syyskuu 2011

Ajankohtaista

Juuret Värtsilässä

/ / 3 kommenttia

Joensuussa juhlitaan viikon kuluttua torstaina Pohjois-Karjalan 50-vuotista insinöörikoulutusta, kertoo netti-Karjalainen. Tuolloin julkaistaan myös juhlakirja ”Juuret Wärtsilän raudassa”. Tässäkin asiassa ylistetään Vauhti-Villeä eli vuorineuvos Wilhelm Wahlforssia, joka kävi esittelemässä ideansa kesäkuussa vuonna 1960 Joensuun kaupunginjohtajalle Tauno Juntuselle. Kohta sen jälkeen Wärtsilän ylimääräinen yhtiökokous perusti Wärtsilän Teknillisen Oppilaitoksen Säätiön, jolle lahjoitti 250 miljoonaa markkaa. Puolisen vuotta myöhemmin […]

Lukijoilta

Jussin maallinen taival

/ / 5 kommenttia

Kun Juuret kirjoitteli Pieru Kareisesta oleellisen, lisäisin hieman tekstiä. Hän eleli Kaustajärvellä erään lesken hyyryläisenä, hakkasi polttopuut ja piti mökin lämpimänä. Tuohon aikaan kansaneläkejärjestelmää ei ollut, joten hänenkin toimeentulonsa oli hyvin puutteellista, elätteli itsensä lähinnä kyläparturina. Ehkä teki muitakin pikku hommia, mitä nyt parinkymmenen savun kylässä oli. Naimisissakin hän oli ollut, mutta rouva oli kuollut

Lukijoilta

Vielä hieman

/ / 13 kommenttia

Vielä hieman P-Kareisesta ja R-Nissisestä. Olen tainnut kertoa jo joskus aikaisemminkin herrasta Pieru-Kareinen. Hän oli jo Vanhassa Värtsilässä kovasti arvostettu ja ammattinsa vuoksi kysytty parturi. Sitä en muista, miten kutsu ”karvarimestarille” toimitettiin, mutta tarvittaessa hän aina taloon ilmaantui. Tätini taloudessa, Karintakana Karvolanmäellä, oli kolme poikaa, Mara, Essi ja Tarri, joiden tukka kasvoi vauhdilla. Itse muistan

Luonnollista

Punaisia puolukoita

/ / 14 kommenttia

Katsahdin ikkunalasin läpi lämpömittariin. Viileän yön jälkeen se näytti vain muutamaa lämpöastetta. Usvaa. Laitoin eväsleipiä ja mehua retkievääksi. Löysin ehjät kumisaappaat. Vanha ulkoilupuku sai kelvata. Varustauduin poimurein ja ämpärein. Istahdin kuljettajan viereen. Auton pyörät rouhaisivat pihan soratien pintaa. Missähän niitä marjoja olisi? Jostain niitä olisi saatava. Päätimme mennä lyhyen ajomatkan päässä olevalle Päivilänvaaralle. Sieltähän niitä

Lukijoilta

Humpsista!

/ / 11 kommenttia

Kyselin lähimaastossa tietä tekevältä kaivinkoneurakoitsijalta, onko tietyömaalla ollut paljon liikkujia. Mies totesi, että heti kun jonkin tien päähän laittaa tietyömerkin, alkaa liikenne vilkastua. Elettiin 1950-luvun alkua ja Värtsilä – Kaustajärvi tie oli rakenteilla. Tie oli jo hevosella yliajettavassa kunnossa Värtsilän suunnasta tultaessa ja tienteko keskittyi nyt erään suon ylityksen rakentamiseen. Maamassojen ajo tapahtui läheisestä montusta

Ajankohtaista

Ruuhi rannalla

/ / 6 kommenttia

Kukkolammen rannalta on löytynyt yksipuisen ruuhen kappaleita. Paikka on lahden toisella puolella Luppotuvan vastapäätä, siitä hieman oikealle. Ruuhen löysivät lampea veneellä kiertäessään Erkki ja Veikko Niiranen sekä Seppo Pusa. Löytö vahvistaa käsitystä, että Värtsilän seudulla on kalasteltu kauan. Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Aiemmin samoilta paikoilta on löydetty vastaavanlaisen kulkupelin jäännöksiä, jotka ovat nähtävinä Arppen aitassa.

Näkövinkkeli

Laimeaa jännitettä

/ / Kommentoi

Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura, Tammi 2011. Hilja Ilveskero, henkivartija jumalan armosta, viettää lokoisia päiviä Davidinsa kanssa Italiassa. Kas kun siveellisyyden puolustaminen ei kuulu Hiljan tärkeimpiin ihanteisiin. Mutta eipä aikaakaan, kuin voi hyvänen aika, adonis katoaa kuin tuhka tuuleen ja hänen kämppänsä sohvalta löytyy toinen mies, jolla on vasta ammuttu reikä päässä, siis hengen lähtö on

Luonnollista

Sänkipellot odottavat

/ / 2 kommenttia

Vielä ei ole hanhia näkynyt Värtsilän laaksossa, mutta eivätköhän kohta ensimmäiset tunnustelijat ilmaannu. Vuosi sitten niitä saapui syyskuun 14. päivän tienoilla. Vähän myöhemmin, 21. päivänä, alkoi enemmälti valkoposkihanhia keräytyä Savikon pelloille. Hannu Kivivuori kirjoitti tuolloin, että parvi oli 5 000-10 000 hanhen suuruinen. Edellisenä vuonna ajankohta oli viikkoa myöhemmin, mutta määrät huomattavasti suuremmat. Silloin laskettiin

Lukijoilta, Musiikki - Ensio Immonen

Kotijärvi

/ / 5 kommenttia

Värtsiläislähtöinen musiikkimies, nykyisin Savonlinnassa asuva Ensio Immonen on säveltänyt laulun Kotijärvi. Sanat siihen on tehnyt Tuupovaarassa syntynyt, Öllölänjärven rannalla lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettänyt, nykyisin Helsingissä asuva Tapani Jormanainen. Laulajana on Heli Jormanainen Mikkelistä. Hänen juurensa ovat Kiihtelysvaarassa. Sovitus on tunnetun musiikkimiehen Lasse Könösen. Kotijärvi

Ajan patinaa

Ihahaa makkaraa

/ / 12 kommenttia

Lauantaimakkara oli entisajan luksusta. Sitä kun laittoi ranskanpullan päälle, niin parempaa sai hakea. Oli harvinaista herkkua, jota sai joidenkin harvojen kauppareissujen jälkeen. Olihan 50-luvulla tietenkin myynnissä myös Berliininmakkaraa ja Jahtia sekä suolamakkaraa eli meetvurstia. Jätin sokerin pohjalle eli mainitsen viimeisenä Kyrönmakkaran. Sehän oli paksua, luonnonsuoleen pakattua muita arkimakkaroita tummempaa hevosenlihamakkaraa. Itsestäni erityisen maukasta, mutta hevosenlihalla

Lukijoilta

Metsien kurmeeta

/ / 10 kommenttia

Lampaankäävistä saa herkullisia pihvejä. Sitruunapippuri sopii erinomaisesti mausteeksi. Jos ette ole kokeilleet, niin kokeilkaa. Tattipihvin veroisia ovat. Metsissä näitä sieniä on nyt todella paljon.  

Ajankohtaista, Sääperinjärvi

Sääperin pohjaa kuvattiin

/ / 6 kommenttia

Sääperinjärven syvemmän osan pohjaa kuvattiin sunnuntaina kaikukameralla. Tarkoituksena oli löytää viitteitä puna-armeijan pommikoneesta, jonka kerrotaan pudonneen järveen viime sotien aikana. Sääperi säilytti salaisuutensa toistaiseksi, vaikka useita jatkotutkimusten arvoisia ”myhkyjä” pohjasta havaittiin. Mielenkiintoisin alue oli Hiidenvaaran edustalla. Koneen uskotaan olevan Tubolev SB-2, jonka osia löydettiin sotien jälkeen Kukkovaaralta. Takavuosikymmeninä oli Värtsilässä vielä elossa ihmisiä, joilla oli

Ajankohtaista, Meijän kylä, Värtsilän kesäteatteri, Värtsilän kylätalo

Kylätalolle lahjoitus

/ / Kommentoi

Värtsilän kesäteatteri lahjoitti kylätalolle pingispöydän. Se sijoitettiin yläkerran kokous/kerhotiloihin ja on kaikkien vapaasti käytettävissä. Kuvassa kesäteatterin ohjaaja Veijo Tikka luovuttamassa uutta pingispöytää Värtsilän Pitäjäyhdistyksen edustajille Raimo Tiittaselle ja Anneli Kunnakselle. Alakuvassa ekapeli, vastakkain Veijo ja Miikka Tikka. Kameran takana oli Eira Varonen. Tervetuloa pelaamaan! Kylätalo avoinna ma-pe klo 9-19.

Ajan patinaa

Värtsilän kissat makeita

/ / Kommentoi

Villikoirauutisten myötä tuli mieleen penkoa vanhoja lehtileikkeitä. Ja löytyihän niistä monenlaista tietoa ja ajankuvaa. ”Sudet herkuttelevat värtsiläläisten kissoilla”, kirjoitti Karjalainen vuoden 1959 lopulla. Olivat alkamassa ns. suuret susivuodet näissä maisemissa. Värtsi julkaisee jatkossa sarjan tuon ajan susiuutisia. ”Vain silmänräpäystä moottoriajoneuvoa nopeampi oli se värtsiläläinen susi, joka myöhään perjantai-iltana Värtsilän Patsolassa livahti autoilija Lauri Kettusen ohjaaman

Paikallista

Rajamme vartijat

/ / Kommentoi

Rajavartiosto on kehitellyt Värtsilässä uuden strategisen pelotteen villikoirien varalle. Tavoitteena on jalostaa entistä äkäisempiä ampiaisia. Semmoinen kun losauttaa koiraa, lähtee moppe ulisten häntä koipien välissä sinne, mistä oli tullutkin. Vinkkinä vain, että kannattaisi ehkä risteyttää ampiainen ja hirvikärpänen. Siitä tulisi sellainen epeli, ettei pahimmillakaan terroristeilla olisi enää mahiksia.

Ajankohtaista

Vaara ohi

/ / Kommentoi

Villikoiravaaran voidaan katsoa olevan ohi Värtsilässä tällä erää, sillä toinen metsästäjiä pakoillut koira saatiin liipasimelle tänään. Se ammuttiin samoilla seuduilla kuin kolme aiempaa. ”Yksi on vielä jäljellä, mutta se ei enää muodosta laumaa eikä käyttäydy lauman tavoin”, totesi jahtipäällikkö Pekka Kunnas. Hän kiitteli yleisöä, jolta metsästäjät saivat monta vinkkiä. Ne auttoivat kohdentamaan toiminnan oikeaan paikkaan.

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Paikallista

Tutkivaa journalismia

/ / 3 kommenttia

Kukkovaara , kolmiomittaustorni sijainti Selvittelin hieman Kukkovaaran kolmiomittaustornin historiaa. Kartastoinsinööri Matti Musto Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta Lohjalta antoi seuraavan vastauksen:  Kukkovaaralla sijaitsee Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmiopiste G145. GL:n julkaisussa nro 62  ’Horizontal Angles in the first order tiangulation of Finland 1920 – 1962′  esiintyy Kukkovaaran kohdalla päivämäärä 1933 Aug. 14, mikä ilmeisesti tarkoittaa kulmahavaintojen ajankohtaa.  Eli

Näkövinkkeli

Värtsilästä Viipuriin

/ / Kommentoi

Kauko Röyhkä/Juha Metso: Rajantakainen Karjala, Johnny Kniga 2011. Kirjailija Röyhkä ja valokuvaaja Metso aloittavat matkansa Värtsilästä ja saapuvat Pien-Pisin (Oksa) maisemiin. Pisistä löytyisi kuvaajallekin maalauksellisia maisemia ja siistejä puutarhoja, mutta tämäpä herkuttelee puolialastomilla uimareilla jos toki karjalaismummoilla, joiden parissa pääsevät kaverukset ensi kertaa rajantakaisen karjalaisuuden juurille. Valentina Stepanova, Anni Kirjanova ja Natasha Petrovna pistävät parastaan,

Ajankohtaista

Ei raivotautia

/ / Kommentoi

Värtsilän villikoirista ei ole löytynyt raivotautia. Tämä on todettu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa. Koiria ammuttiin kolme keskiviikkona. Kaksi juoksentelee vielä vapaana. Niitä on jäljitetty. Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan puhelinnumeroon 0400 172 748. Evirasta kerrotaan, että villikoiria tulee rajan yli silloin tällöin. Kaikki muonavahvuudesta poistetut otetaan raivotautitutkimuksiin.

Scroll to Top