Wilhelm Wahlforsin vierailu Värtsilässä 1960

Kesällä 1960? oli Värtsilän kunnansihteerille tullut Uusi-Wärtsilän sulaton johtajalta ilmoitus, että vuorineuvos W. Wahlfors haluaisi sulatolla käynnin yhteydessä vierailla myös Värtsilässä.

Värtsilän kunnan johdolle tullut ilmoitus oli kohu uutinen. Johtaja K.G.  Åhman oli kertonut myös ajankohdan milloin vierailu tulisi tapahtumaan. Kunnanviraston vastaus tervetulotoivotusten kanssa lähti pikaisesti vuorineuvos W.W. tietoon. Aikaa ei ollut paljon hukattavissa. Kunnanhallitus päätti tarjota arvovieraille päivällisen ja sopi ketkä tulevat vierailun yhteydessä kuntaa edustamaan. Joukko koostuisi valtuuston ja kunnanhallituksen molemmista puheenjohtajista ja muutamasta kunnanhallituksen jäsenestä.

W. Wahlforsin pian tuleva vierailu lennätti monien ajatuksissa arvailuja. Onko se pelkkä ystävyysvierailu, vai sisältyykö siihen mieluisia uutisia Värtsilälle ja värtsiläläisille?

Wilhelm Wahlforss. Kuva: Värtsin kuva-arkisto.

Parhaimpiinsa pukeutuneet vastaanottajat olivat koolla kunnan kokoushuoneessa, tumma auto lipui pari minuuttia myöhässä kunnantalon pihaan. Arvovieraat olivat saapuneet, autonkuljettava avasi ovet ja sieltä he vuorineuvos Vilhelm Wahlfors seuranaan
Uusi-Wärtsilän sulaton johtaja K.G. Åhman tulivat esiin. Valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat olivat heitä vastaanottamassa.

W. Wahlfors ja K. G. Åhman istuivat pitkään pöytään vieretysten ja vaihtoivat keskenään muutaman sanan ruotsiksi. Kyseltiin kuulumiset ja siirryttiin itse ohjelmaan. Valtuuston  puheenjohtaja Erkki Kosonen esitti vieraille Värtsilän kunnan virallisen tervehdyksen ja loi katsauksen kunnan toimintaan ja ajankohtaiseen tilaan. Kunnan hallituksen puheenjohtaja Uuno Matikainen esitti katsauksen kunnan taloustilanteeseen, jota rasittaa korkeana pysyttelevä työttömyys. Sen jälkeen seurasi vapaa keskustelu.

Tilanne oli odottava, melkein kun shakkipelissä. Odotettiin W.W. -n siirtoa, jota ei vaan kuulunut. Keskittyneesti hän seurasi keskustelua joka liikkui entisissä ajoissa, nykypäivässä ja sen ongelmissa, kuten työmahdollisuuksissa. Itse päävieras, oli  niukkasanainen. Helposti  syntyi tunne, että suuri johtaja pohti jotakin. W.W.-n  mietiskely pani kunnanhallituksen varapuheenjohtajan Tuure Turusen kysymään Wahlforsilta – ”Voisiko Wärtsilä – Yhtymä perustaa tänne jotakin tuotannollista toimintaa?

Mielestäni  kysymys hipoi sovinnaisuuden rajoja. Kysymys oli kuitenkin suora, tavallisen kansanmiehen kysymys. Kysymys herätti vuorineuvos Wahlforsin. Wahlfors käytti pitkän puheenvuoron ja vastasi perustellen, esitettyyn kysymykseen,  ”Ettei se ole mahdollista. Niin mielelläni kuin sen tekisinkin. Värtsilä on nykyisin syrjäinen paikkakunta, liikenneyhteydet ovat pitkät, koulutettua työvoimaa ei ole, tuotantomateriaalit pitäisi tuoda tänne ja tuotteet kuljettaa markkinoille. Se ei ole mahdollista ja kannattavaa. Olen usein miettinyt mitä me (Wärtsilä-Yhtymä) voisimme tehdä värtsiläisten nuorten ja laajemminkin seudun nuorten hyväksi”.

Luulen että me emme ymmärtäneet, mitä tuo Wahlforsin virke tarkoitti. Siihen ei liittynyt mitään konkreettista, jota kenties odotimme. Asiakeskustelu päättyi siihen. Puhuttiin aivan muista asioista ja nautittiin pöydän antimista. Vierailu oli päättynyt.

Valtakunnan presidentin jälkeen, maamme suurin vaikuttaja oli kenties viimeisen, kerran hyvästellyt entisen kotikuntansa, Värtsilän?

***

Vajaa vuosi sitten, tarkemmin 22. syyskuuta oli Joensuussa vietetty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun 50- vuotis juhlaa. Sairasteluni vuoksi uutiset tulivat huonosti luettua, kunnes muutama päivä sitten sattumalta avasin sivun jossa kerrottiin em. juhlasta. Mediatiedotteessa mainitaan päivämäärä joka herätti huomioni.

“ Wärtsilä Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous päätti 27. elokuuta vuonna 1960 ylimääräisessä kokouksessa perustaa Wärtsilän teknisen Oppilaitoksen Säätiön ja tehdä 250 miljoonan markan lahjoituksen säätiölle.”  Myöhemmin summaa korotettiin vielä 60 miljoonalla.

Kuva: Museovirasto

Mediatiedotteessa kerrottiin, että vuorineuvos W.W. oli kesäkuussa 1960 käynyt Joensuussa esittämässä ideansa kaupunginjohtaja Tauno Juntuselle. Edellä kerrotun pohjalta voi päätellä ja kysyä, oliko Wahlforsin idea jo syntynyt ennen Värtsilän vierailua, vai syntyikö se vierailun aikana. Kuinka mahtoi olla, sitä on vaikea todistaa. Jos kuitenkin saisin esittää oletuksen, olettaisin että jos hän olisi tavannut aiemmin Joensuun kaupunginjohtajan, olisi hän kertonut suunnitelmastaan avoimemmin Värtsilässä.

Yrjö Jormanainen

Share

13 comments for “Wilhelm Wahlforsin vierailu Värtsilässä 1960

  1. Minua kiusaa eräs huhupuheenomainen tieto. Pitääkö paikkansa, että jonkin Värtsilä-vierailun yhteydessä Wahforss olisi lausahtanut todettuaan Arppen rakennuttaman päärakennuksen purkuaikeet/-työt, että ”pitäjän arvokkaimman rakennuksen purkavat”. Kerrotun tarinan mukaan lausahdukseen olisi sisältynyt mielipahaa. Osaako joku valaista kuulemani tarinan todenperäisyyttä? Asia liittyy nykyisen Arppen pihan ja Värtsilän kylätalon taustahistoriaan. Uteliaisuuteni on pelkästään tiedonhalua ilman mitään taka-ajatuksia. Ierikka

  2. Tapasin isänkanssa Wahlforssin Uusi-Värtsilän tehtaalla 1960 kesä,tai heinäkuussa. Miksi tavattiin niin taustaa tapaukselle. :1957 äiti sairastui vavasti keukkotautii joutuen sairaalaa jossa häneltä poistettiin toisesta keuhkosta noin puolet. Saimme K G Åhmannilta Häätökäskyn muuttaa pois tehtaan asunnosta, ettei toiset asukkaat saa tartuntaa. Kyseessä oli tammikuu 1957. Lisäksi isän alahuulessa oli todettu syöpä johon hän sai sädehoitoa liian voimakkaasti jollon leukaluu joudutiin korjaamaa uudella luulla ja alahuuli rakentamaan uudestaan. Kotona meitä oli kolme poikaa. Tässä tilanteessa isä kirjoitti Wahlforssille. Lähes paluupostissa meille tuli häneltä kirje ,jossa hän perui häädön ja ilmoitti,että saamme valita vapaanaolevista asunnoista mieleisemme. Tuli vuosi 1960 jolloin pääsin koulusta,ja sain mennä heti töihin tehtaalle. Täytin Heinäkuussa 15v. Asiaan vaikutti. että olin jonkinlaine nuori urheilija,ja Åhman oli urheiluseuran puheenjohtaja. Kesä-henäkuussa tuli Åhman ilmoittamaan .että tule isäsi kanssa aamulla Klo 9.00 kontoriin huoneeseeni tapaamaan Wahlforssia. Keskustelu alkoi niin että hän halusi kuulla minun suunnitelmista mitä aion jatkossa tehdä. Kerroin Pyrkiväni jonkunvuoden sisällä Helsinkiin.Kysyi myös aionko opiskella jotain,johon vastasin että täällä ei ole mahdollist jne. Sitten hän siirtyi keskusteluun isän kanssa ensin isän terveydestä, ja äidin voinnista. Seuraavana käsittelivät vanhan värtsilän asioita ja tapahtumia. Ilmeni,että hän oli käynyt edellisenä päivänä Värsilän kunnan kanssa keskusteluja, jossa oli arppen talon purusta ollut puhe. Hän ei ollut saanut häntä tyydyttävää vastausta miksi se( puretaan tai oli purettu). (En ymmärtänyt joko talo oli jo tuollon purettu) Hän oli sitämieltä ellei Arppea olisi ollut ei olisi ollut myöskään Wärtsiläyhtymmää ja sitäkautta myöskään värtsilää. Lisäksi hän keskusteli isän kanssa arppen aikaansaannoksista värtsilään ym. Lopuksi hän ilmoitti että Vielä Yksi asia:Johtaja Åhman pyytää keräseltä anteeksi lähettämäänsä häätöä ja että nämä keskustelut ovat Luottamukselliset. Harkitsin Pitkään Kerronko tapahtumasta mitään koska en voi todistaa käytyä keskustelua ,toiseksi asiosta on kulunut niin kauan,että lienee niitä minun pienimpiä syntejä joista joudun vastuuseen. En tidä onko isä kertonut tapauksesta kenellekkään. En tiedä valaiseeko tämä tapaaminen Ierikan uteliasuutta .mutta kertoose jotakin Wahlforssin hienosta luonteesta myös työntekijöitä kohtaan.

  3. Kiitos, Pertti, arvokkaista muistoista! Suurmiesten maanläheiset ja hyvin inhimilliset ominaisuudet jäävät usein ”isojen” tekojen varjoon. Olen yrittänyt lukea Wahlforssista kertovien rivien välistä sellaista, mitä ei suorastaan ole kirjoitettu ulos. Kertomuksesi vahvistaa sitä, että olen aavistellut oikein.

    Wahlfors oli diplomi-insinööri, humanisti ja kristitty. Tuosta viime mainitusta vakaumuksesta voisi kertoa esimerkkejä, muitakin kuin sen, mitä hän teki Keräsen perheen hyväksi.

    Oliskohan mahdollista, että Värtsilän kylätalon lipputankoon vedettäisiin lippu Nils Ludvig Arppen ja Wilhelm Wahforsin syntymäpäivinä? Eikä siihen tarvitse kysellä lupaa ministeriltä.
    Toisaalta ovathan noiden miesten nimet ruotsinkielestä, eivät ainakaan venäjän.

    Ierikka

  4. Ierikka En ilenny kertoa että Wahlhfos tarjosi isälle lainaa talonrakentamiseen tai ostoon. Isä ei Uskaltanu ottaa tarjousta vastaan Se ei käyny selville oiko se laina ollu yhtymältä vai häneltä.Minä kattelin kun hän Kulki tehtaalla kierroksen ,ja aina kun oli vanhan värtsilan työntekijä hän sano käsipäivää oli työmiehelä miten likanenkäsi hyvänsä se ol ihme.

  5. Kylläpä lämmitti mieltä tuo Pentin kertomus Vauhtiwille Walforsista. Kiitos että kerroit. Harvoin tapaa nykyaikana tuollaista inhimillisyyttä suurten johtajien taholta.
    Walfors ja Åhman oli paljon aikaansaapa kaksikko. Siihen kun vielä tuli mukaan L E Uski niin kylläpä tapahtui.

  6. Wäärtsilä Yhtymä lahjoitti Urut Värtsilän uuteen Kirkkoon,ja vihkiäisissä soitti Värtsilän oma tyttö, urkutaiteilia Anna-Liisa Anttila.
    Isäni kertoman mukaan ”jokainen karvannenä nousi pystyyn sitä kuunnellessa”.

  7. Ja Vauhtiville oli paikalla. Taisi kirkossa kesken juhlan kätelläkin jotain entistä tehtaan työntekijää. Jos nyt oikein muistan. Ierikka

  8. Ollessani töissä Hietalahden telakalla näin siellä Wilhelm Wahlforssin,
    Hän ei silloin ollyt ennää aivan aktiiviseti mukana telakalla,mutta
    vieraili usein siellä,tervehti aina vastaan käveleviä duunareita.
    Tietenkin laivan vesille laskuissa Hän oli mukana.
    Toinen henkilö on muistissa ,Hän oli Värtsilän tehtaan entinen lääkäri.
    Hän oli siirtynyt Hietalahden telakan lääkäriksi, tapasin hänet
    työhöntulo tarkastuksen yhdeytessä,hän tarkasteli minun papereita ja
    huomasi että olin syntynyt Vätsilässä,hän läppäsi kämmenellä selkään
    ja sanoi ainoa oikea Värtsiläläinen ,sinulla on vahva selkä ,ei ole
    ollut selkäkipuja.Lääkäri oli muuten Rasmussen jos ennen väärin
    muista

  9. Kevennys.
    Kaverit päätti työpäivän jälkeen siirtyä vähän viihteelle.
    Kaisaniemenkadulla lähellä asemaaukiota oli ravintola Kuoppa,
    He suuntasivat sinne, siellä oli niin sanottu karvahattu puoli
    ja aeron miesten puoli.Illan edetessä pyysivät tarjoilijaa tuo-
    maan yhdet vielä.Tarjoilija sanoi tähän pöytään ei enää tuoda,
    pöydänalla oleva puikkojämä kasa on tarpeeksi suuri.

  10. Tänään 13.1.2016 olin Värtsiläisten seuran tilaisuudessa Ortodoksisessa Kulttuurikeskuksessa Joensuussa. Puheenjohtaja Aulis Kosonen piti ansiokkaan esityksen Wilhelm Wahforsista. Siksi palautan lähes kuusi vuotta vanhan jutun Värtsiin. Samalla totean, että Wahlforssin syntymästä tulee 25.6.2016 kuluneeksi 125 vuotta. Hänen Värtsilään tulostaan 90 vuotta. Historiallisesta palkanalennuksesta 25 % tehtaalaisten kanssa sopimisen jälkeen 85 vuotta ja vuorineuvoksen arvon saamisesta 75 vuotta.

    Oliskohan juhlimisen aihetta Värtsilässä esimerkiksi juhannuksena ja Suomen lipun päivänä 25.6.??? Tai jonain muuna päivänä tänä vuonna???

  11. Lisää merkkivuosiaiheita: Niiralan tilan (sittemmin Värtsilän kunnnan vuonna 1986 lakkauttaman maatilan) perustaja Nils Edvard Arppe syntyi 175 vuotta sitten.

    Hänen isänsä Nils Ludvig sai 180 vuotta sitten haltuunsa Värtsilään pari vuotta aikaisemmin perustetun sahan, ja Wärtsilä-Yhtymä lähti kasvuun rautateollisuuden tiennäyttäjänä. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 155 vuotta.

    Värtsilän historiassa on ollut kaksi suurmiestä: Nils Ludvig Arppe ja Wilhelm Wahlfors. Ilman heitä ei olisi syntynyt sitä Värtsilää, jonka Neuvostoliitto meiltä riisti.

  12. Ja vielä juhlan aihetta: Värtsilän Nuorisoseura täyttää tänä vuotta 120 vuotta!

    Navetan vintillä voisi juhlia!!!

  13. Olipa aivan mieltä ylentävää lukea taas tämä Yrjön artikkeli kommentteineen. Suuren yhtiön vuosikokous saattaa olla todella suuri ja isotöinen tapahtuma. Mutta kun on kysymys YLIMÄÄRÄISESTÄ kokouksesta niin se pistää jo miettimään. Mikä onkaan niin yllättävä tai suuri tapahtuma mitä ei voisi käsitellä normaalissa kokouksessa. Wauhti Wille oli tunnetusti wauhdikas ajatuksesta tekoihin. Tuliko idea Värtsilässä käydessä vai saiko mielessä kytenyt ajatus päätepisteen Värtsilässä vaiti istuessa. Pitäisikö sanoa kiitos Tuure Turuselle !?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *