, jolla esimerkiksi lääkärien vastanottotiloista tai terveyskeskuksen vuodepaikkojen sijoittelusta kuntayhtymän toiminta-alueelle sovittiin. Viimeisimmät tiedot tosin kertovat tuon asenteen Kesälahdella jo muuttuneen yhteistyön suuntaan.
Julkisuuteen tullut esitys uudesta kuntajaosta Pohjois-Karjalaan ei ollut yllätys. Oikeastaan se oli valtiovallan tunnustus siitä työstä, mitä hallintomiehet ja talouselämä ovat koko sotien jälkeisen ajan nyt jo entisen läänin eteläisellä alueella tehneet. Objektiivisesti katsoen Keski-Karjala on saanut vielä yhden mahdollisuuden. Uskon että niin näkevät ainakin ne, jotka aidosti kantavat vastuuta omaleimaisen Keski-Karjalan seutukunnan tulevaisuuden puolesta. Nyt on aika haudata kaappien vanhat luurangot ja sotakirveet. Virkarakenteitten purkautumisen pohdinta ja turha isäntämielikin kuuluvat niihin seikkoihin, jotka on viisainta jättää neuvottelijoiden eväsrepusta kotiin.
Nyt pitää tähdätä eteenpäin. Siksi Keski-Karjalassa on syytä asettua pikaisesti yhteen ruotuun, olkoon uuden kunnan nimenä vaikka perinteiltään kunniakas Värtsilä!
Pekka Havukainen
Kirjoittaja on Kiteen valtuuston entinen puheenjohtaja ja kunnallisneuvos. EJ
Kiitos Pekka myötämielisestä suhtaumisestasi pientä kuntaa kohtaan.
Seutuajattelu on ihmeellistä Keski-Karjalassa.
Paljon terveisiä sinulle Pusan Mirja
Opin arvostamaan Pekka Havukaisen näkemyksiä 1970-luvulla ja myöhemminkin. Tarkkanäköisyyttä oli myös muutama vuosi sitten, jolloin hän Hellin puuhaamisen aikoihin esitti julkisuudessa ajatuksia, jotka ovat osoittautuneet prikulleen oikeiksi.
Keski-Karjalan tulevaisuuden suhteen olen eri mieltä, koska Kiteen talous rämpii niin syvässä suossa, että sieltä voi olla vaikea nousta edes valtion tukimiljoonilla. Sinne on menty kaupungin itsensä toimin. Vauhdittajina ovat olleet muutamat elinkeinoelämän vastoinkäymiset.
Miljoonia nielleet ja yhä nielevät homerakennukset ovat seurausta kaupungin huonosta valvonnasta. Rakennusalan yritykset näköjään menevät yli siitä missä aita on matalin, jos perään ei katsota.
Palveluvarustus on pidetty tietoisesti liian korkeana asukasmäärään nähden, vaikka otettaisiin koko Keski-Karjalan tarpeet huomioon. Erityisesti urheilupuolen lirkutuksiin on uponnut rahaa (kahteen kertaan rakennettu uimahalli-urheilutalo, kaksi urheilukenttää, muutaman kymmenen harrastajan miljoonamäki) eikä lentokenttäkään aivan halpa ole ollut. On luotu myös tiettyjä menoautomaatteja, joita pitäisi tarkastella kriittisemmin.
Keski-Karjalan kuntaliitoksissa ollaan auttamattomasti liian myöhässä. Ihmettelen, miksei valtion aiemmin tarjoama 10 miljoonan euron liitosraha kelvannut. Silloin olisi viimeistään ollut aika yhdistää voimavarat.
Totta on isolta osalta tuo Erkin sanoma. Itse olen ihmetellyt sitä, kun muut saman ajan rakennukset Kiteellä ovat yhä pystyssä. Ainoatakaan liikerakennusta tai asuinkerrostaloa ei ole purettu homeongelmien takia. Olisiko kaupungin ratkaisuissa ainakin osaksi ollut hätävarjelun liioittelua?
Kun vanhainkoti purettiin lähes salaa yhden viikonlopun aikana, ”hätiin” homeongelman syitten arvioinnissa ei ehtinyt montakaan rakentamisen ammattilaista.
Paikalla oli pistäytynyt tuttu tohmajärveläinen rakennusmestari, joka kertoi purkamistyötä katsellessaan arvelleensa, ettei hometta tainnut löytyä muualta kuin nuohoamattomista ilmastointiputkista. Olisiko siinä selitystä monien muittenkin homekiinteistöjen ongelmiin!?
Totta on, ettei neljä köyhää yhteen liittyessäänkään tee yhtä taloudellisesti vahvaa kuntayksikköä. Mutta tulevaisuudesta voi nähdä valonpilkahduksia. Myönteiselle työpaikkakehitykselle voisi tulla apua Puhoksen jätteenkäsittelylaitoksesta, mikäli se lopulta toteutuu. Toinen suunta on Niiralan rajanylityspaikka: Itäinen ostovoima saattaa jatkossa antaa paljon mahdollisuuksia muittenkin elinkeinojen, kuin kaupanalan toimijoille.
Pari vuotta sitten kirjoitin blogiini huolistani koskien Keski-Karjalan tulevaisuudennäkymiä. Arvelin lopullisen yhdistymissuunnan päätyvän osaksi Joensuuta, mikäli tilanteen vaatimia ratkaisuja ei nopeasti saada tehdyksi. Aika on senkin jälkeen kuluttanut vähiä voimavaroja, mutta silti en kirvestä vielä kaivoon heittäisi. Monet 1970-luvulla ja sitä ennenkin päättäjinä mukana olleet näkevät Keski-Karjalan seutukunnan ikään kuin omana lapsenaan. Siksi sen puolesta halutaan yhä uskoa, vaikka myllerrys ympärillä uhkaakin sen itsenäistä asemaa!
Kyllä huomaa teksteistä, että asioista ollaan hyvin perillä.
Vanha Värtsiläinen sanankasku sanookin, että luulo ei ole tiedon väärti.
Jos saatte aikaiseksi uuden Värtsilä -nimisen kunnan millä rajauksella tahansa, niin kannattajia löytyy. Muuten on sama, vaikka olisi koko läänissä yksi Karjala -niminen kunta.
Tahdon heittää keskusteluun tämänkin otsikon alle mahdollisen(?)
osakuntaliitoksen. Viittaan vanhan vuoden lopulla Värtsissä käytyyn vilkkaaseen ajatustenvaihtoon ”Keski-Karjalalle rukkaset” – jutun yhteydessä.
Mainitsin silloin kommentissani itsenäisen Värtsilän aikaan avaamastani keskustelusta ja heti tyrmätyksi tulleesta ideasta koskien yhteistyötä Tuupovaaran kanssa. Ainakin nimimerkki Erikoispyknikko otti asiaan heti kantaa ja väläytti ehkä niinikään puolihuumorilla (!) osakuntaliitosta.
Keskustelin kuukausi takaperin kahdenkesken Rääkkylän entisen kunnansihteerin kanssa. Siinäkin tämä asia nousi ikäänkuin itsekseen esille. Uskallanko sanoa, mutta hieman kärjistetysti hän jopa kannusti ainakin miettimään asiaa.
Mainittu Tuupovaarahan oli vielä 2000 – luvun taitteessa Värtsilän tavoin pieni ja köyhä, mutta itsenäinen kunta. Eiväthän he varmaan itsekään puhumattakaan meistä naapureista voineet arvata tai ainakaan tietää olevansa muutaman vuoden kuluttua osa Joensuun kaupunkia. Nyt näin joka tapauksessa on ja yhteinen maaraja entisen Värtsilän kanssa ei ole tietenkään mihinkään kadonnut.
Joensuu pureutui Vaara-Karjalan myötä tiukasti valtakunnan itärajaan ja on takuuvarmasti aidosti kiinnostunut, niin kuin tiedämmekin, myös Niiralasta.
Kuntakenttä elää joka tapauksessa voimakkaasti; mihin päin Tohmajärvi lähtee joko vapaaehtoisesti tai pakolla? Jos suunta on Keski-Karjala, kannattaisiko Värtsilässä nousta kapinaan ja oikeasti vaatia osakuntaliitosta Joensuun kanssa?
No, tämä on tällaista heittelyä. En ole perehtynyt, mitä mahdollisuuksia tämmöiseen menettelyyn oikeasti esim. lain mukaan on. Yllättäen tämäkin vaihtoehto vain näyttää nousevan esille. Kaupungin nimen vaihtaminen Värtsiläksi todennäköisesti vaatisi kyllä suorastaan erinomaisia neuvottelutaitoja, jopa pientä ihmettä!
Pieni kapinanpoikanen ei olisi ollenkaan pahitteeksi, on Värtsilää niin kaltoin kohdeltu kuntaliitoksen jälkeen. Ruppeetko Jussi kapinakenraaliksi?
Mainitsit tuossa Rääkkylän. Sen verran tunnen sikäläistä väkeä, että ikinä ei Keski-Karjala saa sitä kuntaa kokonaisena. Vähintään kahtia se on pantava, mäne tiijjä kolmeen osaan.
Rääkkylä on Rääkkylä – ihan omaa sorttia.
Työni takia olen nostanut tavarani muuttoautoon 12 kertaa joten asumisen kokemusta on monesta kunnasta. Kuitenkin se Värtsilä on nimenä ja paikkana samaa kuin sana ÄITI.
Ei Värtsilä nimenä ja paikkana mihinkään häviä eikä sitä minnekään pois viedä. Viime sotien seurauksena Värtsilä jaettiin ja siihen itä päähän tulivat asukkaat uudesta valtiosta, kuitenkin keskustan nimi säilyi Värtsilänä. Tuhat viisisataa luvulla Värtsilä siirtyi Venäjän alta Ruotsille ja varmaan se nimi silloinkin oli Värtsilä.
Tällä kirjoituksellani koetan sanoa sen vaikka elämä koettelee niin paikkakunta ja nimi säilyy. Samoin ihmiset etsivät itsellensä elannon niissä puitteissa kuin aika kulloinkin sen sallii.
Muutetaan sitä karjalaisten laulun sanaa siten, että ”Värtsilästä kajahtaa”.
Kaikki kunnia kaikille kirjoittelijoille ja kommentaattoreille kuitenkin sillä pikku täydennyksellä, että minulta ei irtoa pienintäkään huumoria, ei edes puolihuumoria. Olen kovan linjan tosikko ja vanhan pyknikkoliiton viimeisimpiä erikoismiehiä, niitä harvoja, jotka ovat kaikkien alojen asiantuntijoita, päässyt yli opistosta ja korkealle koulusta.
Lainsäädäntö ei aseta pienintäkään estettä kunnan osan liittämisestä naapurikuntaan. Siis esimerkiksi entisen, Tohmajärveen liitetyn Värtsilän kunnan liittämistä Joensuuhun. Tarvitaan vain riittävän laaja kannattajajoukko kuntalaisaloitteeksi. Siitä se lähtee. Tilanne on nykyisellään kieltämättä hieman mutkikas ainakin siinä mielessä, että tuo hirmuinen Tohmajärvi-sulho on jo napostellut suureen kitaansa Värtsilä-neidon myötäjäiset. Veläköhän niitä honkia humisee tuolla Kaustajärven puolla?
Muuten olen tästä suuresta kuntauudistuksesta jyrkästi sitä mieltä, että jotakin on tehtävä, mutta kuntien perustuslaillista itsemääräämisoikeutta ei saa loukata. Tämä on mahdollista siten, että nimitetään nämä ns uudet kunnat yhteistoiminta-alueiksi, jotka yhdessä järjestävät yhteistoimintana tai toisiltaan osto- / vaihtopalveluina kaiken alueella tarvittavan kunnallisen palvelun. Näin päästäisiin eroon kunnallisista koulupiirirajoista, saataisiin yhteiskäyttöisiä auroja, latukoneita, vikapäivystyksiä, erikoissairaanhoitoa, myös yhteistoimisia viranhaltijoita ihan kunnanjohtajasta alkaen ja heille lomasijaiset yms. Näin menetellen jokaiseen nykyiseen kuntaan jäisi paikallishallinto ja paikallistuntemus sekä itsenäisyys, paitsi jos pitää parempana siitä luopua ja asioista niin sopii.
Jos kenraaleita löytyy, niin löytyy kyllä adjudanttikin.
Mahtaisiko alikessun nappulat, Erkki, riittää mainitsemaasi vakanssiin? Tunnetusti sitoutumattomana filosofina minulla ei tietenkään olisi mitään poliittista painolastia tai vastuuta!
Pikainen vilkaisu Wikipediaan toi esille ainakin kymmenkunta Suomessa toteutettua osakuntaliitosta 1930-luvulta tähän päivään saakka. Maantieteellisesti lähimpää meitä liippaava esimerkki on Enonkosken kunnanosan liittäminen Savonlinnaan v.2009.
Lähdettäisiinpä mahdollista liitosta joko kokonaan tai osittain Joensuun suuntaan puuhaamaan, helpoiten päästäisiin liikkeelle jos se suurempana suorittaisi kosinnan.
Tuleva Keski-Karjala ei tietenkään joka tapauksessakaan tulisi suosiolla luopumaan Niiralasta.
Jos pelkästään Värtsilä olisi osa Joensuuta, oman kunnan tarjoamiin fyysisiin palveluihin pitäisi tietenkin ajaltaa lähimmillään Tuupovaaraan, jollei kaupunki investoisi tänne esim. kirjastoa, kaupunginviraston sivupistettä ja liikuntahallia (onhan meillä Urheilutalo) ym. Tähänkin olisi tietysti olemassa valmis ratkaisu; laajennettaisiin osakuntaliitos koskemaan myös Kemien taajamaa ja kaikkia pohjoisia kyliä.
Selailin tuossa muistin virkistykseksi (muutenhan se ei kyllä juuri virkistä!) Tohmajärven ja Värtsilän kuntaliitossopimusta tai niin kuin se aivan kirjaimellisesti kuuluu: ”Sopimus Tohmajärven ja Värtsilän yhdistyessä toteutettavista hallinnon ja palvelujen järjestelyistä”. Helppo on edelleen todeta että meillä on ollut sama kirjain, mutta eri henki. Juridista sitovuutta jutuilla ei ehkä sinänsä enää ole, koska yhdistymisen jälkeinen viisivuotiskausi on jo painunut historian syövereihin. Hampaattoman tiikerin murinaa ei joka tapauksessa todennäköisesti edelleenkään tarvitse pelätä.
Esitetyllä kuntauudistus mallilla voimistetaan hyvinvointivaltio Suomen alasajoa, jos ei suorastaan anneta kuolinisku.Viimeisetkin palvelut suunnataan kaupunkikeskuksiin.Päätösvalta menee entistä kauemmaksi, eikä sitä käytä tutut riitelevät kuntapäättäjät.Montakohan päättäjää luulette kapinoitsijat Värtsilän saavan Joensuun valtuustoon? Kiteen suunnalle mahdollisuudet ovat ainakin suuremmat varsinkin jos ehdokkaiksi saataisiin toimittajia, pyknikoita tai alikessuja.Eikun liituraitaa sovittemaan.
Viimeisetä sanasta jäi ”le pois
Oishan se mukava kokeilla välillä muutakin, kun on nyt vuosien kokemuksia Keski-Karjalan yhteistyöstä ja kuntaliitoksesta Tohmajärven kanssa.
Kiteen suuntaan hinkuavat saattavat kokea yllätyksen, jos ja kun sinne liitytään. Asuin Kiteellä neljä vuosikymmentä. Niin sisäänlämpiävää ja henkisesti itseensä käpertynyttä paikkakuntaa on vaikea toista löytää. Värtsilä on ollut raikas tuulahdus sen jälkeen. Ainoa valopilkahdus oli 1970-luku, jolloin Kitee teollistui ja sinne tuli runsaasti väkeä muualta. Tuolloin ilmapiiri hetkellisesti muuttui.
Edellä teorisoin sitä, että lainsäädännöllistä estettä entisen Värtsilän liittämiseksi Joensuuhun ei ole. Tuo teoria ei kuitenkaan vastaa tarkasti omaa käsitystäni liitostarpeista. Omasta mielestäni Joensuuhun pitäisi liittää entisen Värtsilän lisäksi samalla kertaa alueet vyöhykkeet Niirala – Kemie – Onkamo – Rääkkylä riitävine suoja-alueineen. Tätä puoltaa etäisyydet ja yhteydet, siitä muodostuisi näissä ankeissa niukkuuden oloissa tämän seudun kannalta toimivin kokonaisuus.
Samalla edesautettaisiin Kiteen suurkunnan kehittymistä, siihen voisivat innolla liittyä eteläpuolen kunnat Vuoksenniskaa myöten. Ja kaikki olisivat tyytyväisiä.
Joensuuhun kuuluu ja tulee kuulumaan niin paljon liitosalueita, että kyllä sieltä ääni tulee hyvin esiin, vaikka ei ihan oman kylän kellokasta olisi saatukaan puikkoihin.
Jos uuden kunnan nimeksi tulee Värtsilä, on ihan yhdentekevää, mikä on rajaus. Se on ilman muuta selvää, ettei Joensuu muuta nimeään koskaan Värtsiläksi, vai?
Saattaa se taipua, jos ehdoksi asetetaan Niiralan raja-aseman saaminen. Myö ei uskota, minkälaisen valtin vierellä asutaan.
Kyllä se lämpö voi Kiteeltä karkailla kun sinne liitytään.Väkisin sitä on oppinut harventamaan rakoja kun on kuuluma niin paljon hometaloja tehty(taitaa olla kyllä Joesuussakin).Aamutv:ssä tutkija toi esiin sellaisia asioita että aika hataralta pohjalta hallitus taitaa ponnistaa.Ei vain kiireessä oltaisi liikkeellä ”mutu” tiedoilla.
Kuuntelin eilen eduskunnan täysistunnon keskustelua kuntaliitosasiasta.Kuntaministeri Virkkunen lupasi että kuntien mielipiteet otetaan huomioon.
Mikä on tohmajärveläisten ja varsinkin värtsiläisten valtuutettujen kanta asiaan.Mihin suuntaan nenä näyttää?Vai pitääkö ensin odottaa oman ryhmän päätöksiä että tietää mitä mieltä on?
Erkki mainitsi Kiteen ilmapiirin ja Värtsilän raikkaan tuulahduksen…
Olisitpa Erkki ollut Värtsilässä 60-70 luvuilla kun täällä oli värtsiläläinen kunnan hallinto. Oli luottamushenkilöt omasta takaa. Päätettävät asiat olivat kaikille läheisiä
Jos kuuluttaisiin vaikka Joensuun tai Mikkelin suurkuntien syrjäkyliin ja tehtäisiin aloitteita veden ottamisesta Kukkolammesta tai uimalan tekemisestä Harkkolammelle tai palvelutalojen teko vanhuksille niin voisi viedä aikaa ennenkuin aloitteet menisivät läpi.
Värtsilässä oli todella miellyttävää elää ja kehittää omaa kotiseutua. Aloitteet voitiin toteuttaa helposti jos eivät maksaneet paljon. Ne ajat ovat vain ohi ja ajatella eteenpäin
jore 10.2.2012, 10:11
”…Vai pitääkö ensin odottaa oman ryhmän päätöksiä että tietää mitä mieltä on?”
Pitää. Omilla aivoilla ajattelu on suuri synti:)
Vaalien jälkeinen säätiedotus:
Kultahammasrannikolla jatkuu lauha ilmavirtaus etelästä päin.
Samoin Tahvo Wallinin Dragsvikin seutuville on luvassa lämmintä kättä ja voimistuvaa myötätuulta.
Hyytävä viima ja kova pakkanen iskee Pohjois-Karjalaan kehä kolmosen sisäpuolen suunnalta.
Tuuli on niin voimakasta ja jäätävää, että varuskuntakin lentää tuulen mukana suojelemaan herkkähipiäisiä, mutta kovapalkkaisia ja kovapäisiä etelän eliitejä.
Jatkuva viima kaataa mennessään kuntienkin raja-aitoja nurin. Sisäänläpiävät kuntien politrukit yrittävät pitää vielä, kovasta tuulesta huolimatta, kuntaraja-aitoja pystyssä. Koska heillä on luottamuspaikat katkolla, jos kuntia yhdistyisi.
Lopuksi luottamushenkilön motto;
-ensin oma etu
-sitten puolueen etu
-viimeksi kuntalaisten etu (jos jää enää mitään).
Jore ja Eero-Matti nähtävästi vihjailevat poliittisista piireistä tutuksi tulleesta termistä ”ryhmäkuri”.
Värtsilän sinänsä epäpoliittisessa kunnallishallinnossakin tähän ilmiöön joskus törmättiin.
Ollessani kunnanvaltuustossa sattui parikin kertaa tapaus, että kokouksen jälkeen minua, vapaata ajattelijaa, tultiin rohkaisemaan: ” Tartuit oikeaan asiaan ja teit kyllä hyviä esityksiä, mutta kun me olemme omassa ryhmässämme päättäneet…”
Selkärangattomuutta vai tervettä kuuliaisuutta???
Kiteen valtuuston puheenjohtajana aikoinaan ollut Topi Lipsanen ihmetteli, mitä tekoa puoluepolitiikalla on kunnalliselämässä. Hänen mielestään puolueita tarvittiin korkeintaan kunnallisvaaleissa, jotta saatiin päättäjiä valituksi. Kiteeläisten puolue toimikin melko hyvin 70-luvulla, mutta vähitellen siitä tuli vailla sisältöä ollut hokema, jolla ei ollut vastinetta todellisuudessa. Jälkikin oli sitten sen mukainen.
Kauempana asuville kerrottakoon paikallisia mediatietoja: Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos on niin hyvällä mallilla, että kunnan nimeksi on sovittu Kitee. Vaakunakin pysyy ruorimallisena. Se muistuttaa Arpesta ja maan ensimmäisestä höyrylaivasta, kelepaisi vaikka Suur-Värtsilän vaakunaksi.
Tohmajärven valtuusto on iltakoulussaan (suljetut ovet) äskettäin keskustellut kuntaliitosasioista. Puheenvuorojen perusteella itsenäisenä pysytteleminen on ykkösasia. Jos ihan pakko on jonnekin liittyä, niin sitten kuulemma Joensuuhun. Vaan pitää ottaa huomioon, että puhelemassa olivat poliitikot, jotka seuraavalla kerralla voivat haastella jo aivan eri tavalla.
Tuupovaaralaiset kehuivat taannoin radiossa ja telkkarissa, miten hyvin heillä menee joensuulaisina. Palvelut ovat säilyneet yllättävän hyvin, osin jopa kohentuneet.
Tuo puolekuri on tullut puheenvuoroissa esille. Omakohtaista kokemusta on, vaikken puolueisiin kuulukaan, vähän samaan tapaan kuin Jussi.Puokuetuki oli sellainen asia, joka teki puolueista valtion valtion sisälle. Kaikki aatteellinen toiminta pitäisi olla vapaaehtoistoiminnan varassa. Jäisivät ainakin onnenonkijat rannalle. Eiköhän kaikki vastedes äänestetä sitoutumattomia. Katsotaan, miten käy.
Jäi kommentista pois: Joensuu on puolta kauempana kuin Kitee ja bensa on kallista.
Värtsilässä on bensa halpaa.
Melkeinpä arvelen, että tämä mahdollisuus ulkomaanmatkailuun on tuonut monta asukasta vuokra-asuntoihin, jotka ovat kai melko täynnä täällä nykyään.
Miten olis, jos valtionbudjetissa karsittaisiin kaikki ylimääräiset, kansalaisia palvelemattomat menoerät.
Kuten puoluetuet, lehdistötuet, edustajien avustajien palkat, eu-maksut (=ulkolaisten pankkien ylläpitomaksut)ja jonninjoutavat edustajien ulkomaanmatkailu rahat.
Johan tulisi säästöjä. Jaettaisi sitten vastaava, MILJARDIEN luokkaa oleva summa kunnille, asukasluvun mukaan, kuntien lakisääteisiin menoihin.
Mutta. Kas kummaa, osaavathan ne kunnissakin pistää sitten rahansa kaikenmaailman konsulttien egojen pöngittämiseen, kun ei itse osata päättää omista asioista.
Toinen mutta. Eihän hallitus ja kansanedustajat tietyistä syistä hyväksy tällaista, omien kansalaisten eteen tehtävästä työstä. Keräävät vain lisää veroja ulkomaan maksuihin.
Edellisestä unohtui tärkein, eli säästöjen loppupäätelmät.
Siitähän tulisi mukava siivu myös Keski-Karjalan kuntiin.
Sillä saisi, esimerkiksi palkattua lisää päälliköitä Hellin huomaan.
Kysynpähän teiltä, vapaat ajattelijat: Mitä etua meillä on ollut keskikarjalan alueesta, Niiralan raja alueen suhteen? Olis luullut näkyvän jo vuosien saatossa jotain konkreettista. Ainut asia jonka muistan kun Kitee halusi OMAN rajanylitys paikan! että silleen! Kyllä se Joensuu on se, joka varmasti kehittäis Niiralan rajanylitys paikkaa ja samalla lisäis palveluja tänne.
On pyydetty keskustelua kuntaliitosasioista (Reino Löppönen) sun muista ja omaa otsikkoakin niille, ettei tarvitse Luppotuvan pilkkeiden seassa. Keskustellaan nyt ensi hätään täällä, kunnes saadaan tarkempaa tietoa maaliskuun puolivälissä pidettävästä kuntalaisillasta. Jokunen puheenvuoro näyttää olevan jo tässä valmiina.
Ihan välttävä otsikko tämäkin..
On vain koko kuntaliitosasia sellainen, että alkaa tulla vihaiseksi kun kuulee maininnankin. Pienemmistäkin asioista on puhuttu vuosikausia, mutta nyt on kyllä sellainen selkään puukotuksen tuntu monissakin asioissa.
Venäjän tilanne vaikuttaa Keski-Karjalan tulevaisuuteen merkittävästi. Tänään (ma 5.3.) A-studio YLE TV 1 klo 21 Tohmajärvellä Venäjän vaalien tiimoilta.
Pitäjäyhistyksen nettisivujen mukaan Tohmajärven keskustan kunnallisjärjestö ja Värtsilän paikallisyhdistys järjestävät 23.3. kello 18 kylätalolla keskustelutilaisuuden kuntarakenneuudistuksesta. Hyvä niin.
Mutta missä uinuu pitäjäyhdistys, kun puolueetonta palaveria ei ole näköpiirissä? Vai onko yhdistys sama kuin kepu?
Tohmajärven kunnan nettisivuilta poimittu tiedote:
Kuntauudistus jyrää. Mitä tekee Tohmajärvi? 15.3.2012 klo: 18:00
Kuntauudistus jyrää. Mitä tekee Tohmajärvi? Mitä mieltä Sinä olet kuntauudistuksesta? Itsenäisyys vai suurempi kunta? Valtuutettujen ja henkilöstön mielipiteitä on selvitetty, mutta kuntalaismielipidettä ei ole vielä kuultu. Nyt kuullaan. Tule ottamaan kantaa ja kuulemaan Tohmajärven kunnan taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Paikka: Maiju Lassila -sali
Kenelle tarkoitettu: Kaikki tohmajärveläiset
Erkin mielestäni asiattomaan kommenttiin…
Lainasin Pitäjäyhdistyksen 2012 syyskokouksesta pätkää (Eira Varonen artikkelissaan Värtsissä 1.12.2011);
”Talousarviosta nousi esille yhdistyksen suurin menoerä, kylätalon vuokra. Yhdistys maksaa kylätalosta kunnan kanssa tehdyn vuokrasopimuksen pohjalta 400 euroa/kk. Vuodessa tästä tulee 4800 euron menoerä, joka on reilut 41 % talousarvion 11700 euron budjetista. Vuokran maksukyvyn takaamiseksi kylätalon palveluiden, tilojen vuokraamiseen, kokous- ja kahviopalvelujen kehittämiseen on panostettava edelleen.”
Viimeinen lause on tärkeä. Jos siis vaikkapa T-järven Kepu haluaa vuokrata tilaa järjestääkseen keskustelutilaisuuden päivän polttamavasta kysymyksestä niin eikö se ole suotavaa?
Käsittääkseni kylätaloa ovat aiemminkin vuokranneet eri puolueet kokouksiinsa, uskonlahko tilaisuuteensa jne. Eikö kylätalo ole Erkki juuri se paikka joka on avoinna kaikille näkökantaan katsomatta?
Ruoskit jatkuvasti VPY:tä passiivisuudesta täällä Värtsissä.
Olet todennut että Värtsi ei ole Pitäjäyhdistyksen tiedotuskanava ja näin ovat myös Pitäjäyhdistyksen hallituksessa olevat sanoneet. Siihen heillä ovat omat tiedotuskanavat; vartsila.fi ja tapahtumakalenteri.
Passiivisuudesta syyttäminen on turhaa. Mielestäni monet Pitäjäyhdistyksen hallituksessa olevat ovat aktiivisesti osallistuneet eri kirjoitteluihin täällä Värtsissä. Yksityishenkilöinä.
Siihen heillä kuten meillä muillakin kaiten on oikeus?
Äiti opetti aikoinaan, että likapyykki
pestään kotona.
Siitähän on vasta vuosi kun kaikki iloitsivat
kylätalon saamisesta Värtsilään. Eikö tuo kylätalo
olisi oikea paikka paikkakuntalaisten välien selvittelyyn,
jos sellaiseen on tarvis.
Politiikan myötä saattaa koittaa kohtalonhetket
Värtsin väellekin!
Kirjoitin kepun tilaisuudesta, että hyvä niin. Muutoin Eero-Matti on aivan oikeassa.
Puoluepolitiikan suhteen Värtsissä on oltu varovaisia ja pidättyviä, koska toimituksen resurssit eivät riitä siihen, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Nyt kunnallisvaalien alla on tarkoitus ollut kokeiluluontoisesti höllentää huomattavasti, jotta saataisiin aikaan keskustelua kunnalliselämästä Värtsilän näkökulmasta. Olen jopa pyrkinyt hieman provosoimaan siihen suuntaan. Uskoisin keskustelun lisäävän kiinnostusta vaaleihin. Silkkaa puoluepropagandaa emme tietysti palstoille toivo.
Yleensäkin keskustelu paikkakunnan asioista, niin pitäjäyhdistyksen toiminnasta kuin muustakin, on toivottavaa, onhan tarkoituksena olla nimenomaan Värtsilän verkkolehti, olkoonkin että suurin osa kirjoittajista ja lukijoista on muualta. Kriittistäkin keskustelu voi olla, kunhan nyt ei kovin henkilöön käyvää.
Tuo viimeinen lause ei tietenkään koske minuun kohdistuvaa kritiikkiä. Se olkoon sallittua.
Kun totean, ettei Värtsi ole pitäjäyhdistyksen lehti, se tarkoittaa, että Värtsin sisältöä koskevat päätökset tehdään muualla kuin pitäjäyhdistyksessä. Palstat ovat olleet ja ovat edelleen avoinna Värtsilän eri yhdistysten tiedottamiselle. Omatoimisuutta tietysti edellytämme, koska Värtsiä toimitetaan pienin harrastajavoimin talkoilla.
Pidin Erkin kommenttia ”Vai onko yhdistys sama kuin kepu?” vitsinä, toki huonona sellaisena.
Antakaamme Erkille myös mahdollisuus yksityishenkilönä esittää näkemyksiä, siinä missä muidenkin.
Nehän eivät ole VÄRTSI verkkolehden kannanottoja, tai ”propagandaa” kyläyhdistystä vastaan, vaan hänen omia kannanottojaan.
Muistakaamme posiviivinen ja rakentava asenne!
Kylätalo on kyläyhistyksen toimesta hankittu meidän kaikkien käyttöön! Ottakaa omaksenne puolueeseen, uskontokuntaan, ikään, sukupuoleen tms. riippumatta! Tervetuloa!
Tuo lausahdus oli tosiaan huonosti harkittu, mistä lienee moinen mielleyhtymä ajatuksiin tullutkin. Aina näitä minulta lipsahtaa, vaikka ei ole sen kummempi tarkoitus. Ja Värtsin rooli ja omani ovat meikäläisellä tietyistä syistä jo aikoja sitten sotkeentuneet, mikä ei ole tietysti hyvä asia. Kyllähän kommentit lienevät sitä henkilökohtaisempaa puolta, kylätalon hienoista yhdistyksen ym. tilaisuuksista tehdyt lukuisat ylistystekstit ja kuvat enemmän värtsimäisempiä. Jos jutuissa jotain kriittisempää esitän, teksti löytyy Näkövinkkeli -palstalta, joka on myös muitten käytettävissä mielipiteitten esittämistä varten.
Mielipide ja faktat pitäisi jutuissa tietysti hyvän lehtitavan mukaan erottaa toisistaan, mutta tämäntapaisia hienosäätöjä ei liene tarpeen ajatella harrastusmielessä pykätyssä kyläverkkolehdessä.
Kaipailin Värtsilään puolueetonta kuntaliitostilaisuutta, johon myös muut kuin tietyn puolueen väki mielellään osallistuisivat. Nuo puolueitten tilaisuudet kun ovat usein mielipiteen muokkausta, josta faktat ovat kaukana. Mikäpä muu kuin pitäjäyhdistys puolueetonta täällä järjestäisi, mutta kun ei järjestä, niin sillä selvä. Näkyyhän tuo Tohmajärvellä jo olevan tulossa kunnan järjestämänä.
Kylätalon käyttö erilaisten kuppikuntien tilaisuuksiin on mielestäni niin itsestään selvä juttu, ettei sitä tarvitse edes painottaa. Kukapa tuota lienee vastustanut.