Kevät on saanut ihmiset liikkeelle. Kuvat EJ
Tämä kuva ehti jo aiemmin herättää verkkolehdessä keskustelua.
Värtsi julkaisee toisen kuvasarjan kevään saapumisesta naapurien puolelle, muutaman kilometrin päähän valtakunnan rajasta. Ankaran talven jälkeen lumet alkavat häippästä, tiet pehmetä ja jäät sulaa niin vesistä kuin ihmisten sydämistä. Hiljaiselo vaihtuu virkeämmäksi kanssakäymiseksi. Toivomme kuvien antavan välähdyksiä tämän päivän Vanhasta Värtsilästä. Kovin kattavaa ei muutaman otoksen anti tietenkään ole.
Mitäpä tiedämme tästä paikkakunnasta, joka jäi sodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle? Melko vähäiset ovat tiedot vielä nettiaikanakin. Turistit ovat käyneet rajan avauduttua paikkakuntaa ihmettelemässä. Entisten asuinseutujen näkeminen on herättänyt monenlaisia mietteitä, joita on luettu Värtsinkin palstoilta. Alkuun vilkkaaksikin mainittu kanssakäyminen on vähitellen hiipunut satunnaisiksi tapaamisiksi.
Keskustaan on rakennettu muutama kerrostalo.
Juvanjoen silta ja posti.
Venäjän Värtsilä on hallintouudistuksen myötä ollut kaupunkitaajama vuodesta 2006. Eri asia sitten, millä tavoin tämä on vaikuttanut paikkakunnan kehitykseen. Nykyisin Värtsilässä lienee asukkaita runsaat 3 000.
Rajan takana toimii rautatehdas, muutama matkailuyritys, useita kauppoja ja huoltoasemia. Rajanylityspaikalla on satoja työpaikkoja. Palveluja ovat ainakin päiväkoti, koulu, miliisi, paloasema ja sairaala.
Ainakin vielä jokunen vuosi sitten rautatehtaalla oli viitisensataa työpaikkaa. Tehdas ylläpiti kaukolämpölaitosta ja korjasi jonkin verran teitä. Tehtaan vanhan osan kerrotaan palaneen vuonna 2004.
Heti sodan jälkeisten vuosien tiedot ovat vielä niukempia. Tehdas oli ”teollisuusrakentamisen päävankileirihallinnon” alaisena. Tuotannon pikaisen uudistamisen nimissä perustettiin tehtaalle 1946 pakkotyöleiri, jonka hallinto oli Värtsilässä. Rautasulattamolla ja piikkilangan tuotannossa toimi 2 300 vankia. Pakkotyöleiri lakkautettiin 1953. Raudan sulattaminen martinuuneissa lopetettiin pian kannattamattomana, ja tehdas keskittyi rautalangan tuotantoon.
Suomalaisten päivittelemiä "esikaupunkialueita" riittää Vanhassa Värtsilässä.
Janottaa.
Hautausmaalla lentokentän vieressä.
Hyvin olet kuvannut, Erkki, tuota nykyistä Värtsilää;)
Näky ei varmasti ilahduta kylän entisiä asukkaita, ei vierailijoitakaan. Muutamia kertoja olen käynyt Värtsilässä mieheni kanssa. Mies tosin vierailee siellä melko vakituisesti, ja vie käydessään tuomisiksi suomalaista voita tai kahvia—.
Onko tosiaankin noin hienoja kerrostaloja rakennettu ?
Sitten tuo postisilta.
Käydessämme siellä vuosia sitten oli vain muutama lankku siltana.
Taitaa olla tulossa edistystä silläkin puolella.
Hyvä !
Tekee mieli mennä katsomaan.
Maila