Pilvissä. Kuva EJ
Keväällä varauduin ajatuksissani siihen, että kesästä tulisi Värtsissä hiljaisempi kuin talvi. Toisin kävi, kesä oli huikea. Lukijoilta on tullut runsaasti tasokkaita kirjoituksia ja mainioita valokuvia.
Puolitoista vuotta ilmestynyt verkkolehti on kirvoittanut julkisuuteen valtavan määrän luovuutta. Juttuja on julkaistu pitkälti toista tuhatta ja kommentteja lähes 3 000. Tällaisesta ei uskaltanut edes unelmoida silloin, kun alkua viriteltiin.
Mitä onkaan tulossa, kun taas talvea kohti mennään? Uskon yhä useampien aarrearkkujen avautuvan, paljon on vielä pinnan alla. On hauska odottaa päivittäin, mitä mukavaa sähköposti julkaistavaksi tuo. Puhelimitsekin on monta juttua ideoitu.
Värtsiä tehdessä tuntuu usein siltä, kuin liitelisi riemukkaasti joutsenten lailla pilvissä. Verkkolehden tekeminen on osoittautunut mielekkääksi ja palkitsevaksi harrastukseksi. Epäilemättä joukkomme kasvaa tulevan talven aikana.
Värtsi pyrkii olemaan osa Värtsilän palveluvarustusta, jolloin siitä olisi selvää hyötyä paikkakunnalle. Toivon mukaan pystymme silloin tällöin tarjoamaan myös puheenaiheita aamun kahvipöytiin.
Värtsi on eittämättä yksi Värtsilän vahvuuksista.
Se tuo samalla esille muitakin Värtsilän vahvuuksia.
Ja kokoaa yhteen meitä pakkomuuttolintuja joutsenparvien lailla.
Saamme Värtsin kautta tehdä sekä paluuta menneeseen että elää mukana tämän päivän arjessa.
Kiitos.
Värtsiä on ollut todella mielenkiintoista seurata.
Sakarin vastaukseen ei ole lisäämistä joten yhdyn noihin sanoihin.
Kiitos.
Elämä ennen Värtsiä..? Värtsi kuuluu jokapäiväiseen elämään, ainakin minun. Aamulla ensimmäiseksi Värtsin verkkosivulle, tietokoneen tai kännykkänetin kautta, kera aamukahvin.
Kaiken mediatulvan keskellä paikallinen verkkolehti on löytänyt paikkansa, valttina varmasti paikallisuus. Onko kenelläkään tietoa PK:n alueella vastaavia verkkolehtiä? Onko ideaa kopioitu?
Eira, Sakari H, Riitta ja monet muut,
itepähän ootte osittain syyllisiä…
Parhaamme varmasti jokainen teemme, jotta ”tauti” leviäisi!
Uutiset sekä radiossa että TV:ssä kertovat yleensä kaukana tapahtuneista. Siksi niiden rinnalla on lähiuutisten merkitys suuri. Lisäksi Värtsissä on arvokasta se, että täältä muualle muuttaneet kertovat ajoista ennen pois lähtöä. Itsekin olin täältä muualla Suomessa yli kolme vuosikymmentä. Se on aika suuri osa elinikää. Nyt täällä Kaustajärven rannalla on mielenkiintoista paikata tuota poissaolon aikaa. Erittäin tärkeää ovat myös kaikki tiedot ajalta ennen kuin raja siirtyi väärään paikkaan. Tämän väitteeni uskalla sanoa vaikka Kiinan keisarille. Värtsin sivuilla raja on oikealla paikalla, kun kerrotaan ajoista ennen sotia. Värtsilä ei ole vain osa Tohmajärveä, vaan alue, josta osa on Venäjällä ja osa Suomessa.
Tätä ei saa pitää revanssipolitiikkana, vaan historiallisena tosiasiana ja kulttuurisena realiteettina, ainakin muistojen maisemassa. On muuten aika jännää, että ennen muuttoani muualle Suomeen tarkistimme kellon rajan takana toimivan rautatatehtaan pillin soitosta. Nyt sitä ei enää kuulu. Ei ole ollut voimavaraa pitää tehdasta tuottavana. Pilli on vaiennut, mutta
osa Värtsilää on olemassa. Ainakin muistoissa ja verkkovärtsissä. Oikeastaan ainoa asia, mistä nyt iloitsen, on
palaneen kirkon paikalla seisova kaunis ortodoksinen Aleksanteri Nevskiläiselle pyhitetty kirkko. Siunausta siellä liturgiaan kokoontuville Venäjän värtsiläisille. Kun vielä jonakin päivänä kuulisin tänne Kautajärvelle sieltä kirkon-kellojen soitonkin. Ierikka.
Onpa upea kuva jutun alkajaisiksi! Siinä on kaikki elementit kohallaan.
Värtsi ja aamukahvi kuuluvat ehdottomasti yhteen!
Värtsi ja sen sisältö on inspiroinut osallistumaan lehdentekotalkoisiin tällaisenkin ulkopaikkakuntalaisen, joka ei ole ikinä Värtsilässä asunut. Oli tarkoitus pitää koko kesä lomaa kirjoittamisesta, vaan kuinkas kävikään.