huhtikuu 2011

Paikallista

Ristisaatto

/ / 5 kommenttia

Seurasin vuonna 2007 ortodoksista ristisaattoa, joka elokuun 6. päivänä vaelsi Saarivaaran tsasounalta Pörtsämön erämaakalmistoon. Jalkapatikassa kuljettiin seitsemisen kilometriä lapsuuskylääni Hoilolaan, sitten soudettiin muutama kilometri Onnenvirtaa pitkin kirkkoveneellä Pörtsämöön, jonka lähellä on synnyinpaikkani. Se oli eräänlaista juurten etsintää, jonka tuloksia on nähtävissä valokuvanäyttelyssä Tuupovaaran Ullakolla huhtikuun ajan arkipäivisin kello 10-16. Sää oli helteinen, porukka mukavaa ja […]

Näkövinkkeli

Muistojen albumi

/ / Kommentoi

Tähdet tuikkivat, Olavi Virrasta Irwiniin, Elastic House. Alvar Kolanen (1921-2007) on ehkä monelle tuntematon nimi. Hän on kuitenkin luonut merkittävän uran valokuvaajana ja erityisesti iskelmätähtien PR-kuvaajana. Monet levykannet ja julkkisten poseeraukset ovat hänen käsialaansa. Kolasen ura alkoi Levytukussa, Helsingissä. Siellä oli myös tulevaisuuden tähti Olavi Virta. Myöhemmin Kolasen tie johti omaan radiokorjausliikkeeseen ja värillisten postikorttien

Lukijoilta

Naltion tulet

/ / Kommentoi

Erkki Jormanainen tulisteli kirjoituksessaan taannoin. Samanmoisia tervastulituntemuksia koin ammoisina aikoina keväisellä karhujahdilla Lapissa. Jahti kävi Jauru- ja Nuorttijokien välisessä kairassa Naltiotunturin helmoilla lähellä Korvatunturin murustaa. Keli loppui ja puiset metsäsukset Lampiset alkoivat tökkiä, joten oli sytytettävä ontto kelo kiehisillä tuleen ja paahdettava uutta tervaa pohjiin. Niillä mentiin taas, kunnes tuli uppo ja oli tehtävä asento

Ajan patinaa

Teräspuuhia

/ / 1 kommentti

Aloittaessani Värtsilän keskikoulun 1938 oli poikien voimistelunopettajana Yrjö Nora. Hän oli yleisurheilija ja aitajuoksijana Suomen huippua. Syksyllä 1939 hänen sijaisenaan toimi Tauno Juurtola. Hänen lajinsa oli hiihto/pujottelu (slalom). Juurtolalla oli 1970-80 luvulla oma hiihto/lasketteluyritys Vuokatissa. Molemmat toivat tietysti omaa lajiaan esille. Kisapirtin kentällä juostiin aitoja ja kansakoulun mäen rinteessä pujoteltiin heinäseipäistä tehtyä pujottelurataa. Etenkin kesälajeja

Lukijoilta

Kunnan kumpparit

/ / 9 kommenttia

Tämä on tositarina 12-vuotiaan pojan kumikengistä. Oli vuosi 1954, syyskuun loppu. Tennareissa ei tahtonut enää pärjätä. Äidin kanssa tutkailimme vanhoja kumikenkiäni: olivat tosi huonokuntoiset, olin kasvanut niistä ulos. Äidillä ei ollut rahaa uusien hankintaan. Joku oli kertonut, että kunnasta voisi anoa rahaa kenkien ostoa varten sosiaalisin perustein. Niinhän sieltä lupalappu aikanaan tuli ja minulle uudet

Ajan patinaa

Kuin kissa ja koira

/ / 1 kommentti

Pellon pientareelta, osa 5 Saduissa sammakko saattaa suudellessa muuttua prinssiksi, mutta kuinka ”prinsessasta” tuli tavallinen navettakissa? Kerrostalossa asuessani sain lahjaksi tyttökissan pennun. Se oli oppinut niin hienoille tavoille, ettei sille kelvannut muu ruoka kuin sydän ja erikoiskerma. Kissanpito kerrostalossa osoittautui mahdottomaksi, ja niinpä veimme sen kevään koittaessa anopin seuraksi Kaustajärvelle. Jostain oli heti ilmestynyt vieras

Luonnollista

Tulistelua

/ / 1 kommentti

Sydäntalven päivinä on hauska etsiä komerosta reppu, pakata siihen nokinen pakki, pikkuinen kahvipurkki, tulitikkuja ja kirveennysä. Tulistelupaikkani on pitkään ollut Kutsun salolla, sama kanto on riittänyt talvesta toiseen. Muutaman kerran talvessa sinne on päästävä. Puron suusta löytyy sulaa vettä. Lumessa on saukon jälkiä, sen jotos vie purolta toiselle. Rantatörmällä se on laskenut liukua. Majava on

Näkövinkkeli

Totuus lasten suusta

/ / Kommentoi

Lasten ajatuksia äidistä, toim. Grethe Dirckinck-Holmfeld, Gummerus 2011. Lapset tekevät tarkkoja huomioita. Aina aikuinen ei tule ajatelleeksi, mikä jää lapselle mieleen, ei edes äiti. Christina tuumii, että äidistä saa hyvän vaikutelman, kun se on meikannut. Michael taas mietiskelee, että hänestä Tuen äiti ei saisi haukkua Tuea, jos hän on kuulemassa. Firatin äiti elää tosi terveellisesti:

Ajankohtaista

Kasvuvauhti jatkuu

/ / Kommentoi

Niiralan rajanylityspaikalla rajan ylitti maaliskuussa noin 95 000 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 20,5 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten määrissä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli 43 prosenttia. Alkuvuoden aikana rajan on ylittänyt Niiralassa yli 264 000 henkilöä, mikä on 25 prosenttia vuoden 2010 vastaavaa ajanjaksoa suurempi määrä. Yhdeksän henkilöä käännytettiin maaliskuussa puuttuvien

Luonnollista

Ei aprillia

/ / 4 kommenttia

Tavallisesti luotettavista lähteistä saamieni tietojen mukaan (eli vaimo kertoi) kolme töyhtöhyyppää lensi tänään aamulla Savikon pelloilla kohti Sääperiä. Kiirehin tarkistamaan, mutta en nähnyt kuin naakkoja. Ne touhuavat jokaisen autiotalon savupiipuissa. Kotiin tultua vilkaisin ikkunasta ulos. Muutama tikli ruokaili emännän laittamalla pikkulintujen syöttöpaikalla, jonne on tänä talvena uponnut laskujeni mukaan useita säkillisiä auringonkukansiemeniä ja kauraa. Ynnä

Lukijoilta

Käenpesä

/ / 1 kommentti

Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, kuten Värtsilän lapsuuskesinä 1950-luvulla yleensäkin. Käyskentelin yksinäni Sääperillä tienvarsimetsässä, muutama sata metriä ennen Kunnasta. Kohdalle tuli hevonen, jonka kärryillä jauhosäkin päällä ajeli Manu-isäntä kotiansa kohti. – Mitäs se poika metsästä etsii? – Räksän pesiä katselen. Ei tunnu täälläpäin niitä olevan. – Ei ole, ei, mutta käenpesiä löytyy. Oletko koskaan nähnyt?

Ajan patinaa

Potkurikelkka

/ / 1 kommentti

Vuonna 1990 repesi perestroikan ja glasnostin myötä rautaesirippuun moottorikelkkojen mentävä reikä, josta kerroin äskettäin Valamoa sivuavassa jutussa. Sortavalan seudun riista- ja kala-asioita hoitava elin, jolle oli kai sälytetty myös turismin kehittelyyn liittyviä tehtäviä, vei suomalaisia kelkkakerholaisia tutustumaan, miten sosialistisysteemissä pilkittiin. Sortavalan edustalla istui jäällä kymmeniä ukkoja hartaina paksuissa toppatakeissaan. Pannulle piti saada jotain paistettavaa, sillä

Lukijoilta

Sambanäytös

/ / 3 kommenttia

Värtsilässä on opiskeltu salaisesti sambaa jo vuosien ajan. Nyt sambakoulu on päättänyt tulla julkisuuteen. Tänään se antaa näytöksen Jänisjoen sillalla kello 12 kylätalon ensimmäisen päivän kunniaksi. Sambaajat on kiinnitetty pääesiintyjiksi ensi kesän Värtsiläpäiville. Mukaan mahtuu vielä, mutta parasta pitää kiirusta. Ilmoittautua voi ennen näytöstä kylätalossa pitäjäyhdistyksen toimistossa, joka sijaitsee entisen kunnanjohtajan huoneessa. Arvovaltainen raati valitsee

Scroll to Top