Perillä. Kuva EJ
Seurasin vuonna 2007 ortodoksista ristisaattoa, joka elokuun 6. päivänä vaelsi Saarivaaran tsasounalta Pörtsämön erämaakalmistoon. Jalkapatikassa kuljettiin seitsemisen kilometriä lapsuuskylääni Hoilolaan, sitten soudettiin muutama kilometri Onnenvirtaa pitkin kirkkoveneellä Pörtsämöön, jonka lähellä on synnyinpaikkani.
Se oli eräänlaista juurten etsintää, jonka tuloksia on nähtävissä valokuvanäyttelyssä Tuupovaaran Ullakolla huhtikuun ajan arkipäivisin kello 10-16.
Sää oli helteinen, porukka mukavaa ja tunnelma korkealla. Välillä poikettiin tienvarren taloissa, joissa jo tiedettiin odottaa matkalaisia.
Pörtsämössä aurinko alkoi laskea, ilta hämärtyä, ja kun ilta vaihtui elokuun samettimaiseksi yöksi, palasi kirkkovene takaisin Hoilolaan. Rannoista näkyivät vain mustat siluetit, airojen rytmikästä loisketta säesti ortodoksinen kirkkolaulu. Näitä matkan sykähdyttävimpiä hetkiä kamera ei enää pystynyt tallentamaan.
Minäkin seurasin kyseistä ristisaattoa,
olisikohan ollut vuosi 2006? Olin soutamassa
kirkkovenettä Hoilolasta Pörtsämöön ja takaisin.
Ristisaattoa seurasi myös saksalainen filmiryhmä.
Kaksiosainen dokumentti Venäjän ja Suomen puolen
Karjalasta on esitetty TV:ssä useammankin kerran.
Minulla oli tilaisuus osallistua myös viime keväänä
Korpiselän puolelle tehtyyn vaellukseen. Molemmat
edellä mainitut ovat olleet mieleenjääviä kokemuksia.
Kukaan ei kysy mitä uskontosuuntaa edustat.
Kiitos, kun kerroit tuosta näyttelystä. Ortodoksisuus on sellainen suuri ja antoisa ulottuvuus, johon tutustuminen on tullut kuin lisälahjana siitä hyvästä, että tuli perustettua koti tänne Karjalan maille.
Ortodoksinen uskonharjoitus liturgisena tapahtumana on meille luterilaisille mahdollisuus kokea sellaista, mitä ei oma perinteemme tunne. On suuri etuoikeus elää Karjalassa, tälläkin puolella rajan. Isä Vesa Takala on tarjonnut syvällisiä kokemuksia, sekä Pörtsämössä että Korpiselän rauniokirkolla.
Kiitos!!! pater F.
Useana kesänä olen osallistunut Saarivaaran Kristuksen kirkastumiselle pyhitetyn tsasounan juhlaan. Osana tätä hienoa juhlaa on juuri tuo ristisaatto. Ristisaatossa mukana kävely on erityisesti hengellinen kokemus. Jumalanpalvelus tekstien kuuntelu, yhteinen rukous ja kirkkolaulut rytmittävät kulkua ja tuovat tapahtumaan pyhyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen.
Pian on pääsiäisyö. Ristisaatot eripuolilla maailmaa lähtevät liikkeelle, kiertävät kirkon ja laulavat Akatistoshymniä ”Sinun ylösnousemistasi, Kristus Vapahtaja, enkelit riemuin ylistävät taivaissa, tee meidätkin maanpäällä otollisiksi Sinua puhtain sydämin ylistämään.”
Joensuun Taidemuseolla on mielenkiintoinen, yksityisen keräilijän kokoelmista koostuva ”Ortodoksinen Pääsiäisperinne” -näyttely vielä huhtikuun ajan – avoinna myös Pääsiäisen aikaan!
Linkki http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-museot/index.htx