Sääperintiellä Kunnaksen alapuolella oli tänään perhossuma. Muutaman kymmenen metrin matkalla pölähtivät tienvarresta esiin koivutyttöperhonen, neitoperhonen, sitruunaperhonen ja nokkosperhonen.
Siinä sitten kaikki viisi säntäilimme tovin edestakaisin. Kaikista onnistuin kuvan saamaan, vaikka aurinko oli lämmittänyt ne vetreään kuntoon. Perhosten kuvaaminen on toisinaan haasteellista, varsinkin jos aikoo lentokuvia. Sellaisia ei tullut nyt yhtään julkaistavaa.
Onpa ollut Erkillä onni matkassa! Mahtava tilanne. – Muuten. Se, että näin varhain näkee lentäviä kesän perhosia, tarkoittaa sitä, että ne ovat talvehtineet aikuisina. Ajatelkaa, tämmöisenä kylmänä tavena, joka nyt näyttää olevan jo takana päin. hannu
Pihamallamme, tuulensuojaisessa rinteessä
lenteli tänään yhtäaikaa kaksi sitruunaperhosta
ja yksi suruvaippa. Sitruunaperhoset olivat kirkkaan
keltaisia, siis ”miespuolisia”.
Toissakesänä hämmästelin melkein kämmenenkokoista perhosta
joka ikäänkuin leijui koivikossa, luulin sitä
ensin linnuksi. Taisi olla viime aikoina Itä-Suomessa
yleistynyt häiveperhonen.
Nuo neitosperhoset ovat myös runokirjani kansikuvassa.
Maila