Nimilöytöjä

Sattuneesta syystä vuosi 1942 on minulle tärkeä. Muutama vuosi sitten löysin kirpparilta pienen, vihertäväkantisen jo nuhraantuneen kalenterin. Se oli Ajastaika / Taskualmanakka ja päiväkirja vuodeksi 1942. Almanakan nimiölehdeltä löytyi lyjykynällä kirjoitettu silloisen omistajan nimikirjoituskin.

Jännittäviä nimiä

Almanakka oli minulta jo täysin unohduksissa, kun luin Joensuussa ilmestyvästä Kirkkotiestä pienen uutisen: “Vanhoista kalentereista on löytynyt jännittäviä nimiä, joita kaikkia ei tunneta edes nykyajan nimikirjoissa. Sieltä löytyy varmasti harvinainen nimi lapselle, kertoo professori Heikki Oja yliopiston almanakkatoimistosta.” Samassa artikkelissa kerrotaan kuinka entisinä vuosisatoina virsikirjan alussa oli aina kalenteriosuus ja että virsikirjojen kalenteriosuuksia on saatu nähtäväksi verkkoon Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivuille.

Näin ensi hätään en mennyt noille sivustoille, vaan pengoin piironginlaatikkoa niin kauan, että löysin almanakka-aarteeni muiden talteen laittamieni tärkeiden joukosta. Täytyy vain ihmetellä, kuinka paljon tietoa tuohon pieneen kirjaseen on saatu ahdettua. Luvussa “Suomen kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku v. 1939” kerrotaan, että Värtsilän väkiluku on ollut 2 736 henkilöä.

Kerron nyt luettelonomaisesti vuoden 1942 kalenterista löytyneitä nimiä. Olen valinnut ne juttuuni sillä perusteella, että en itse tunne tai että en ole edes kuullut sen nimisestä henkilöstä. Jätän  tarkemman päivämäärän pois, mutta jos joku lukijoista haluaa tietää jostain nimestä lisää, niin vastaan kysyjälle mielelläni.

Ei nimi miestä pahenna

Tammikuu: Mansi, Laulikki, Hyväri, Hervo, Nyyrö, Hyrkkö, Rusko, Tiera, Paulikki, Kokko, Hillervo. Hillervo tuntuu kyllä tutulta, mutta en saa mieleeni, missä se on tullut vastaan.

Helmikuu: Heloisa, Utria, Rihko, Altis, Manno, Kauppo, Istervo. Helmikuussa on ollut myös kaksi liputuspäivää, Runebergin päivä ja Kalevalan päivä.

Maaliskuu: Virkku, Korjo, Hirvo, Valvikki, Uskali, Suonio, Virmo, Helkko, Keiho, Imanti. Maaliskuussa on myös sellaiset nimipäivät kuin Kaukomieli ja Arijoutsi, mutta nehän kuulostavatkin tutuilta muista yhteyksistä.

Huhtikuu: Iloisa, Arpia, Oulas, Rautia, Oivikki, Ylikki, Taimo, Tuomikki, Hartti, Keijukka, Antamo, Tornia. Huhtikuusta löytyy myös Vorna, mutta sehän minulle onkin tuttu äitini sukunimestä.

Toukokuu: Mainikki, Ainamo, Mielisuoma, Kotivalo, Kostia, Lyylikki, Heilimä. Toukokuun liputuspäivä on ollut Snellmanin päivä.

Kesäkuu: Hyvikki, Liimo, Tarkko, Immikki, Salama, Osmi, Louna, Elo. Kesäkuun 24. on Suomen lipun päivä.

Heinäkuu: Kojo, Tuuri, Viljamieli, Hilpas, Heinikki, Ihalempi, Kiuru, Helma.

Elokuu: Toivikki, Sävy, Kauni, Vaalimo, Lemmitty, Sievo, Oso, Sävele, Pohto, Joutsen, Varhia. Elokuussa on myös Lallin nimipäivä, se on samana päivän kuin Lauri.

Syyskuu: Alku, Pauno, Solmi, Kaipia, Jurva, Lappi, Lippo, Nousia. Syyskuussa on ollut myös Leinon nimipäivä, muistattehan Värtsilässäkin kirkkoherrana toimineen Leino Hassisen. Syyskuun sankareita on myös Tuttu. Mutta mistä on tuttu Tuttu Paristo? Varttuneemmat lukijat muistanevat, että sen niminen kaksikko kirjoitti suosittua kuunnelmasarjaa Suomisen perhe.

Lokakuu: Luikko, Äänis, Mielo, Raikko, Kyllö, Auvikki, Saini, Ponteva, Aarto.

Marraskuu: Vaulikki, Leimu, Kouvo, Somikki, Sorjo.

Joulukuu: Paaso, Ihanelma, Avu, Tauvo, Luja, Ismari, Vallikki, Kaimo, Lumia. Yleisiä liputuspäiviä on ollut vain viisi, niistä vuoden viimeisin itsenäisyyspäivänä.

Kun Pälkjärven kirkkoherra Veikko Korvenheimo oli kastanut minut, olivat kylän naiset todenneet, että lapselle annettiin vanhojen mummojen nimi. Se ei ole kuitenkaan mikään edellä mainituista, nousipa se viisikymmentäluvun alussa jopa muotinimeksikin. Koskaan ei siis voi arvata, jos jokin näistä yllämainituista nimistäkin kokisi uuden tulemisen. Toisen nimeni Tellervon tarinan olenkin kertonut niin monta kertaa, että jääköön se tällä kertaa mainitsematta. Sen voin kuitenkin paljastaa, että syntymäpäivänäni on ollut Ihanelman nimipäivä.

Tellervo

Share

27 comments for “Nimilöytöjä

  1. Eihän se nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään, on näitä
    kansanviisauksia.

    Vain joku on näistä nimistä ennestään tuttu. Eräs perhe laittoi
    lapselleen nimeksi Kotivalo siksi, ettei nimeä käänneltäisi ja
    väänneltäisi. Kun perhe muutti Helsinkiin, olivat Kotivalon
    uudet kaverit soittaneet ovikelloa ja kysyneet: “Tuleeks Himatuikku ulos.”

  2. Olipa kiinnostava tarina nimistä. Enimmäkseen tuntemattomia olivat nuo Tellervon listaamat nimet. Paljon hautakiviä katselleena ei äkkiseltään noussut niistäkään mieleeni yhtään.

    Yksi 30-luvun lopussa syntynyt Kaipia niminen mies asui kerran naapurinani. Pälkjärvellä on aikoinaan asunut Mielo Forssel.
    Ja meillä oli Järventauksessa hevonen nimeltä Leimu.

    Äitini on kirjoittanut “Äidin ja isän kulta” kirjaan helmikuussa 1946: “Tämä päivä oli Kaupon päivä. Kauniina kevätiltana näki pienokaiseni maailman valon ensimmäisen kerran tiistaipäivän päättyessä Laihian Jokikylässä.”

    Tuota kevätiltaa helmikuussa Laihian korkeuksilla minä olen ihmetellyt. Ehkä esikoisen syntymä kovien kokemusten jälkeen toi kevään tunnun evakkoperheeseen.

  3. Sallittakoon pieni kevennys tähän nimijuttuun ihan kaikkien tuntemista nimistä. Eräs ystäväni ihmetteli “mikä näitä miehiä vaivaa” tähän tapaan:

    “Visa vinkuu. Otto ei anna. Voitto ei tullut. Matti on kukkarossa. Asko ei myy. Sampo ei lainaa, Uskokin on hävinnyt. Ja kukaan ei kerro elääkö Toivo!
    Niin ja kestääkö Kunto, onko se mies Aarre, säilyykö Arvo, onko ees Kaino, sitte tulee kaiken kukkuraks Yrjö. Ja Joukossa tyhmyys tiivistyy!
    Aatos katos kun Pyry ei lakannu. Ja Jaakkokin heittelee vaan kylmii kivii.”

  4. Niinpä muuttuu maailma etunimienkin osalta. Vanhat tulevat joskus uudelleen muotinimiksi ja uusia keksitään. Nimilaki sentään rajoittaa ihan hurjimpia nimenkeksijöitä. Muistelen nähneeni v. 1906 nimikalenterin, jossa oli mukana isänisäni etunimi Romanus. Sittemmin en ole ketään kuullut kutsuttavan tuolla nimellä. Eipä silti, ei äidinisäni nimi Jegor (Johora) taida järin yleinen olla nykymaailmassa. Tuosta v. 1942 nimiluettelosta saisi aika mukavia nimiyhdistelmiä, saattaahan noista jotkut todella tulla vielä oikein muotinimiksikin. Siellä lokakuun nimipäivissä näkyi olevan pari nimeä joiden haltijat kuuluvat tuttavapiiriinkin – Äänis ja Raikko.
    seppoilmari

  5. Tasa- Arvon nimissä täytyy laittaa naisten nimistäkin jotain:

    Sulaa Pälvi. Nousee Sini- Vuokko. Saapuu kostea Vappu. Taivaalla
    on poutaPilvi. Enteilee Tuulia. Mennyt on Suvi. Silti saapuu
    päivän Säde. Soittaa Aamu- Sointu. Leiskuu Lempi. Hän on yhä
    Impi. Rannassa on Sara. Kukkii Roosa- Ruusu. Suosikki on Aina
    Kielo ja Iiris- rukka. Elokuun Taika. Kypsynyt Vilja. Lokakuussakin kukkii Orvokki. Saapuu Ilta. Pian on joulu ja
    Rauha maassa.

  6. Kassalla naputteli hintoja koneeseen kaunis vaaleaverikkö. Rinnassa oli nimilappu: Tuuli. Kysyin, oletko Suvituuli? En, vastasi kaunokainen, olen Myrskytuuli. Hymystä päätellen hän vitsaili. Olen sen jälkeen ollut varovainen kassalla, paitsi Venäjällä: Spasiba krasaavitsa!!! – Kysymys: Olen tutustunut äskettäin nuoreen mieheen, jonka nimi on Tiikka. Olen yrittänyt selvittää, mistä nimi ja voisiko se merkitä jotain. Ennenkuin kysyn häneltä itseltään, kysyn teiltä nimitietäjät. Osaatteko te selittää? Utelias Ierikka

  7. Seppoilmari mainitsee nimen Jehora. Minulla on Jekora
    niminen serkku jota Ekuksi kutsutaan.

    Lissulle lisäisin että ei sitä usko Erkkikään mutta
    Onni on vain lainaa…

    Liekö sanoittaja laittanut tarkoituksellisesti
    vai huomaamattaan valssiin Ilta Saimalla rimpsun
    naisten nimiä:

    “Kun on ILTA SAIMAalla, unhoitan muun.
    kaisloihin (Kaisla) TUULIkin jää haaveiluun.
    Rintaani RAUHAN niin TYYNEN mä saan,
    SAIMAa on Illalla (Ilta) kuneimmillaan.”

    Tiedän erään pariskunnan jossa vaimo on
    Kaino Lempi ja mies on Vieno Onni.

  8. Täältä netistä löytyi ainakin yksi selitys Tiikka- nimestä:
    Se tarkoittaa jonkinlaista metsätyövälinettä.

    Alkuun vähän oudolta kuulostavat nämä uudet nimet myös.

    Tyttöjä: Katrilli, Fauna, Uhra, Kirma, Oliivi,Typy, Shakira, Ambrosia, Kleopatra, Kalevatar, Gaia, Floora.

    Poikia: Rambo, Obelia, Miekka, Zorro, Rikki, Hiawatha, Ridge,
    Zeus, Teho, Vartti, Tex, Kössi.

    1200- 1300 – luvulla on ollut: Hyvälempi, Ihalempi, Ihamieli,
    Ilmalempi, Ilmatoivo, Kaunamieli, Lempitoivo, Mielivalta,
    Mielivilja, Viljapäivä. ( Jos noihin aikoihin olisi pelattu
    jääkiekkoa, olisi Ilmaveivi varmaan saanut sijansa lasten nimenä)

  9. Opettaja lähetti pikku pojan kesken koulupäivän asialle
    samassaa rakennuskompeksissa sijaitsevaan kirjastoon.

    Tohkeissaan poika huusi jo ovelta:
    “Onko täällä Kössi ja Illuusia?”

  10. Siirsin Lissun kommentin tänne
    Terv Alpoaatos

    Lissu 6.11.2011, 15:53
    “Etunimi on ihmisen yksilöllisin ulospäin suuntautuva tiedottaja, hänen ominaisleimansa. Se on tärkeä ja salaperäinen osa ihmistä, ikäänkuin erityinen olento, joka ilmentää kantajaansa.Nomen est omen, nimi on enne, on vanhastaan sanottu. Muutamat vähäiset tavut, joilla tuskin on mitään erillismerkitystä, kykenevät herättämään laajassa piirissä värikkään mielikuvan henkilöstä, jonka vain tämä äänneyhtymä erottaa muusta joukosta omaksi yksilökseen.”
    Näin aloittaa akateemikko Kustaa Vilkuna Etunimet kirjansa esipuheen Olavinpäivänä 1976.
    Samaisesta kirjasta on otettu uusintapainos 1990. Alkusanoissa kerrotaan, että tyttöjen ja poikien ajankohtaista nimimuotia on seurattu Postipankin kultapossukerholaisten nimitilaston avulla.Vuonna 1986 oli 0-15 vuotiaita kultapossukerholaisia
    285 000.
    Vuoden 1986 jälkeen ei tietosuojalain takia ole saatu enää tulostaa etunimitilastoja. Vaan eipähän tuota ole ollut kultapossukerhoa sen paremmin kuin Postipankkiakaan enää vuosikausiin.

  11. Kiitos Alpoaatos!
    Koitan olla toheloimatta jatkossa.

  12. Hietaniemen hautakivistä muistuu mieleeni muutamia nimiyhdistelmiä:
    Ainoa Merenhelmi (sukunimi oli ihan tavallinen nen-päätteinen)
    Ensi Lempi, Ensi Vappu (syntynyt vapunpäivänä) ja
    Muisto Aarre Kai.

    Sukututkimusta harrastaessani olen pannut merkille, että jos perheestä oli kuollut lapsi, niin kuolleen lapsen nimi annettiin seuraavalle samaa sukupuolta olevalle lapselle.

    Tänä syksynä on ilmestynyt Marja-Leena Virtasen evakkoaikaan sijoittuva kirja “Kirjeitä kiven alle”. Siinä kirjan päähenkilö on saanut ennen evakkoonlähtöä kuolleen siskonsa nimen.

  13. Savolaisen taikurin Aapeli Kuikka-Koposen (1833-1890)
    vanhimman tyttären nimi:

    Ida Riia Lucia Hilda Hulda Levantina Amanda Olivia Ceela
    Cencerdia Jemna Jekleebet Kuikka-Koponen.

    Mikä lie ollut lapsen kutsumanimi? Kyllä kynä
    on kulunut virkatodistuksen kirjoittajalla.

  14. Noista Tellervon luettelemista nimistä oli tuttuja Lippo(sukulaispoika), Salama (löytyy vanhempieni vieraskirjasta),Pohto (nuori mies Tohmajärveltä). Tunnemme Sepon kanssa saman Raikon.

  15. Hei! Olisin kiinnostunut Raikon nimestä. Mieheni on sen niminen. Onko tietoa tarkasta nimipäivästä?

  16. Naapurin vanhamummo, entinen kylän puapo,- kertoi vitsin aikoinaan lapsesta nimeltä Naima Muisto Matilta.
    Raikko ja Pohto molemmat tuttavia entiseltä kotikylältä.

  17. Hei, mikähän päivä tuo Leinon nimipäivä ollut syyskuussa. Jäi kiinnostamaan!

  18. Vastaan Ollillle ensi viikolla.
    Kalenteri on nyt eri paikassa kuin minä itse.

  19. Olli kyseli Leinon nimipäivää
    vuoden 1942 kalenterissa.

    Tuolloin 22.9 nimipäiviään ovat viettäneet
    Leino ja Mauri

    Mainittakoon vielä, että 2.10 nimipäiväsankareita
    ovat olleet Luikko ja Äänis

  20. Nimiä suvussani: Anna Sisko Marja, Sulo Veli Armas, Vieno Ilta ja Ilta Tuomi.

  21. mies,jos tulet isäxi ja jos poikalapsi,harkitse mahdollisena nimenä kuntoa.jos ympäristö juttelee sun edesottamuksias,puhuvat tyyliin”kunnon isä tai kunnon äiti”.
    “siel se kunnon isä taas konttaa kotiin”

  22. Lokakuussa näkyy olleen Raikon nimipäivä, koska se lienee ollut?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *