Kuukausi: huhtikuu 2011

Mikä neuvoksi?

Vetelin vielä aamusikeitä, kun emäntä touhotti makuukammarin ovella. ”Tuu äkkiä kahtomaan, ikkunan alla on joku elukka. Sillä on häntäkin.” Yritin vängätä, että linnuilla ei ole häntää, vaan pyrstö. Rottahan se. Enpä ole tehnyt sen kanssa tuttavuutta sitten poikavuosien. Onko lukijoilla…

Männyttä aikoo

Palailin koulusta kävellen kevättalvella vahvojen lumien vielä vallitessa. Aurinko tosin oli jo korkealla, lämmitti mukavasti. Tiellä oli joitakin sulapaikkoja. Matkantekoon eivät sukset enää käyneet, mutta ei vielä pyörälläkään päässyt. Siinä Sääperintien vasemmalla laidalla kasvoi houkuttelevan näköisiä nuoria mäntyjä, sellaisia neljän-viiden…

Kokka-aatra

Kaustajärvellä vaikutti aikoinaan Kymi Oy:n työnjohtajana Väinö Hiltunen, joka ajeli moottoripyörällä. Hiltunen oli niin lyhyt mies, etteivät jalat pyörän satulasta kunnolla maahan ylettyneet. Ilmeisesti hän oli taitava puukon käsittelijä. Savonlinnassa asuva Ensio Immonen on säilyttänyt visusti Hiltusen aikoinaan puusta veistämän…

Säärohveetat toiveikkaita

Sääperillä aiotaan pilkittää viikon päästä pitkäperjantaina. Kisatoimikunnan säärohveetat lupaavat jäitä vielä pääsiäiseksi. Kyseessä on joukkuekisa, jossa yhteinen kalamäärä ratkaisee. Paitsi jään kestävyyttä jännätään myös sitä, kuka saa pienimmän ja suurimman kalan. Joukkueista palkitaan kuusi parasta. Joukkueessa on oltava vähintään yksi…

Pesä odottaa

Olen järvellä hiihdellessäni useinkin kulkenut erään joutsenen pesän läheltä. Kävin eräänä päivänä toteamassa, että pesässä on vielä lunta eikä isäntäväki ole vielä pesällään käynyt. Asiaan kai kuuluu, että jokakeväiset kosintamenot suoritetaan ensin kauempana ja vasta sitten tullaan pesälle. Toivottavasti kosinta…

Tiedustelijoita

Ensimmäiset hanhet ovat saapuneet Värtsilän laaksoon. Ne ovat varmaan tiedustelijoita, kuten näin itärajan pintaan sopii. Ne lepäilivät jo toista päivää Sääperin ja Savikon välisillä pelloilla. Mitä lajia hanhet ovat, sen jätän suosiolla asiantuntijoiden pohdittavaksi. Ainakin valkoposkihanhien päämuutto ajoittuu lintukirjojen mukaan…

Kirkonvaltaus

Värtsilän lapset ”valtasivat” eilen kirkon. Virpovitsoja syntyi melkoinen kimppu siunattavaksi, monta mummoa ja ukkia niillä virvotaan palmusunnuntaina. Tunnelmat olivat kaikin puolin katossa. Jotenkin tuntuu siltä, että kirkko kaipaisi lisääkin tällaisia tapahtumia. Jos olisin pappi, niin sanoisin, että ”antakaa lasten tulla…

Voi elämän kevät

Vanhan Värtsilän kartsalla liikkuu tavattoman paljon ”hyökkäysvaunuja”. Eikö noita liene plutoonan verran vastaan tullut. Ohessa kuvia sanojen vahvistukseksi. Eiköhän pitäisi Suomen puoleisessa Värtsilässä ottaa mallia ja ruveta isänmaalliseen taisteluun väestökatoa vastaan. Jos muuten ei onnistu, niin poikamiehet rajan taakse mallia…

Lempeää huumoria

Kirsti Kuronen: Kuituset ja isän koodi, Karisto 2011. Lapset ovat traagisen auto-onnettomuuden takia joutuneet isovanhempien hoitoon. Koulumiljöö vaikuttaa tutulta maalaiskoulussa opin tiensä aloittaneelle. Lempeän huumorin sävyttämässä kirjassa menestykseen nousseiden Vili Voipio – kirjojen tekijä kertoilee kaksospojista, joista toinen on kirjan…

Virpovitsat siunattiin

Värtsilässä riittää virtaa. Tämä oli havaittavissa paikallisessa suurtapahtumassa keskiviikkoiltana. Kymmenet lapset vanhempineen askartelivat seurakuntakodilla virpomavitsoja, jotka siunattiin kirkossa. Virpomavitsoja tarvitaan palmusunnuntaina, jolloin lapset toivottavat hyvää pääsiäistä vaikkapa seuraavan lorun myötä: Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea…

Mustat joutsenet

Puhelin soi eräänä iltana. Tuttu mies kertoi, että saunarannassa lepäilevistä joutsenista ainakin toinen näyttää mustalta. ”Ettei olisi kanadanhanhi?” ”Ei, kyllä se joutsenelta näyttää, samanlainen pitkä kaulakin.” On niitä mustia joutsenia oikeasti olemassa. Ne ovat Australiasta ja Uudesta-Seelannista kotoisin, Euroopassakin tavattu…

Katseita Karjalaan

Sunnuntaina oli Joensuun Pakkahuoneella tapahtuma nimeltään Katseita Karjalaan – Kuundele kieldy! Värtsin lukijoita ajatellen nappasin mukaani monisteen, jossa on oheinen kuva. Monisteessa on karjalankielinen runo, jonka on kirjoittanut Olga Misina. Kevät Kevättä lämmiä vuotammo myö / Tunduu: jo lähenöy, valgenou…

Sitten syötiin ja juotiin

Satavuotisjuhlan päätyttyä presidentti ja muut kutsuvieraat vietiin tutustumaan rautatehtaan toimintaan. Kiertokäynnin jälkeen alkoivat juhlapäivälliset, jonka aikana pidettiin puheita ja kohoteltiin maljoja. Johtaja Wahlforss puhui presidentille ja pankinjohtaja von Fieandt rautateollisuudelle ja maan talouselämälle. Ylijohtaja Viljanen puhui Suomen Teollisuusliiton, johtaja O.…

Lähetysväellä myyjäiset

Värtsilän lähetysväki järjestää pääsiäismyyjäiset kirkolla palmusunnuntaina. Tarjolla on karjalanpiirakoita ja muita pääsiäisleivonnaisia. Lisäksi on arpajaiset ja kahvitarjoilu. Aloitetaan kello 12. Tuliaisina otetaan vastaan arpavoittoja tai muuta myytävää. Kuvaksi oheen ehdotetaan sitä toimittajan pualikanpyörityskuvaa joulunalustalkoista. Värtsilän lähetysväki

Kissankokoisin kirjaimin

Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…

Vaalien alla

Eräs lukijamme lähetti julkaistavaksi vaalirunon, jonka on kirjoittanut Esko Tiainen (1926-1981), Värtsilän Kylänpään poika. Kenen uurnalle vaaleissa viivasi vienet?/ Kenen aivoja silloin sä käytät?/ Yksinkertainen ihminen varmasti lienet,/ jos toisten vain toiveita täytät./ Sitten haukut, kun kaikki on pielessä,/ sillä…

Hanki kantaa

Sen verran on yöllä pakkasen puolella, että hanki kestää aamulla rusakon, mutta ei ihmistä. Rusakolla ei ole lumijalkoja kuten metsäjäniksellä, pehmeämpi lumi upottaa sitäkin. Metsäjänis kykenee levittämään varpaansa ja loikkii vaivattomammin. Ihan kateeksi käy. Talvipukukin sillä sopii maastoon kuin nenä…

Öljyvaara

Talven lumien alta paljastuu kaikenlaista mielenkiintoista. Sääperin suojelualueen läheisyyteen oli joltakulta unohtunut täysinäisiä öljyastioita, joita lumiaura oli talvella rusikoinut. Kunnan ympäristöviranomaisille on asiasta tieto jo kiirinyt. Nyt odotellaan vain toimenpiteitä. Mainittavampia vahinkoja on tuskin ehtinyt tulla. Tiettävästi öljy on ollut…

Runon riemukkuutta

Runot -palstasta on lyhyessä ajassa tullut eräs Värtsin luetuimmista palstoista. Se on ollut myös kynäilijöiden suosiossa, mistä suuri kiitos. Runoilijoilla on mahdollisuus kirjoittaa säkeitään suoraan palstan Vastaa-laatikoihin, mitä suosittelen. Runoja voi lähettää myös Värtsin sähköpostiin, varsinkin jos niihin liittyy kuvia.…

Runsaasti palstatilaa

Sanomalehdet toivat Värtsilää melkoisesti esille 77 vuotta sitten, olihan paikkakunnan rautatehdas maan suurin. Satavuotisjuhlien kynnyksellä oli ainakin Karjalainen suonut runsaasti palstatilaa jo etukäteen. Niin Arppe kuin Wahlforss esiteltiin kuvien kera tehtaasta puhumattakaan. Otsikko kertoi, että suuria juhlallisuuksia oli odotettavissa, läsnä…

Lauluja Värtsilästä

Värtsilästä on yllättävän paljon lauluja. Monissa niistä näkyy Savonlinnassa asuvan Ensio Immosen sormenjälki. ”Viimeksi tehty, vielä uunilämmin, on laulu Jänisjoen rannoilla” kertoi Immonen. Hän sävelsi sen ja kotkalainen Väinö Sinervo sovitti. Sanoja miehet sorvasivat yhdessä. Värtsiläisten hovimuusikko on käynyt sävellys-…

Tehdas valokeilaan

Värtsilän rautatehtaan menneisyys joutuu ensi viikolla valokeilaan Värtsissä. Muistelemme useissa jutuissa tapahtumia rajan taakse jääneessä Värtsilässä 77 vuotta sitten. Huhtikuun 12. päivänä vuonna 1934 vietettiin nimittäin tehdasta pyörittäneen yrityksen satavuotisjuhlia. Merkkivuosi oli laskettu siitä, kun pastori Gustaf Lofstrom sai Karjalan…

Patsolan pöllit

Siihenhän niitä oli talven mittaan ilmestynyt jonkunmoiset pinot Patsolan seurantalon taakse Karvisen metsän kulmaukseen, siihen jossa Selkäkylään johtava tie haarautuu Pykälävaaraan menevästä. Puutavara oli varmaan nuorehkoa harvennusmäntyä, ehkä tukkirunkoisten latvuksia. Pöllejä kaikki, vai liekö oikeampi termi propseja. Kevättä kohti mentiin…

Kevätpyhä

Aamuvarhaisella reppuun työnnän eväspalaa kaksi, talsin kohti niemen päätä, uhmaan säätä, jäätä. Puronsuussa sulassa sorsat uivat. Lokkiparvi kirkuu rannan kynnöksellä. Astun kohti jäätä. Sataa tihkuvettä. Kairaan jäätä. Reppuani tongin, istun, ongin. Manaan säätä. Kairaan jäätä. Istun ongin. Särjen saan ja…

Rautaristi

Pellon pientareelta, osa 6 Tässä aamun pähkinä: mikä oli kaikkien aikojen synkin laulu suomalaisten mielestä vuonna 2006? Helsingin Sanomien lukijoiden äänestyksen perusteella se on kaustislainen kansansävelmä Peltoniemen Hintriikin (Hintriikan) surumarssi. Päästäkseni tämän kertaisen jutunaiheeni tunnelmaan taustalla soi edellä mainittu melodia,…

Kynttilänvalossa fiilistellen

Michelle Harrison: 13 lahjaa, Tammi 2011. Tällaista kirjaa sopii jännitystä diggaavien tyttöjen, ja miksipä ei poikienkin, lukea kynttilänvalossa ja fiilistellä vanhojen klassikoiden, kuten Sormusten herran, Ihmemaan Liisan ja Narnian tai Pottereiden tarinoiden hengessä. Näyttää siltä, että Harrison on fantasiakirjansa lukenut.…

Taasko viedään?

Värtsilässä on taas syytä pelätä, että yksi palveluista loppuu. Kitee on päättänyt luopua kirjastoautosta ja irtautuu tältä osin yhteistyöstä Tohmajärven kanssa ensi vuoden alusta. Asiasta kertoi Pohjois-Karjalan radio. Tohmajärvi aikoo selvittää opetusministeriöltä saamansa tuen turvin keinoja, joilla kirjastoauto voidaan pitää…

Luonto heräilee

Heissan! Kevät se tulee tännekin Metsä-Suomeen, tämä viikko on ollut edistyksen aikaa. Aukeammilta paikoilta lumi on hupsahtanut puoleen. Mustarastaat tulivat viime viikonvaihteessa. Peipot (eka havainto) saapuivat tiistaina 5.4. noin kello 14 aikaan. Joutsenet tekivät tiedustelukierroksen Luutalahden yläpuolella. Tuo viides päivä…

”Ruusu pihallani”

Kenraalinkylästä lähtöisin oleva Ensio Immonen, 74, tunnetaan laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Hän asuu nykyisin Savonlinnan Kellarpellossa. ”Kotipuolen lauluista pidän itse eniten. Esimerkiksi Ruusu pihallani kertoo Kenraalinkylästä”, Immonen sanoi. Hänen tekemiään lauluja löytyy Teostosta kolmatta sataa. Immonen lähti vuonna 1964 Lahteen…

Kortteerin katsastus

Meitä oli kolme pikkukylän poikaa. Tuohon aikaan moni kävi kansakoulun kokonaan ennenkuin siirtyi työelämään tai lähti opiskelemaan muualle. 1950-luvulla kansakoulun viimeistä vuotta sanottiin jatkokouluksi. Syyskaudella kävimme jatkokoulua Uudenkylän koululla Värtsilässä, jossa Teuvo Vatanen opetti meille puutöitä ja tilanhoitaja Haaspuro perehdytti…