Olipa mukava käydä Kukkolammella ekaa kertaa tänä kesänä. Ei ollut muita Wapun juhlijoita paikalla. Lumet olivat hävinneet ja vettäkin oli metriä paksumpi kerros kuin viime syksynä kun hakopuita keräiltiin. Vesi oli kristallin kirkasta. Teki mieli keittää kahvit, mutta tuuli oli niin ankara etten uskaltanut tulia rikitellä. Olisipa mukava oppia ottamaan valokuvia veden läpi. […]
Sain virikkeen tähän muisteluun tuosta toisen Mirjan kirjoittelusta. Minulla on ollut hyviä ja vähemmän hyviä työpaikkoja elämäni aikana ja joskus vaikeuksiakin niiden hoitamisessa. Tässä juttua Värtsilään tulosta. Olin tullut Tohmajärven kunnan arkistonhoitajan/konekirjoittajan virkaan 1960-luvulla. Seppo kävi töissä Värtsilässä Kenraalinkylän koulussa. Tohmajärven kunnassa olin töissä kuusi vuotta. Kun Kenraalinkylän koulu oli lakkautettu Seppo oli siirtynyt työhön
Värtsissä on pieni käyttökatkos johtuen palveluntarjoajan ylläpidollisista toimenpiteistä. Heidän tiedotteesta lainattua: Tulemme siirtämään palvelimet ja muut laitteet uuteen laitetilaan 5.5.2012. Siirto aloitetaan 06.00-08.00 välillä. Katkoksen pituutta emme osaa sanoa vielä tarkalleen, mutta se on minimissään 1h katkos. Värtsi kiittää kehityksen kehittymisestä ja toivoo että lukijat eivät häiriinny näin ”pienestä” päivittämisestä aiheutuvasta häiriöstä!
Kevään tunnetuimpia sieniä ovat korvasienet (muistakaa keittää vähintään kahdessa vedessä kymmenen minuuttia kerrallaan ja huuhdelkaa välillä). Myös erinomaisia, suoraan pannulle pantavia huhtasieniä löytää joskus. Kuvan punamaljakas ei ole ainakaan suomalaiseen makuun syötävä sieni, vaikkei myrkyllinen olekaan. Kaunis se on ja melko harvinainen eteläinen laji. Värtsilässä sitä löytää esimerkiksi peltojen metsäsaarekkeilta, joissa on maahan hautautuneena lepän
