Tohmajärven seurakunta muisti 70 vuotta täyttänyttä Mirja Varosta viirillä sunnuntaina lähetysmyyjäisten yhteydessä. Viirin luovuttivat kirkkovaltuutettu Hannu Kivivuori ja kirkkoherra Mikko Lappalainen.
Mirja toimi pitkään entisen Värtsilän seurakunnan taloudenhoitajana. Hän on ollut aktiivisesti mukana lähetystyössä. Kuva EV.
Onnittelut Värtsin puolesta. Taisi tulla taas lisää muisteltavaa.
Onnittelut meidänkin talosta ja kiitokset minun ja Kikin puolesta
Mirjalle ja Joukolle,terv. toinen Mirja
Kiitoksia. Mukava oli kun vielä vanhaa muistivat. Kyllä niitä aikoja onkin hauska muistella, papit kun vaihtuivat tiuhaan Värtsilässä, oli työtovereita montaa sorttia.
Virtasen Kimmo m.m. kantoi kirkkoherranvirastosta pahvilaatikolla rahaa ja ruutuvihkoja pankille, sanoi että ota sinä näistä selvää, ei ole minun mieluista hommaa tämä rahojen plantruu 😉
Piispantarkastuspäivät aiheuttivat kyllä nuorelle rahastonhoitajalle ylimääräistä sydämentykytystä, mutta aina niistä selvittiin sitten kunnialla.
Eiliseen liittyen oli aamulla vitsit vähissä, kun olin järjestelemässä myyjäisiä ja huolimattomasti tulin portaille ilman avainta. Ovi latskahti lukkoon, kännykkä ja avaimet jäivät sisälle. Hetken mietittyäni lähin sukkasillani hipsimään Lukkarisen Irjan luo puhelimeen. Kunnaksen Pekka järjesti avaimen, että päästiin jatkamaan harjoituksia.Kiitos Pekalle ja Soilelle!
Sitä se vanhuus teettää, monta mukavaa varmaan vielä edessä 😉
Terveyttä ja hyviä päiviä eteenpäin tällä uudella vuosikymmenellä! Toivottavasti ennätät myös maalausharrastuksesi pariin. Useita hauskoja hetkiä pankin rakennuksessa muistelleet
Irene ja Pentti
”Monia vuosia, armorikkaita vuosia…” Kiitos yhteistyön vuosista rakkaassa Värtsilän piskuisessa seurakunnassa! En päässyt myyjäisiin ja juhlakahvillesi. Enkä nykyisin tiedä näistä syntymäpäiväjuhlistakaan, kun kirjat ovat toisten hallussa. Terveisin Erkki ja Ulla.
Kiitoksia paljon! Juhlat väistin – tai olin väistävinäni menemällä hiihtoleirille, jossa syötiin sitten komea koko leirin kakku!
Tämä seurakunnan muistaminen tuli täysin yllärinä – mukava yllätys!
Monta yötähän meillä ennen kului pienen kirkkoherranviraston kovilla puutuoleilla kirkkoneuvoston kanssa talousarvioita väsätessä. Käsipelillä sitä vihkoa yritettiin kasata menot – tulot ja loppua aina anottiin kirkkohallitukselta.
Sydämellisesti Onnea 1. kärsivälliselle ”työnantajalleni” (v.-75?)! Ja useinhan sitä tuli kipaistua pankille kylään muutenkin, Mirjalle tai naapuriin. Oli silloin vielä kyläily helppoa…
No voi kiitos! Kyllähän siellä monta tyttöä ja poikaa kävi oppia ottamassa aikoinaan! Terveisiä myös Ailille, lienee sielläpäin?
Nyt on entinen kotisi hävitysuhan alaisena, hyvät löylythän siellä otettiin saunassa joskus!
Ei ole aijat niinkuin oli ennen 😉