huhtikuu 2011

Luonnollista

Onneksi olkoon, kuovi

Birdlife Suomi on valinnut vuoden 2011 linnuksi kuovin. Se tunnetaan erinomaisesti Värtsilän laaksossa, lienee tunnusomaisimpia näitten peltojen lintuja. Maailmanlaajuisessa uhanalaisuustarkastelussa kuovi on arvioitu silmälläpidettäväksi lajiksi, joten kaikkialla sillä ei mene niin hyvin kuin Värtsilässä. Viime keväänä eräs traktorimies merkitsi Savikolla kuovien pesiä, ettei olisi vahingossa tuhonnut niitä maata muokatessaan. Kuovin kerrotaan menestyvän avo-ojitetuilla pelloilla ja […]

Ajankohtaista

Sääperillä ei pilkitä

Pitkäperjantaiksi suunnitellut Sääperinjärven joukkuepilkit on peruttu, koska jäätilanne on heikentynyt nopeasti viime päivinä, kertovat järjestäjät. Jäille ei kannata enää muuallakaan mennä, sillä varsinkin rannat alkavat olla lähes sulia. Keväiset jäät haurastuvat yllättävän nopeasti. Yksi aurinkoinen päivä voi muuttaa tilanteen täysin. Paksultakin vaikuttava  jää saattaa pettää kulkijan alla.

Luonnollista

Ohhoh

Nyt kävi käry. Otettiinkohan sittenkin liian järeät aseet käyttöön turpeen vastaisessa taistelussa. Noh, rapatessa roiskuu, toivottavasti eivät olleet kunnanhallituksen puita, vaan Vapon omistamia. Kuten nähdään, majavat ovat aloittaneet tositoimet, jotta turvevesien valuminen Jänisjokeen estyisi. Vähän yllytyshulluja taitavat olla, suoran toiminnan väkeä ainaskin. Mitäs kun eivät osaa adresseja kirjoitella.

Lukijoilta, Pääsiäinen

Pääsiäisenä palkoille

Virpoja saattoi saada palkaksi vehnäkakkaran eli pullan, jonka huolehtiva emäntä oli paistanut jo lauantaina siltä varalta, että virpojia sattuu tulemaan. Jotkut virpojat osasivat varautua siihen, että virpopalkka maksettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä. Sanottiin ”Tule piässiissä palakoilles.” Entisissä rajapitäjissä, esim. Suojärvellä ja Salmissa oli omien murteittensa mukaisia lukuja tästä: ”Siulle vitsa, miulle jäitsä, nätäliks velkoa, äijänpäivänä

Lukijoilta

Onnittelut

Paljon onnea Mirja! Tuskinpa kuvassa olevat entiset tai nykyiset Värtsilän kirkkokuorolaiset panevat pahakseen, jos onnittelen Sinua koko kuoron nimissä. Kuvassa olemme matkalla jossain Ruotsissa tai Norjassa. Siellä taidat olla Sinä niin kuin minäkin – ja vieläpä ihan vieretysten. Alpoaatos

Jänisjoki, Musiikki - Ensio Immonen, Paikallista

Jääkahleet kirpoavat

Jänisjoki on vapautumassa jäistä. Pellotkin alkavat olla lumettomia Värtsilän laaksossa. Ja minne vain katseensa kääntää, niin kaikki toisiaan liehittelevät, maalla, joessa, ilmassa… Kohta voimme sanoa Korkean Veisun sanoin: Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Jänisjokilaulu säv. Ensio

Paikallista

Valoilmiö

Kun aurinko nousee keväällä, osuvat sen ensi säteet Sääperinjärven rannalla olevan kuivurirakennuksen seinään. Vielä hämärässä aamussa se on kuin kirkas valoilmiö, joka kestää melkoisen tovin ja näkyy kauas.

Lukijoilta, Musiikki

Piano soi

Kenraalinkylässä opettajana ollut, nykyisin Lappeenrannassa asuva Asko Pesonen on koonnut pianosävellyksiään 90-sivuiseksi kirjaksi, jonka nimi on ”Piano soi Karjalan ja Kainuun kylissä”. ”En ole säveltäjä, mutta intohimoni on leikkiä nuoteilla, ja se antaa minulle elämän sisällön”, toteaa Pesonen, jonka lapsuuskylä on Tuupovaaran Asento. Pesonen kertoo läheisimmän avustajansa olevan Kaarina-vaimon. Hän mainitsee saaneensa paljon virikkeitä myös

Lukijoilta

Pellavaista

Monenmoista rituaalia tarvittiin ennen vanhaan pellavaa kylvettäessä. Kylvön suorittivat miehet valkoinen pellavapaita päällä. Puhella ei saanut. Naiset tulivat taaempana juhla-asuissaan. Puhekielto koski heitäkin. Saattueella muka estettiin pellavan lakoaminen. Pellava kylvettiin niin tiuhaan, että lude pääsi harppaamaan siemeneltä toiselle, eivätkä varpaat multaantuneet. Tiheäkylvöistä peltoa karhitessa ei hevosta livettänyt. Kitkeminen eli kyykkiminen oli naisten etuoikeus, joka tehtiin

Luonnollista

Ruvettaisko pesimään?

Tikat päräyttelivät aamutuimaan hongan kylkeen sarjoja, jotka kantoivat kilometrien päähän. Järvenselän laitamilla oli pilkkipaikka, monen saaren suojaama. Sieltä saarten takaa ne tulivat, kanadanhanhet. Honotus kuului jo kaukaa, ja mekkalaa riitti vielä silloinkin, kun ne laskeutuivat melkein viereen pikkusaaren rantakivikolle. Sitten hanhet vaikenivat, laskeutuivat kiviltä jäälle ja ottivat kevätkylpyjä. Aurinko viipyi vielä idässä, mutta lämpö hujahti

Näkövinkkeli

Esikoiskirja Kekkosesta

Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse, Teos 2011. Pia Pesonen ( s. 1963) on kirjoittanut tarinoita Lapista ja Kekkosesta. Aihe on tietysti lipan alta vetäisty ja tarinoilla ei ole totuuspohjaa muualla kuin kekkoslegendoissa. Hommassa on surkuhupaisaa tuntua ja kavalkadin avaa kuvaus nuorukaisesta, joka on keksinyt oivan keinon päästä kavereiden ja tyttöjenkin suosioon. Hän kertoo heille tarinaa

Ajankohtaista

Vaalit numeroina

Tohmajärvellä eduskuntavaalien tulos muodostui seuraavanlaiseksi (suluissa muutos vuoden 2008 kunnallisvaaleihin nähden): keskusta 35,8 prosenttia (-12,1), sdp 23,7 (-5,5), perussuomalaiset 21,9 (+17,7), kokoomus 7,4 (-4,6). Ääniä annettiin 2670 ja äänestysprosentti oli 66,6 (62,8). Ääniharavia olivat Tohmajärvellä Olli Riikonen (kesk.) 410 (ääniä kaikkiaan 1029) ja Jouni Martiskin (sdp) 360 ääntä (kaikkiaan 1067). Kumpikaan ei päässyt kansanedustajaksi. Muualla

Paikallista

Mirjaa muistettiin

Tohmajärven seurakunta muisti 70 vuotta täyttänyttä Mirja Varosta viirillä sunnuntaina lähetysmyyjäisten yhteydessä. Viirin luovuttivat kirkkovaltuutettu Hannu Kivivuori ja kirkkoherra Mikko Lappalainen. Mirja toimi pitkään entisen Värtsilän seurakunnan taloudenhoitajana. Hän on ollut aktiivisesti mukana lähetystyössä. Kuva EV.

Paikallista, Vaalit

Taimi äänesti

Taimi Timonen (yläkuva) pudotti monen muun tavoin äänestyslipun vaaliuurnaan sunnuntaina Värtsilän koululla.  Toimitsijoina olivat vaalilautakunnan jäsen Heikki Kunnas ja vaaliavustaja Arja Varonen. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Matti Jaatinen (oik.) tarkisti äänioikeuden ja opasti yhdessä Veijo Mantsisen kanssa. Kuvat EV

Näkövinkkeli, Pääsiäinen

Palmu, paju ja virpo

Suomessa on ollut jo kauan tapana tuoda palmusunnuntaiksi kotiin pajunoksia. Meillä kun eivät palmut kasva, jotta niillä voisimme ilmentää Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin palmunoksilla koristeltua tietä. Kuitenkin suomenkielessä tämän sunnuntain nimi on palmusunnuntai. Venäjänkielessä päivän nimi on suomennettuna pajusunnuntai. Jo hyvin varhain alettiin jumalanpalveluksiin tuoda palmunoksia ja täällä pohjolassa siis pajunoksia. Värtsilän kirkossa otettiin käyttöön 1990-luvulla

Lukijoilta

Virboi varboi

Kaikki kellot on jo siirretty kesäaikaan. Biologinen kello ei tahdo siirtyä samassa tahdissa. Kirkonkellot kumahtivat soimaan samalla, kun painoin kotimme ulko-oven kiinni. Läheiseen Pielisensuun kirkkoon on askelmittarin mukaan vain reilut 400 askelta. Viikonloppuisin aamulenkille lähtiessä tai sieltä palatessa kirkonkellojen kumahtelu siivittää askeleitani ja saa ajatukset siirtymään synnyinseudulleni Pälkjärvelle. Pielisensuun kirkonkellot ovat ne samat, jotka ovat

Luonnollista

Perhospäivä

Sääperintiellä Kunnaksen alapuolella oli tänään perhossuma. Muutaman kymmenen metrin matkalla pölähtivät tienvarresta esiin koivutyttöperhonen, neitoperhonen, sitruunaperhonen ja nokkosperhonen. Siinä sitten kaikki viisi säntäilimme tovin edestakaisin. Kaikista onnistuin kuvan saamaan, vaikka aurinko oli lämmittänyt ne vetreään kuntoon. Perhosten kuvaaminen on toisinaan haasteellista, varsinkin jos aikoo lentokuvia. Sellaisia ei tullut nyt yhtään julkaistavaa.

Paikallista

Naapurien kevättä

Värtsi julkaisee toisen kuvasarjan kevään saapumisesta naapurien puolelle, muutaman kilometrin päähän valtakunnan rajasta. Ankaran talven jälkeen lumet alkavat häippästä, tiet pehmetä ja jäät sulaa niin vesistä kuin ihmisten sydämistä. Hiljaiselo vaihtuu virkeämmäksi kanssakäymiseksi. Toivomme kuvien antavan välähdyksiä tämän päivän Vanhasta Värtsilästä. Kovin kattavaa ei muutaman otoksen anti tietenkään ole. Mitäpä tiedämme tästä paikkakunnasta, joka jäi

Scroll to Top