Kultaseni, nyt on kevät. Kuvat EJ
Tikat päräyttelivät aamutuimaan hongan kylkeen sarjoja, jotka kantoivat kilometrien päähän. Järvenselän laitamilla oli pilkkipaikka, monen saaren suojaama.
Sieltä saarten takaa ne tulivat, kanadanhanhet. Honotus kuului jo kaukaa, ja mekkalaa riitti vielä silloinkin, kun ne laskeutuivat melkein viereen pikkusaaren rantakivikolle.
Sitten hanhet vaikenivat, laskeutuivat kiviltä jäälle ja ottivat kevätkylpyjä. Aurinko viipyi vielä idässä, mutta lämpö hujahti monta askelta ylöspäin aamun viileydestä.
Luonto oli herännyt yhä virkummaksi. Järvelle tullessa silmä tavoitti aamuhärmäisellä tiellä supikoiran pyöreät tassunjäljet. Suolta kuului ketun kiimahuuto ja helmipöllö puputti.
Kohta alkaisi kalamiehen kitukausi, jolloin järvelle ei ole asiaa. Rannalta vain katsellaan tummanpuhuvalle selälle: kunpa se tikkuuntuisi ja lahdet aukeaisivat, että pääsisi virittelemään kevään ensimmäisiä pyydyksiä.
Puolenpäivän jälkeen saaren aurinkoisella kupeella lumen pinta sihisi. Loksahteli vaimeasti ja kilisi, kun sulavaa jäätä putoili rantatörmästä kivien koloihin.
Kotimatkalla huomio kiinnittyi peltoaukealla hypähteleviin lintuihin. Töyhtöhyypät esittelivät toisilleen parhaita puoliaan. Ne tuntuivat ikään kuin huudahtelevan: ruvettaisko pesimään.
”No, missäs kalat”, kuului kotona keittiöstä. ”Vai pannaanko kikkelit kattilaan?”
”Ahah, sulla taisi mennä taas kuvaushommiksi.”
Hei, vaalit ovat jo ohi.
Naurattaa – ei voi mitään- kyllä sie Erkki oot hauska. mirjasisko
Ka, enpä häntä tiijjä. Hyypäthän ne.
Kevät on luonnon ystävän ja kameran ulkoiluttajan kulta-aikaa. Kiitos Erkki, kun jaat luontohavaintosi kuvin ja sanoin meille Värtsin lukijoille!
Haluan tässä samalla kertoa pari kevätiloa tiältä piäkaupunnista.
Heräsin tänä aamuna ensimmäisen kerran puoli viideltä ja mitä kuulinkaan; mustarastas helisytteli huilullaan kevään riemusäveliä pimeässä aamuyössä kerrostalon pihapiirissä, niin että se kuului läpi suljettujen ikkunoiden ja ovien!
Lauantai-iltana kuljeskelin osittain lumisohjoisesa Herttoniemen kartanonpuistossa lintujen kevätkonsertttia kuunnellen. Sulalla alueella huomasin, että rohkeimmat valkovuokot jo nostelivat nuppujaan maasta!
Täällä Olarin puutarhapalstoilla mahlaa tulee jo koivuista.
Reikä kylkeen ja siihen letku, niin jopa makian maistaa !
Jytkyjen aikaa : Paavo muhkea
Meilläkin on valko- ja sinivuokkoja pihassa – vähän – valkovuokko leviää helposti. Ihania ovat!!!!!