Käräjätuomioita

Kun lukee sata vuotta vanhoista tuomiokirjoista käräjien asialistoja, huomaa, että käräjöitävien
asioiden kirjo on laaja. Käräjiä on käyty mm. työpalkoista, metsän haaskauksesta, herjauksesta,
lapseneläkkeistä, luvattomasta viinan myynnistä, juopumuksesta, kaivon käyttämisestä,
palveluksesta karkaamisesta, verkkojen anastamisesta, tierauhattomuudesta, kirkollisen
toimituksen häiritsemisestä, koronkiskonnasta, jne.

Digitaalisesta sanomalehtiarkistosta tuli vastaani oheinen Karjalan Sanomien 15.4.1909
julkaisema juttu Tohmajärven talvikäräjien tuomioista, joita on langetettu niin värtsiläläisille kuin
pälkjärveläisillekin. Tuomioiden suuruuden hahmottamiseksi kerrottakoon, että silloinen 100
markkaa vastaa tänä päivänä 361,91 euroa.

Tohmajärwen talwikäräjillä, jotka loppuivat tämän kuun 7. päiwänä mm. sakotettiin Pälkjärwen
Tyytinsaaresta torppari Tahwo Pötröstä kolmesta eri warkaudesta 300 mk sekä poissaolosta
wastaajana oikeudesta 20 mk ja Naatselän kylästä kaupustelija Antti Moilasta lamppuöljyn
luwattomasta myynnistä 20 mk.

Tohmajärwen Patsolan kylästä lois Toimi Erosta wäkijuomain myynnistä 150 mk, lois Heikki
Niirasta ja Matti Hiltusta kumpaakin 100 mk, Saarion kylästä lois Juho Kakkosta 150 mk,
Wärtsilästä lois Olli Nenosta 100 mk, Juwanjoelta lois Heikki Harista juopumuksesta ja yleisellä
paikalla reuhaamisesta 40 mk, Kontiolahdelta Mooses Surakkaa viinanmyynnistä 100 mk, eli
warojen puutteessa näitä wastaavat määrät wankeutta.

Renki Mikko Pirhonen Wärtsilästä tuomittiin pelastusarmeijan kokousten häiritsemisestä kahdeksi
kuukaudeksi wankeuteen.

Talolliset J. Rautiainen Onkamosta, J. Koiwisto Kemiestä, P. Immonen Uudestakylästä ja R. Skutnab
Wärtsilästä welvoitettiin 1. päiwään heinäkuuta panemaan aita kuntoon rantatien warsille sillä
perusteella että tunnustawat saaneensa aitarahat waltiolta. Muita koskewat aitajutut, joita onkin
runsaasti, lykkääntyiwät syyskäräjiin.

Sakari kirjoitti Värtsissä 24.1.2012 aiheesta Aidat kuntoon. Arvelen Sakarin tarinan sijoittuvan 60-
luvun alkupuolelle. Silloin ei liene saatu aitarahoja valtiolta.

Aitaa entisajan malliin. Kuva: Lissu

 

Share

12 comments for “Käräjätuomioita

  1. Sakari H
    18.5.2012 at 7:32

    Kaiken tuo Lissu huomaa ja löytää, kiintoisa juttu.
    Omat aitahommat 1950/60 paikkeilla hoituivat ilman valtion palkkioita ja oikeuden päätöksiä, myös kuvassa näkyvä aitatyyppi.

  2. Alpoaatos
    18.5.2012 at 8:27

    No voihan mavon silimä… vai sellaisia ne wanhat hywät ajat olivat. Aikamoista rötöstelyä. Tuomiot vaikuttavat aika kovilta.

    Voisitko Lissu valaista vielä asiaa, oliko käytössä joku peruste mikä määräsi sakon suuruuden. Esimerkiksi “päiväsakko” kuten nykyään taitaa olla. Varojen puutteessa sitten niin moneksi päiväksi linnaan.

  3. Maija- Liisa
    18.5.2012 at 8:44

    Tuo jutussa mainitsemasi Tyytinsaari on kovin pieni saari, ja
    siinäkin on ollut torppa?

    Kontiosaaressa on asunut suurperhe, jossa äitini kertomuksen
    mukaan perheen isä oli valmistanut väkijuomia.

    Meilläkin on tässä kuvanmukaista aitaa.

  4. Mirja Pusa
    18.5.2012 at 9:44

    Olipas Ake-poika nuori.
    Lissun kuva kaunis ja varsinkin musiikki. Terv. MirjaSisko

  5. Lissu
    18.5.2012 at 15:13

    Alpoaatokselle: Minulla ei ole mitään käsitystä sakkojen määräytymisperusteista.

    Maija-Liisalle: Onkohan tuo Tyytinsaari sama kuin Tyytysaari. Aikoinaan Korvella asui Toivo Nenonen perheineen. Toivo oli kotoisin Tyytysaaresta.

    Mirjalle: Mitähän Sinä mahdat tarkoittaa Ake-pojalla ja musiikilla? Jutussa ja kommenteissa ei ole kumpaakaan.

  6. 18.5.2012 at 16:02

    Pieni näyte Lauri Pohjanpään runosta
    Kettu ja karhu käräjillä:


    Ne panivat karhun rautoihin
    ja kettu sai kannetta ajaa
    ja ketulla oli monta myös
    valan päältä todistajaa.

  7. Maija- Liisa
    18.5.2012 at 16:35

    On varmaan Tyytysaari sama saari. Äiti sanoi saaresta puhuessaan,
    että Tyytisuar. Kartoissakin näkyy olevan nimen suhteen jotain
    vaihtelua. Yli 10 vuotta sitten Jänisjärvellä viimeksi käydessäni
    siinä oli joku laudoista kyhätty venäläisten kalamökki.

    Voi kun pääsisi joskus vielä sinne järvelle! Se on niin tavattoman kaunis.

  8. Eero-Matti
    18.5.2012 at 18:43

    Tuossapa kartta Jänisjärvestä http://yanisyarvi.fi/images/yanisyarvi-lake1.jpg

  9. Mirja Pusa
    18.5.2012 at 19:18

    Kuules Alpo – en taida vieläkääm laittaa kommenttia jutun kohdalle
    – neuvoiskohan tuo Seppo? MirjaSisko

  10. Maija- Liisa
    18.5.2012 at 20:47

    Kirjoitin saarista ihan muistinvaraisesti. Nyt kun katsoin täällä
    kotonani olevasta hyvästä kartasta, niin Tyytinsaarihan on Kontiosaarta suurempi saari. Olin sekoittanut sen tuohon Nuottisaareen/Nuottasaareen. Nyt olen taas kartalla.

  11. Heiskanen(Matikainen) Lea
    29.10.2012 at 10:02

    Tyytinsaari on sama kuin Tyytysaari. Maarekisterin mukaan nimi muutettiin vuonna 1905.
    Ukkini isänisä, Pekka Matikainen, on ostanut konkurssipesältä saaren paikat vuonna 1869.
    Isäni on syntynyt ja kasvanut kyseisellä saarella.

  12. jorma pitkäniemi
    22.12.2013 at 17:40

    Olisiko tämän jutun lukioissa ketään jotka tuntisivat ketään
    wärtilän hernevaarassa asuneista jaatisista mitään (äitini on
    taimi ihanne jaatinen) asunut hernevaarassa ja lähellä rajan
    taakse jääneessä kodissaan sotaan asti,josta minullakin on vähän
    muistoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *