Värtsilässä heinäkuussa sattunut kahden auton törmäys oli viime vuoden pahin liikenneonnettomuus Pohjois-Karjalassa. Siinä kuoli neljä henkilöä. Asiasta kertoo Verkko-Karjalainen uutistensa maakuntaosiossa. Vähän näppäilyä jutun löytäminen tosin vaatii. Ely-keskuksen mukaan maakunnassa kuoli liikenneonnettomuuksissa 14 henkilöä, joista Tohmajärvellä kahdeksan.
Kansallisarkiston Pälkjärveen liittyviä aineistoja penkoessa vastaani tuli kaksi Värtsilän Ruukin koulun opettajalle annettua lähes samansisältöistä työtodistusta. Kuvasin ne Värtsin lukijoita varten. Koska pienten kuvien tekstistä on vaikea saada selvää, kirjoitin molempien todistusten sisällön tähän. Lasten opettaja Värtsilän ruukin koulussa Tahvo Soininen, joka 1859 vuoden alusta vuoteen 1863 oli tässä toimessa, on sillä ajalla erinomaisella halulla
Ahvenvaaralaisia, osa 4/4 Kun 50-luku läheni loppuaan, oli koneellistuminen se taikasana, joka muutti metsätyönkin luonteen. Kuvioihin tulivat moottorisahat, Fordsonit ja Belarukset. Kymi Oy:n hakkuut Kaustajärvellä muuttuivat osa-aikaisiksi suhdannehakkuiksi. Vuoden 1958 kevättalvella punaisella raidalla rengastettuja koivuja kaadettiin vaneritukiksi Pesälampien salolla. Nyt ei metsurilla ollut enää viulu- eli pokasahaa eikä yhden eikä kahden miehen justeeria. Oli alkanut
Hienosti Johannes muisteli 1.2. vanhaa ja katoavaa. Velipojallani on Ketunpesillä pihasaunassaan seinällinen vanhoja työkaluja, joita kesäisin esittelemme kansalle kasuavalle. Lisäksi on saunapolun varrelle jalustettu Fiskars 10-vältti, leivän tuoja. Johanneksella oli työpiirustuksia kirvesvarresta ja pokasahasta. Kohtasin Kaldoaivin erämaa-alueella paikallistarpeista duunatun kaarisahan, jollaisen värtsiläisetkin voivat kuvan mallin mukaan tehdä. Paavo kakkulainen
